Työkykyjohtamisen vaikuttavuus riippuu tavoitteista ja keinoista sekä ennen kaikkea siitä, miten ne tehdään!

Työkykyjohtamisen vaikuttavuuden osoittaminen on noussut keskusteluun alan toimijoiden ja organisaatioiden keskuudessa. Haastava taloustilanne ja tuottavuutta koskevat puheet kiihdyttävät keskustelua entisestään. Henkilöstön työkyvyllä ja sen johtamisella on yhteiskunnallista merkitystä: jotta työurat pitenevät, on löydettävä keinoja, joilla ihmisten työkyky säilyy.

Mitä vaikuttavuudella tarkoitetaan?

Vaikuttavuus viittaa siihen, miten työkykyjohtamisella saadaan aikaan haluttuja muutoksia ja päästään kohti asetettuja tavoitteita. Usein puhutaan laajemmasta muutoksesta, ei pelkistä toimenpiteen tuloksista, vaan sen pidempiaikaisista seurauksista.

Miksi vaikuttavuuden arviointi on vaikeaa?

Työkykyjohtamisen vaikuttavuuden arviointi yleisellä tasolla on haastavaa kahdesta syystä:

1. Tavoitteiden ja kokonaisuuden epäselvyys
   Arviointi edellyttää, että tiedämme, mitä tavoittelemme ja miten sinne pääsemme. Työkykyjohtaminen voi sisältää toimenpiteitä, joiden ensisijainen tavoite on työkyvyn edistäminen (esim. varhaisen tuen malli, työterveysyhteistyö) tai toimia, jotka ensisijaisesti tähtäävät muuhun, mutta samalla ehkäisevät työkykyriskejä (esim. osaamisen kehittäminen). Lisäksi tarvitaan tavoitteille selkeät mittarit. Jos ei tiedetä, mitä tavoitellaan, tuloksillakaan ei silloin ole väliä. Ilmarisen tutkimusten mukaan organisaatioiden tavoiteasetannassa on edelleen merkittäviä puutteita. 

2. Vertailuasetelman puute
   Luotettava vaikuttavuusnäyttö edellyttäisi vertailuryhmää, joka eroaa tutkimusryhmästä vain toimenpiteen osalta. Työelämässä tämä ei ole mahdollista, joten on tyydyttävä ennen–jälkeen -asetelmaan. Lähtötilanteen mittaustietoa (esim. sairauspoissaolot, henkilöstön kokemus esihenkilötyöstä ja työn turvallisuudesta) verrataan toimenpiteiden jälkeiseen tilanteeseen. Jos tilanne on huonompi tai ennallaan, mahdollisesti toimenpide on väärä tai riittämätön. Jos taas tilanne on parempi, todennäköisesti toimenpide on oikea ja sitä voidaan tarvittaessa jatkaa.

Tuloksellisuus – käytännönläheisempi termi

Koska käytännössä mitataan tuloksia, vaikuttavuutta parempi termi olisi tuloksellisuus. Sen ytimessä on kysymys: mikä toimii, miten, kenelle ja milloin? Olemme Ilmarisella tutkineet tavoitteellisen työkykyjohtamisen nykytilaa ja tahtotilaa asiakasyrityksissämme. Ensimmäisen kerran vuonna 2023 toteutetun, alallaan maan kattavimman, Työkykyjohtamisen tila -tutkimuksen tulokset toivat selkeästi esiin tarpeen tukea asiakasyrityksiä kohti systemaattisempaa henkilöstön työkyvyn johtamista. Seuraava tutkimus työkykyjohtamisen tilasta julkaistaan keväällä 2026.

Askel askeleelta tuloksiin

Paitsi mitattavat tavoitteet, yhtä tärkeää työkykyjohtamisen vaikuttavuudelle on riittävän perusteellinen selvitys nykytilanteesta. Ilmarisen prosessi alkaa tilannekuvan kartoituksella, joka paljastaa organisaation tarpeet, vahvuudet ja mahdollisuudet muutokseen.

Hyvän työkykyjohtamisen takana on organisaation tilannekuva, josta johdetaan tavoitteet ja selkeät mittarit.

Kristiina Halonen, Ilmarisen työkykyjohtaja

Samassa yhteydessä varmistetaan johdon sitoutuminen kytkemällä tavoitteet yrityksen strategiaan. Ratkaisut valitaan todettuihin tarpeisiin henkilöstöä osallistaen ja yhteistyössä työkykykumppaneiden kanssa. Niihin kuuluvat työeläkeyhtiön lisäksi ainakin työterveyshuolto. Tuloksia mitataan ja seurataan säännöllisesti riittävän pitkällä aikavälillä.

Tutkimusnäyttö: systemaattinen johtaminen tuo hyötyjä

Tutkimusnäyttö osoittaa, että yritykset, joissa työkykyjohtaminen on korkealla tasolla, ovat tuottavampia, henkilöstö on tyytyväisempää, yrityksen vetovoima on parempi ja sairauspoissaolot sekä riskit ovat hallinnassa. Vaikuttavuus riippuu kuitenkin vahvasti toimeenpanon laadusta ja työpaikan kontekstista. Samoilla toimenpiteillä ei välttämättä saada yhtä hyviä tuloksia kaikilla työpaikoilla. Siksi on tärkeää varmistaa, että vaikuttavuutta edistävät tekijät toteutuvat käytännössä. Silloin hyödyt ovat merkittävät – työnantajalle, työntekijöille ja koko yhteiskunnalle, kun rakennamme Suomeen pidempiä, parempia ja enemmän työuria.

• Tule mukaan kuulemaan lisää webinaariimme 10.2.2026 Tavoitteista tuloksiin – vaikuttava työkykyjohtaminen 
• Työkykyjohtamisen keinoin voimme yhdessä kehittää työkykyä tehokkaasti sekä vähentää työkykyriskejä ja sairauspoissaoloja. Lue lisää Työkykyjohtaminen | Pienennä työkykyriskiä
• Työelämä muuttuu ja työkyvyn kehittäminen sen mukana. Rakennetaan yhdessä työelämää, jossa syntyy enemmän kuin vain tulosta: pidempiä, parempia ja enemmän työuria. Lue lisää huomisen työkyvystä.