Kun työhäpeä jää ihon alle

Työelämässä koetuilla häpeällä voi olla vahingollisia seurauksia sekä työntekijälle itselleen että koko työyhteisölle. Toistuvat häpeän kokemukset voivat kaventaa työntekijöiden ammatillista toimijuutta eli kykyä osallistua, vaikuttaa ja kehittää itseään. Työhäpeän ja työkykyriskien välillä onkin olemassa yhteys.

Tekisi mieli vajota maan alle. Tai juosta takahuoneen vessaan itkemään.” Näin muistan ajatelleeni, kun koin kiperän häpeän kokemuksen työurani ihan alkutaipaleella. Olin 17-vuotias ja päässyt kesätöihin pikaruokaravintolaan. Työtahti oli nopea, kiire jatkuvaa ja virheitä tapahtui.

Eräänä päivänä minulle sattui sekaannus asiakkaiden tilausten välillä, ja vuoropäällikkö sai tietää asiasta. Hän menetti malttinsa ja huusi minulle kassalla niin, ettei kenellekään ravintolassa jäänyt taatusti epäselväksi, että olin tehnyt virheen. Tunsin oloni häpäistyksi ja nöyryytetyksi. Häpeä porautui syvälle ja jätti jäljen, joka tuntuu vieläkin, vaikka tilanteesta on kulunut yli kymmenen vuotta. 

Silloin en vielä ymmärtänyt, kuinka yleinen ilmiö häpeä työelämässä on ja miten vahingollisia sen seuraukset voivat olla.  

Häpeä – näkymätön taakka työelämässä  

Olen tutkinut työhäpeää vuonna 2023 Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteelliselle tiedekunnalle tekemässäni kandityössä. Kandityöni tuloksia olen päässyt hyödyntämään pohtiessani Ilmarisessa työhäpeän ja työkykyriskien sekä niiden ehkäisyn välistä yhteyttä. Häpeä on tuskallinen mutta luonnollinen tunne, jonka pohjimmainen tarkoitus on suojata ja rakentaa ihmisyyttä. Häpeä kytkeytyy kiinnostukseen siitä, mitä muut ihmiset meistä ajattelevat.

Työelämässä työntekijät kokevat usein häpeää tilanteissa, joissa he epäonnistuvat täyttämään heihin kohdistuvia odotuksia. Häpeä ei ole vain hetkellinen tunne, vaan se voi vaikuttaa pitkään niin itsetuntoon, työmotivaatioon kuin mielenterveyteenkin.  Toistuvat häpeän kokemukset työelämässä voivat kaventaa työntekijöiden ammatillista toimijuutta eli kykyä osallistua, vaikuttaa ja kehittää itseään omassa työssään.  

Työkykyongelmat voivat herättää häpeää 

Työelämässä sairastuminen voi herättää työntekijässä häpeän kokemuksia, jotka liittyvät usein riittämättömyyden ja huonommuuden tuntemuksiin, vaikka harva meistä valitsee sairastua. Mielenterveyden ongelmiin on pitkään liittynyt muita terveysongelmia enemmän piilottelua ja häpeää. Vaikka asiasta puhuminen on viime vuosina helpottunut, voi mielenterveyden häiriöön liittyvä työkyvyn heikkeneminen nostaa pintaan erityisen voimakkaita häpeän, epävarmuuden ja syyllisyyden kokemuksia.

Sairastuminen voi haastaa työntekijää saavuttamasta työelämän tavoitteita ja odotuksia esimerkiksi tuotteliaisuuteen, tehokkuuteen ja jatkuvaan itsensä kehittämiseen liittyen. Mikäli työntekijä ei voi vastata työelämän odotuksiin, voi vastassa olla epäonnistumisen ja häpeän kokemukset.  

Työelämässä koettu häpeä ei rajoitu ainoastaan yksilön kokemukseksi. Häpeä heijastaa työyhteisöjen ja organisaatioiden käytäntöjä ja asenteita. Työpaikoilla kannattaakin kehittää osaamista myös epämukavia tunteita herättävien keskustelujen käymisestä. Psykologinen turvallisuus sekä auttaa vähentämään haitallisia häpeän kokemuksia että helpottaa työkykyongelmiin tarttumista.  

Apuna varhainen tuki  

Työhäpeä voi vaarantaa työntekijöiden hyvinvoinnin monin eri tavoin. Ilmarisen asiantuntijoiden kanssa olemme pohtineet, miten näitä riskejä voitaisiin vähentää. Yksi keino häpeän haitallisia vaikutuksia vastaan on varhaisen tuen toiminta, jonka tavoitteena on tukea työntekijöiden työkykyä ja ehkäistä sen heikkenemistä jo varhaisessa vaiheessa. ’

Parhaimmillaan varhaisen tuen toimintamalli auttaa rakentamaan työyhteisöön ilmapiirin, jossa työntekijät uskaltavat puhua avoimesti huolistaan ja haasteistaan. Malli mahdollistaa haasteisiin puuttumisen jo varhaisessa vaiheessa, ennen kuin ne ehtivät kärjistyä.    

Puhutaanko häpeästä?  

Häpeän voima ja sen haitalliset vaikutukset alkavat murentua, kun ne tuodaan päivänvaloon. Pikaruokaravintolassa kokemani häpeän hetki ei lopulta määritellyt minua työntekijänä, mutta se jätti jäljen. Vaikka häpeä ilmenee usein hetkellisesti, sen jäljet voivat olla voimakkaat ja kestää pitkään.  

Virheiden teko ja sairastumiset ovat osa ihmisyyttä sekä työelämää. Työpaikoilla tarvitaankin inhimillisyyttä ja rohkeutta kohdata myös ne tunteet ja tilanteet, joista usein mieluummin vaikenisimme häpeän vuoksi. Häpeän voimakkain vastalääke on ihmisten välinen myötätunto, ja se voi syntyä vasta, kun uskallamme näyttää itsemme haavoittuvaisina.  

Vilma Jääskeläinen
harjoittelija, työkykyjohtamisen palvelut
Ilmarinen