Työkykyjohtamisen helpot kopit on jo otettu

Työkykyjohtamisen yhteydestä parempaan tulokseen on puhuttu paljon, ja nyt tästä on saatu lisää vahvaa tutkimusnäyttöä. Johdonmukainen työkykyjohtaminen tukee yrityksen liiketoimintaa.

Helpot kopit on jo otettu

Olen ollut pitkään mukana työkykyjohtamista tutkineessa ryhmässä, jonka muita jäseniä ovat Ossi Aura, Guy Ahonen ja Juhani Ilmarinen. Tutkimus on toteutettu eri muodoissaan seitsemän kertaa vuosien 2009–2018 aikana. Se antaa hyvän peilipinnan arvioida työkykyjohtamisen kehittymistä.

Tuoreimmat tulokset osoittavat, että työkykyjohtamisen taso on parantunut pitkällä aikavälillä. Muun muassa logistiikan ja kuljetuksen, rakentamisen ja kaupan aloilla taso on parantunut merkittävästi. Myös teollisuuden ja liike-elämän palveluissa on nähtävissä myönteistä kehitystä, mutta niissä lähtötaso on jo alun perin ollut korkeampi. Etenkin liike-elämän palveluiden osalta tulos on luonteva, sillä niissä palvelun arvo syntyy erityisesti osaavan henkilöstön työpanoksen myötä.

Työkykyjohtamisen perusteisiin kuuluvat käytännöt, kuten työterveyshuolto ja -suojelu sekä hyvinvoinnin edistäminen, ovat yleensä yrityksissä toimialasta riippumatta hyvällä tolalla. Sen sijaan strategisen tason asiat, kuten johtamisvastuut, mittarit ja raportointi, ovat pysyneet vaatimattomalla tasolla koko tarkastelujakson ajan.

Tarkasti määritetyt ja siten kehittämisen kohteena helpot asiat on saatu varsin hyvään kuntoon. Jotta työkykyjohtamisesta saadaan kaikki hyöty irti, on kyettävä kehittämään myös haasteellisempia osa-alueita.

Kytkös liiketoimintaan on selkeä kehittämiskohde

Strategisen tason asioiden tulisi olla jatkossa kehittämisen keskiössä. Mitä paremmin työkykyjohtamisen strateginen merkitys ymmärretään, sitä vahvempi yhteys työkykyjohtamisella on liiketoiminnan tavoitteiden saavuttamiseen. Vahva linkitys liiketoimintaan on juuri se tekijä, joka erottaa työkykyjohtamisen aiemmin käytössä olleista työkyvyn ja työhyvinvoinnin käsitteistä.

Tutkimuksemme valossa myös esimiestyöhön ja henkilöstön kehittämiseen tulee edelleen kiinnittää huomiota. Myös yritysten ylin johto alkaa kiinnostua entistä enemmän työkykyjohtamisesta, kun merkitys liiketoiminnan kannalta kirkastuu.

Tuottavuusvaikutuksiin liittyvää ymmärrystä lisättävä

Työkykyjohtamisen kehittämisessä on paljon potentiaalia, koska kustannussäästöt ovat edelleen sen keskiössä. Tuottavuuteen liittyvien mahdollisuuksien merkitys on vuodesta 2012 lähtien ymmärretty paremmin. Kustannussäästöjen painottaminen on kuitenkin edelleen vallitseva ajattelutapa jopa puhtaasti tietotyötä tekevissä yrityksissä.

On ollut hienoa huomata, että työkykyjohtamisen painoarvo johdon strategiatyössä ja esimiesten koulutuksessa on kasvanut merkittävästi. Edellytykset toimintatapojen kehittämiselle ovat jo varsin hyvät. Näiden valjastaminen käytännöiksi asti kannattaa, koska vaikutukset ulottuvat laajasti sekä henkilöstöön että liiketoiminnan kannattavuuteen.

Työkykyjohtamisen teemat rytmittävät vuotta

Me Ilmarisessa otamme käyttöön uutena lähestymistapana työkykyjohtamisen vuositeemat. Niiden avulla autamme asiakkaitamme kehittämään omaa työkykyjohtamistaan entistä jäsentyneemmin. Vuosikello jakautuu neljänneksiin, joilla kullakin on oma painotuksensa. Alkuvuodesta teemana on työkyvyn vahvistaminen. Jatkossa käsittelemme myös muun muassa ihmisten ja työyhteisön johtamista.

Kuhunkin vuosineljänneksen teemaan liittyen koostan tutkimusblogin, jossa tarkastelen näkökulmaan liittyviä viimeisimpiä tuloksia ja havaintoja. Tämä kirjoitus on sarjan ensimmäinen. Seuraa jatkossakin näitä bloggauksia, niin pysyt helposti ajan tasalla työkykyjohtamisen viimeisimmistä kehityskuluista.

Tomi Hussi
tutkimusjohtaja, Ilmarinen
@TomiHussi

Työkykyjohtaminen tänään – miltä näyttää tutkimuksen valossa?

• Yrityksistä 48 % käsittelee työkykyyn liittyviä asioita vähintään joka toisessa johtoryhmän kokouksessa.
• Yrityksistä 63 % määrittelee työkykyjohtamisen sisällöt, mutta vain 21 % asettaa konkreettisia tavoitteita.
• Yrityksistä 14 % ottaa työkykyjohtamisen vahvasti huomioon johdon strategiatyössä ja 12 % jatko- ja täydennyskoulutuksessa. Esimiesten koulutuksessa (31 %) ja kehityskeskusteluissa (35 %) työkykyjohtaminen on vahvasti esillä paljon useammin.
• Esimiesten korkea motivaatio (58 %) ja osaaminen (37 %) työkykyjohtamisessa on yleistä vastaajayrityksissä, mutta vain 20 % sanoo pystyvänsä varaamaan riittävästi aikaa työkykyjohtamisen toteuttamiseen käytännössä.
• Johtamiskäytänteissä parhaat yritykset olivat kannattavuudeltaan 3 %-yksikköä parempia kuin muut toimialansa yritykset. Vastaavasti heikoimpien käyttökate oli 2,4 %-yksikköä alle toimialan mediaanin.

Kirjoituksen lähteenä on käytetty Henkilöstötuottavuuden johtaminen 2018 -tutkimusta. Tutkimuksessa selvitettiin, miten yritysten johtamisen strategiset painopisteet vaikuttavat niiden tuloksellisuuteen. Kyselytutkimukseen vastasi kaikkiaan 166 yritystä. Tulosraportti on luettavissa ja ladattavissa täältä.

Tutustu myös

• Työkykyjohtamisen vuosi – tutustu teemoihin ja hyödynnä arjessa
• Työkykyjohtamisen hyödyt näkyvät, mutta tuloksia olisi saatavissa enemmänkin