Mitä sinulle kuuluu? – Finnoksella työkykyjohtaminen näkyy arjessa

Lappeenrantalainen Finnos Oy on noussut nopeasti sahateollisuuden digiratkaisujen edelläkävijäksi. Yrityksen teknologiaa löytyy jo noin 80 prosentista Suomen sahoista, ja kansainvälistyminen on hyvässä vauhdissa. Nuoren ja vauhdikkaasti kasvavan yrityksen työkykyjohtamisen ytimessä on työkavereista välittäminen.

Metsäteollisuuteen innovatiivisia skannereita valmistava Finnos on noussut merkittävään asemaan noin kymmenessä vuodessa. Mm. vuoden eteläkarjalaisena yrityksenä palkitun Finnoksen laitteita käytetään 13 maassa. Finnoksen järjestelmät tuottavat täsmällistä ja monipuolista tietoa tukin laadusta asiakkaille. Yrityksen laitteet kuvaat lävitseen kulkevat tukit röntgentekniikan ja kameroiden avulla, nykyään myös tekoälyä hyödyntäen. 

Yrityksen kasvaessa on työkykyjohtamiseen kiinnitetty huomiota entistä enemmän. Ilmarisen työkykyjohtamisen asiantuntijat ja palvelut ovat olleet mukana matkassa määrittelemässä Finnoksen työkykyjohtamisen tilaa ja tukemassa sen kehittämistä.

Finnoksen arvot, rakkaus, rohkeus ja yhteistyö, näkyvät arjessa vahvasti.

– Rakkaus voi kuulostaa rohkealta arvolta, mutta meillä se tarkoittaa, että välitämme aidosti ihmisistä ja työstä. Se näkyy myös siinä, miten työkykyyn suhtaudutaan, sanoo Finnoksen henkilöstöjohtaja Jenni Valta.

Työkykyjohtaminen on strategian ytimessä

Yksi Finnoksen strategian painopisteistä on ”hyvinvoiva henkilöstö ja osaamisen vahvistaminen”. Työkykyjohtaminen ei olekaan Finnoksessa erillinen tukitoimi, vaan osa liiketoiminnan suuntaa ja johtoryhmän työtä.

– HR:ssä ajattelen aina, että asioita pitää tehdä ennen kuin ongelmia ilmenee. Pitää rakentaa pohjaa, toimintamalleja ja systeemejä. Työkyky ei ole irrallinen saareke, vaan osa liiketoimintaa, Jenni Valta sanoo.

Finnoksessa on hyödynnetty Ilmarisen työkyvyn tilannekuva -palvelua, joka auttoi saaman käsityksen yrityksen työkykyriskien nykytilasta ja arvion tulevasta. Tilannekuvan avulla on mahdollista myös verrata yrityksen tietoa oman toimialan tilanteeseen.

Tukea työkykyjohtamiseen on tullut myös Ilmarisen asiantuntijoilta. Ilmarisen työkykyjohtamisen kehityspäällikkö Riikka Lehto auttoi kirkastamaan ja koostaman Finnoksen työkykyjohtamisen tilannekuvan olemassa olevan datan ja dokumentaation pohjalta.

– Näin muodostui ymmärrys työkykyjohtamisen nykytilanteesta, joka voitiin kätevästi esitellä yrityksen johdolle. Ulkopuolisen asiantuntijan avulla koostettu analyysi auttaa usein lisäämään työkykyjohtamisen painoarvoa johdon agendalla, Riíkka Lehto sanoo.

Käytännön esimerkkejä työkykyjohtamisesta Finnoksessa ovat korvaavan työn malli, jossa työkyvyn alentuessa henkilö voi tehdä hänen työkyvylleen räätälöityjä tehtäviä, sekä mittarit, joilla seurataan työterveyskuluja, poissaoloja ja koulutuspäiviä.

– Korvaavan työn mallin avulla meillä ovat sairauspoissaolokulut laskeneet, mutta ennen kaikkea se on inhimillinen tapa hoitaa asioita, Jenni Valta kommentoi.

Ihmisiä ja osaamista monesta taustasta

Nopeasti kasvaneessa Finnoksessa työskentelee nyt noin 65 henkilöä, henkilöstön keski-iän ollessa 35 vuotta. Henkilöstöstä löytyy paljon erilaisia kulttuuritaustoja, ja työntekijöissä on 14 eri kansalaisuutta edustettuna. Finnos onkin palkittu Etelä-Karjalan kansainvälisimpänä työnantajana.

– Meillä ratkaisee osaaminen. Sillä ei ole väliä, mistä maasta työntekijä tulee. Toki muista maista tulleilla työntekijöillä on usein erityisen vahva motivaatio työntekoon, kun he ovat onnistuneet työpaikan Suomesta saamaan. Virallinen työkielemme on suomi, mutta monissa tiimeissä käytetään englantia. Tämä on arkea esimerkiksi tekoälytiimissämme, Jenni Valta kertoo.

Finnokselle oppilaitosyhteistyö on tärkeä rekrytointikanava: harjoitteluista ja lopputöistä löytyy usein polku vakituiseen työhön.

Hyvä esimerkki on kymmenen vuotta sitten Suomeen Uzbekistanista muuttanut Daniel Sakiev, joka tuli Finnokseen kesäharjoittelijaksi, sitten työntekijäksi ja eteni tuotantopäälliköstä tuotantojohtajaksi sekä johtoryhmän jäseneksi. Sakiev valmistui maisteriksi Lappeenrannan LUT-yliopistosta konetekniikasta vuonna 2023.

Henkilöstöjohtaja Jenni Valta, projektipäällikkö Arttu Toivanen ja tuotantojohtaja Daniel Sakiev.

Esihenkilöille tukea ja koulutusta

Finnoksessa esihenkilöiden roolia vahvistetaan erilaisilla valmennuksilla, ja kaikki ovat suorittaneet johtamisen erikoisammattitutkinnon. Ilmarisen kanssa esihenkilöille on järjestetty työkykyjohtamisen koulutusta.

– Kaksi tärkeintä kysymystä ovat: mitä sinulle kuuluu, ja mitä poikkeavaa huomaat? Jos esihenkilö pysähtyy näiden äärelle, ollaan jo pitkällä, Valta tiivistää.

Esihenkilöitä tuetaan koulutuksilla ja sparrauksella, mutta myös luomalla uusia rakenteita, kuten henkilöstön kanssa yhteinen HR-raati ja säännölliset etäkahvihetket, joilla ylläpidetään yhteisöllisyyttä hajautetusti työskentelevien keskuudessa.

– Ilmarisella on käytössä myös kätevä oppimisympäristö, jonka avulla voi työkykyasioita ottaa haltuun pienissä paloissa, juuri silloin kuin sinulle sopii. Oppimisympäristössä voi myös rakentaa helposti isommalle porukallenne sopivia oppimispolkuja, Riikka Lehto muistuttaa.

Ilmarinen toimii sparrauskumppanina

Ilmarisen kanssa tehtävä yhteistyö on Vallan mukaan ollut arvokasta. Ilmarisen työkykyä- ja virettä mittaavat kyselyt ja niiden tulosten analysointi ovat tarjonneet konkretiaa sekä vertailudataa. Yksi esimerkki on palautekulttuuri, joka nousi kyselyissä esiin kehityskohteena. Sen pohjalta rakennettiin käytännöllinen ”palautteen antamisen työkalupakki”.

– Kun tekee yksin HR-työtä, on iso apu, että on kumppani, joka tuo näkökulmia ja auttaa sparraamaan. Yhteistyö on ennen kaikkea tavoitteellista, Valta sanoo.

Ilmarisella on myös olemassa asiakkaille ajanvarauspalvelu. Palvelusta voi varata ajan ja vaihtaa ajatuksia työkykyjohtamisen asiantuntijan kanssa esimerkiksi työterveysyhteistyöhön, varhaiseen tukeen ja ammatilliseen kuntoutukseen liittyen.

Hyvinvoiva henkilöstö on arvovalinta

Finnos on nyt rakentanut strategisen työkykyjohtamisen mallin, ja seuraava vaihe on sen ylläpito ja jatkuva kehittäminen. Muuttuvat liiketoimintatilanteet voivat tuoda uusia mittareita, mutta perusrakenne on kunnossa.

Samalla yritys haluaa varmistaa, että kasvu ja kansainvälistyminen kulkevat käsi kädessä henkilöstön hyvinvoinnin kanssa.

– Ihmiset tekevät työn ja vievät liiketoimintaa eteenpäin. Siksi hyvinvoiva henkilöstö on myös strateginen painopiste, Valta kiteyttää.