Vaikuttava työkykyjohtaminen – totta vai tarua?
Työkykyjohtamisen vaikuttavuus on ollut haastavaa osoittaa suomalaisessa toimintaympäristössä. Kansainvälinen tutkimus antaa kuitenkin selkeän viestin: kun työkykyjohtamiseen on nähty tarvetta ja siihen on panostettu, on se tutkimuksissa näkynyt taloudellisena hyötynä.
Pitkän aikavälin hyötyjen lisäksi työkykyjohtaminen vahvistaa tutkitusti työtyytyväisyyttä, henkilöstön sitoutumista ja työnantajamielikuvaa. Hyödyt jäävät kuitenkin usein toteutumatta, jos turvaudutaan yksittäisiin toimiin.
Huippupalautetta asiakkailtamme
Olemme Ilmarisessa kehittäneet johtamismallin, joka luo rakenteen työkykyjohtamiselle: se auttaa tunnistamaan nykytilan ja olennaiset kehityskohteet, kirkastamaan tavoitteet ja viemään toimenpiteet osaksi arkea.
Kysymme säännöllisesti asiakkailtamme, miten yhteistyö ja työkykyjohtamisen kehittäminen ovat tukeneet heidän arkeaan. Tulokset puhuvat puolestaan (12/25): lähes kaksi kolmesta (63 %) kokee Ilmarisen johtamismallin ja yhteistyön ylittäneen odotukset! Lisäksi 94 prosenttia pitää Ilmarisen asiantuntemusta työkykyjohtamiseen liittyvissä asioissa hyvänä tai erittäin hyvänä, ja suositteluhalukkuutta kuvaava NPS on erinomainen 86.
Kiitosta saavat myös työkykypalvelumme: 97 prosenttia vastaajista kokee ne hyödyllisiksi tai erittäin hyödyllisiksi.
Kun pyysimme asiakkaitamme mainitsemaan erikseen yhteistyön onnistumisia, avoimet palautteet korostivat kumppanuutta ja konkreettista tukea:
- ”Asiantuntijoiden sparraus erilaisissa ajankohtaisissa haasteissa on ollut todella tärkeää ja hyödyllistä. Huipputiimi!”
- ”Matalakynnyksisyys: jalkaudutte työpaikoille, tulette rinnalle. Asiantuntemusta, osaamista, elämänmakuisuutta.”
- ”Työkykypäällikön henkilökohtaiset ohjaukset ovat olleet kultaakin kalliimpia, erinomainen ammattitaito ja osaaminen.”
Yhteistyöllä on arvoa
lmarisen työkykyjohtamisen palveluista vastaava osastonjohtaja Kati Huoponen iloitsee palautteesta.
– On todella palkitsevaa, että asiakkaamme kokevat yhteistyön arvon näin merkittävänä. Vaikuttava työkykyjohtaminen syntyy tavoitteellisesta tekemisestä, arkeen jalkautuvasta asiantuntijatuesta ja aidosta kumppanuudesta. Kun työkykyä johdetaan systemaattisesti, hyödyt näkyvät ihmisissä, työyhteisössä ja lopulta myös liiketoiminnan tuloksissa, Huoponen sanoo.
Haluatko kehittää työkykyjohtamisen osaamistasi? Asiantuntijoidemme tekemissä oppaissa etenet työkykyjohtamisen perusteista kohti vaikuttavaa ja strategista kokonaisuutta.
Lue lisää
Lähde:
Bültmann et. al. (2009); Tompa et. al. (2008); Wendt et. al. (2010)
Lisää aiheesta
Vaikuttava työkykyjohtaminen – totta vai tarua?
Työkykyjohtamisen vaikuttavuus on ollut haastavaa osoittaa suomalaisessa toimintaympäristössä. Kansainvälinen tutkimus antaa kuitenkin selkeän viestin: kun työkykyjohtamiseen on nähty tarvetta ja siihen on panostettu, on se tutkimuksissa näkynyt taloudellisena hyötynä.
“Me tehdään tätä maratonvauhdilla, ei sprinttinä” –Työkykyjohtaminen on osa arjen työtä
Päivittäin 80 000 annosta ruokaa. Satoja kiloja raaka-aineita liikkeessä. Pitkiä työuria ja edessä iso eläköitymispiikki. Leijona Cateringissa ymmärrettiin, että työkykyä ei voi jättää sattuman varaan. Yhdessä Ilmarisen kanssa yritys on rakentanut arkeen mallin, jossa työkyky on osa johtamista, ei erillinen hanke.
Epäsäännölliset tulot ja YEL – 8 vastausta sivutoimiselle yrittäjälle
Voit olla sivutoiminen yrittäjä, vaikka olisit samaan aikaan opiskelija, palkkatyössä tai eläkkeellä. Sivutoimisena yrittäjänä hoidat eläketurvasi samaan tapaan kuin muutkin yrittäjät; ottamalla YEL-vakuutuksen, kun vakuuttamisen kaikki viisi ehtoa täyttyvät.