Ottakaa töihin!

Nuorten työkykyä ei uhkaa työelämän kuormitus, vaan se, ettei työelämään päästä edes kiinnittymään. Paras tapa edistää nuorten työkykyä on antaa heille työpaikka.

Maisteriopintoni ovat loppusuoralla, ja työ opintojen ohella on ollut minulle paljon enemmän kuin vain tapa rahoittaa elämää. Se on tuonut arkeeni merkityksellisyyttä, uusia taitoja ja tärkeää yhteisöllisyyttä. Tämä on saanut minut pohtimaan, miten keskeistä työelämään kiinnittyminen on hyvinvoinnilleni.

Ilmarinen julkaisi kesäkuussa 2025 Nuorten työkyky -tutkimuksen, jonka mukaan suurimmassa työkyvyttömyysriskissä ovat ne nuoret, jotka eivät ole vielä kiinnittyneet työelämään. Toisin sanoen työelämän kuormitus ei riskeeraa nuoren työkykyä samalla tavalla kuin se, ettei työelämässä ole ollenkaan.

Tutkimustulos ei mielestäni ole järin yllättävä. Työelämä toki itsessään sekä antaa että ottaa, mutta näen sen ennen kaikkea mahdollistavan onnistumisen kokemuksia ja sitovan osaksi yhteisöä. Kyse ei ole vain toimeentulosta, vaan myös merkityksellisyyden tunteesta.

Työelämään kiinnittyminen edistää olennaisesti nuorten hyvinvointia

Toisin kuin työpaikalla, ei kukaan yliopistolla työskentelevä ole kiinnostunut siitä, saavunko syksyllä koulunpenkille tai miten kehityn ammatillisesti, eikä tämä mielestäni olekaan yliopiston tehtävä. Työelämän suola on merkityksellisyys, joka syntyy ponnistelusta, vastuunkantamisesta ja jatkuvuudesta, joita opiskeluelämästä ei samalla tavalla löydy. Juuri nämä palikat edistävät myös työkykyä.

Tämän lisäksi työelämässä erityisen olennaista on työyhteisö. Kun työn ulkopuolisessa maailmassa on epävarmuutta, kuten maailmanpoliittisia kauheuksia tai yhteiskunnallisesta ilmapiiristä syntyviä paineita onnistua elämän monilla osa-alueilla, mahdollistaa työpaikka toimeliaan ja rutiineihin nojaavan yhteisön. Tämä on voimavara, joka puuttuu työelämän ulkopuolella olevilta nuorilta.

Tämän takia nykyinen työllisyystilanne on erityisen huolestuttava. Parasta lääkettä nuorten työkyvylle on työpaikka, ja jos nuoria ei voida työllistää ja kiinnittää työelämään, voi tällä olla kauaskantoisia vaikutuksia koko väestön työkykyyn.

Nuoret eivät odota luksusta, vaan työpaikkaa

Samaan aikaan julkisessa keskustelussa elää edelleen tahmea kuva nuorista, jotka ovat tottuneet liian hyvään ja jotka kohdistavat työelämään kohtuuttomia vaatimuksia. Ilmarisen tutkimuksen mukaan työelämän rajapinnassa olevat nuoret eivät kuitenkaan odota kohtuuttomia työelämältä.

Tutkimuksen myötä on selvää, että nuoret toivovat työelämältä toimeentuloa ja vakautta. Tähän voi varmasti samaistua moni muukin kuin alle 35-vuotiaat suomalaiset.

Yksi asia on kuitenkin muuttunut. Toisin kuin edelliset sukupolvet, nuoret eivät koe elävänsä työn takia, vaan näkevät sen pikemminkin muun elämän mahdollistajana. Ymmärrän, että tämä saattaa konkarin korvaan kuulostaa aluksi epäilyttävältä, mutta mietitäänpä asiaa hetki.

Jos työtä ei nähdä pakollisena pahana, jolle on pakko antaa oma elämä eläkepäiviin asti, eikö suhtautuminen työhön muun elämän mahdollistajana kuulosta jollakin tapaa kestävämmältä? Miksi työn pitäisi olla uhraus, jos sen voi nähdä muuta elämää ja hyvinvointia tukevana asiana?

Nähdäkseni juuri tämä suhtautuminen mahdollistaa nykyajan nuorille pitkät ja kestävät työurat. Tästä potentiaalista kannattaa pitää kynsin ja hampain kiinni, eikä sitä saa hukata jättämällä nuoria työelämän ulkopuolelle.

Ota nuori töihin

Työllä onkin siten valtava merkitys hyvinvoinnilleni, vaikka se ei ole koko elämäni. Työelämässä oleminen kiinnittää minut johonkin sellaiseen, jossa ei jatkuvasti tarvitse rustata uusia hakemuksia tai epäillä, voiko lapsen kengissä oleva ammatillinen osaamiseni tuoda lisäarvoa työnantajalle. Työ tuo kokonaisvaltaisesti vakautta ja luottamusta elämään, jonka ympärillä velloo monia suuria epävarmuuden tekijöitä.

Mikäli siis pohdit, miten voit edistää nuorten työkykyä parhaiten, vastaus on selvä: ota nuori töihin.