Tietosuoja ja -turva on osa yritysvastuuta
Ukrainan tapahtumat ovat tuoneet kyberuhat entistä lähemmäs arkeamme. Trendi on ollut pitkään kasvava yhteiskunnan digitalisoituessa ja kyberuhat ovat nousseet pysyvästi organisaatioiden pääriskien joukkoon. Kehittyneet organisaatiot tunnistavat tietoturvan osana yritysvastuuta.
Riskien kasvaessa myös kyberuhkien torjunta on kehittynyt. Tietoturva ja -suoja ovat päätyneet pysyvästi organisaatioiden johtoryhmien sekä hallitusten agendalle.
Itsesääntelyn on ajateltu jättävän liikaa katveita henkilötietojen asianmukaiseen käyttöön ja kohteluun. Tietosuojasääntelyn tavoitteena onkin tuottaa läpinäkyvyyttä tietosuojan toteutumiseen ja suojata yksilöitä, onhan yksityisyys ja tietosuoja varsinkin Euroopassa mielletty perusihmisoikeudeksi.
Myös sääntely on seurannut tilannetta: vuonna 2018 voimaan tullut EU:n tietosuoja-asetusta GDPR pidettiin julkaisuhetkellä kehittyneenä lainsäädäntönä. Mutta miten läpinäkyvää tietosuojan- ja tietoturvan toteutuminen on?
Yksityisyyden toteutuminen vaatii edelleen yrityksiltä aloitteellisuutta. Tietosuojan ja tietoturvan hyvä hallinto ja toteuttaminen pitäisikin nähdä osana yritysvastuuta.
Vastuullinen organisaatio pitää huolta asiakkaidensa henkilötiedoista asianmukaisin keinoin. Tästä syystä näistä asioista tulisi myös raportoida. Onko huonosti tietosuojaa hoitavan yhtiön muu toiminta kestävää ja vastuullista? Nämä asiat varmasti kiinnostavat eri sidosryhmiä. Sijoittajille ja asiakkaille kannattaisikin antaa mahdollisimman hyvä kuva siitä, miten tietosuojaa- ja turvaa organisaatiossa toteutetaan.
Ei ole realistista olettaa, että tietosuojatapahtumia ei ikinä tulisi. Virheitä tapahtuu. Tietosuoja-asetukseen kuuluukin, että poikkeamat raportoidaan asianmukaisesti, juurisyyt selvitetään ja toimintaa parannetaan, jotta vastaavaa virhettä ei tapahdu uudestaan. Läpinäkyvä raportointi herättää luottamusta.
Avoimuus parantaa kyberturvallisuutta
Ilmarisessa ilmoittamme yhtenä vastuullisuuden avaintunnuslukuna tietosuojavaltuutetulle ilmoitetut tietosuojapoikkeamat. Työeläkeyhtiönä olemme yhteiskunnallisesti kriittisessä roolissa ja sidosryhmien tulee tietää, miten tietosuojaa ja -turvaa meillä toteutetaan.
Raportointia voi tehdä pelkkänä hyvesignalointina eli oman, näennäisen hyvän tekemisen korostamisena, jolloin usein jätetään todellinen läpinäkyvyys tuottamatta. Raportoitavien indikaattoreiden tulisi antaa todellinen kuva siitä, mitä organisaation tietosuojassa ja -turvassa on tapahtunut ja tapahtumassa.
Lisääntynyt avoimuus parantaisi kyberturvallisuutta yhteiskunnallisesti. Mielestäni tiedonvaihtoa tulisi tehostaa toimialojenkin sisällä. Valitettavasti tällä hetkellä näitä asioita tuntuu vielä leimaavan epämääräinen salailu. Jopa organisaatioiden sisällä tietoturva on usein oma irrallinen saarekkeensa. Tietoturvahenkilöitä tästä ei toki tule syyttää, he vain toteuttavat organisaationsa strategiaa.
Tietosuojauhkaan liittyy usein inhimillinen tekijä
Keskustelu kääntyy liian usein teknologiaan ja mm. pilvipalveluihin. Monet organisaatiot ovat keskittyneet pähkäilemään, miten voivat hyödyntää moderneja valtavirtaratkaisuja. Todelliset tietosuojauhat liittyvät kuitenkin edelleen toimintatapoihin ja inhimillisiin virheisiin.
Modernit alustat ja automaatio auttavat vähentämään virheitä. Automaatiolla pyritään usein vähentämään inhimillisiä kosketuspisteitä rutiiniprosesseissa, eikä profiloimaan asiakkaita markkinointitarkoituksessa.
Sääntelyn näkökulmasta olisi hyvä miettiä, miten luodaan läpinäkyvää ja vastuullista tietosuojaa- ja turvaa. Jo sitä odotellessa tätä pitäisi kuitenkin edellyttää organisaatioilta, ihan ilman viranomaisten väliintuloa, osana vastuullista liiketoimintaa.
Teijo Peltoniemi
osastonjohtaja, arkkitehtuuri ja tietoturva
Ilmarinen
Lisätietoja:
- Tutustu Ilmarisen tietoturvaan.
- Tutustu Ilmarisen tietosuojaan.
- Tutustu Ilmarisen vastuullisuuteen.
Lisää aiheesta
Yrittäjä sinnittelee: Tässä kolme yleisintä syytä!
Naapurustossani on monia yrittäjiä. Muutamilla menee ihan kivasti, mutta suurin osa sinnittelee jotenkuten. Sinnittelyn syitä on karkeasti kolme: ensinnäkin taloudellinen tilanne on todella vaikea. Toisekseen kaikenlainen byrokratia veroineen, maksuineen, lakeineen ja lomakkeineen tuntuu vievän yrityksen pyörittämisen ajasta paljon ja hermoista leijonan osan. Kolmanneksi oma työkunto mietityttää. Löytyisikö yrittäjien tilanteeseen jotain helpotusta?
Tilastot kertovat hyviä uutisia työelämästä
Uutisia ja somekeskustelua seuratessa saa helposti kuvan, että työelämämme on kriisissä. Työ uuvuttaa, mielenterveys murenee ja eläkeaikaan on entistä vaikeampi jaksaa. Hans Rosling (2018) kutsui tällaista ilmiötä ylidramaattiseksi maailmankuvaksi. Media luo poikkeuksista sääntöjä ja yksittäisistä tarinoista muodostuu koko todellisuus. Kun pysähdymme tarkastelemaan tilastoja pidemmältä ajalta, kuva muuttuu yllättävän paljon. Monella keskeisellä mittarilla mitattuna suomalaisessa työelämässä menee nyt paremmin kuin koskaan.
Miksi työkyvyttömyys- eläkehakemus hylätään?
Millä perusteella joku pääsee (tai joutuu) työkyvyttömyyseläkkeelle? Kysymys voi herätä silloin, kun kuulet jonkun tutun siirtyneen eläkkeelle. Asia ei ole ihan yksinkertainen, sillä jokaisen ihmisen tilanne arvioidaan yksilöllisesti.