Työkykyjohtamisen hyödyt näkyvät, mutta tuloksia olisi saatavissa enemmänkin

Työkykyjohtamisen taso on parantunut yrityksissä yhdeksässä vuodessa. Henkilöstöön liittyvät asiat näkyvät kuitenkin yritysten strategialinjauksissa varsin vähän, selviää tuoreesta Henkilöstötuottavuuden johtaminen 2018 -tutkimuksesta.

Tutkimuksen mukaan työkykyjohtamisen taso on parantunut pitkällä aikavälillä.

– Muun muassa logistiikan ja kuljetuksen, rakentamisen ja kaupan aloilla tulokset ovat parantuneet jopa merkittävästi. Myös teollisuudessa ja liike-elämän palveluissa on tapahtunut myönteistä kehitystä, mutta näillä aloilla lähtötaso on jo alun perin ollut korkeampi, kuvailee Ilmarisen tutkimusjohtaja Tomi Hussi, joka oli mukana Henkilöstötuottavuuden johtaminen 2018 -tutkimuksen tehneessä tutkimusryhmässä.

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten yritysten johtamisen strategiset painopisteet vaikuttavat niiden tuloksellisuuteen. Tutkimuksessa pureuduttiin erityisesti henkilöstöä ja sen hyvinvointia koskevaan johtamiseen ja sen yhteyteen yrityksen tulokseen.

Tutkimuksen tekivät FT Ossi Aura, professorit Guy Ahonen ja Juhani Ilmarinen ja Ilmarisen tutkimusjohtaja, KTT Tomi Hussi.

Perusasiat kunnossa, potentiaalia löytyy 

Työkykyjohtamisen perusasiat ovat yrityksissä hyvällä mallilla, mutta hyödyntämätöntä potentiaalia löytyy edelleen. 

Työkykyjohtamisen perusteisiin kuuluvat käytännöt, kuten työterveyshuolto ja -suojelu sekä terveellisten elintapojen edistäminen, ovat pääsääntöisesti yrityksissä jo hyvällä tolalla. Sen sijaan strategisen tason asiat, kuten johtamisvastuut, mittarit ja raportointi, ovat pysyneet vaatimattomalla tasolla koko tarkastelujakson ajan.

–Strategisen tason asioiden tulisi olla jatkossa kehittämisen keskiössä. Myös esimiestyöhön ja henkilöstön kehittämiseen tulee edelleen kiinnittää huomiota, Hussi sanoo.

Henkilöstö keskiöön myös strategiatyössä

Tutkimuksen perusteella yritysten strategioissa painottuvat asiakkuudet ja kilpailukyky. Henkilöstöön liittyvät asiat näkyvät puolestaan strategialinjauksissa varsin vähän.

– Vaikka työkykyjohtamisen taso on parantunut, on samaan aikaan huolestuttavaa, että henkilöstöön liittyvät kysymykset näkyvät pienellä painoarvolla yritysten strategiatyössä. Tulos korostaa tarvetta työkykyjohtamisen ja mm. ihmisten motivaation, osaamisen ja työkyvyn perusteellisempaan analysoimiseen ja käsittelemiseen osana strategiatyötä, Hussi sanoo.

Hyvä johtaminen näkyy euroissa

Tutkimus osoitti, että hyvällä johtamisella ja yritysten kannattavuudella on selkeä positiivinen yhteys. Hyvä johtaminen näkyi 3 prosenttiyksikköä kilpailijoita korkeampana käyttökatteena. Vastaavasti huonosti johdetuissa yrityksissä kannattavuus jäi 2–3 prosenttiyksikköä kilpailijoita heikommaksi.

– Hyvä johtaminen näkyy euroissa: hyvän ja huonon johtamisen kannattavuusero on 5–6 prosenttiyksikköä käyttökatteella mitattuna, Ossi Aura kuvailee.

– On hienoa, että työkykyjohtamisessa on päästy eteenpäin, mutta tekemistä riittää edelleen. Tarvitaan suunnitelmallista työkykyriskien hallintaa ja työkykyjohtamista, jotta voimme rakentaa parempaa työelämää, Hussi summaa.

Tutkimussarja luotaa henkilöstötuottavuutta ja johtamista

Henkilöstötuottavuuden johtaminen 2018 -tutkimus on jatkoa vuosina 2009–2016 tehdyille kuudelle vastaavalle tutkimukselle. Uutuutena aineistossa olivat yritysten strategian linjaukset ja tilinpäätöstiedot. Näin päästiin analysoimaan strategian ja johtamisen merkitys yritysten kannattavuudelle. Kyselytutkimukseen vastasi kaikkiaan 166 yritystä. Lisäksi kyselyaineistoon yhdistettiin yritysten tilinpäätösaineistot.

Lisätiedot:

Tomi Hussi, tutkimusjohtaja, Ilmarinen, p. 050 517 9209, tomi.hussi@ilmarinen.fi  
Ossi Aura, p. 0500 606 102, ossi.aura@gmail.com
Guy Ahonen, p. 0500 477 727, guy.ahonen@professori.fi 
Juhani Ilmarinen, p. 0400 815511, juhani.ilmarinen@jic.fi

Tutustu tarkemmin:

Tutkimuksen raportit ovat luettavissa ja ladattavissa osoitteessa: www.ossiaura.com/julkaisut