Tilastot kertovat hyviä uutisia työelämästä

Uutisia ja somekeskustelua seuratessa saa helposti kuvan, että työelämämme on kriisissä. Työ uuvuttaa, mielenterveys murenee ja eläkeaikaan on entistä vaikeampi jaksaa. Hans Rosling (2018) kutsui tällaista ilmiötä ylidramaattiseksi maailmankuvaksi. Media luo poikkeuksista sääntöjä ja yksittäisistä tarinoista muodostuu koko todellisuus. Kun pysähdymme tarkastelemaan tilastoja pidemmältä ajalta, kuva muuttuu yllättävän paljon. Monella keskeisellä mittarilla mitattuna suomalaisessa työelämässä menee nyt paremmin kuin koskaan.

Työturvallisuus on hyvä esimerkki muutoksesta kohti parempaa työelämää. 1970-luvulla Suomessa sattui vuodessa yli 100 000 työtapaturmaa, jotka johtivat vähintään neljän päivän poissaoloon. Vuonna 2005 tapaturmia oli enää noin 54 000 ja vuonna 2023 noin 29 000. Tapaturmien määrä on siis puolittunut kahdessa vuosikymmenessä, ja pitkällä aikavälillä lasku on vielä jyrkempi[1]. Taustalla on pitkä sarja pieniä tekoja ja parannuksia. Muun muassa työtapoja, suojavälineitä, koulutusta ja sääntelyä on jatkuvasti parannettu.

Terveytemme ja työkykymme on parantunut

Myös työntekijöiden terveys ja työkyky on kehittynyt pitkällä aikavälillä myönteisesti. Työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuus, eli se miten moni joutuu vuosittain työkyvyttömyyseläkkeelle, on puolittunut vuoden 2002 jälkeen. Silloin tuhannesta työllisestä siirtyi vuosittain noin yksitoista työkyvyttömyyseläkkeelle, nyt enää noin viisi tuhannesta[2]. Samalla elinajanodote on noussut merkittävästi. Kun työeläkejärjestelmää rakennettiin 1960-luvulla, vastasyntyneen pojan elinajanodote oli noin 65 vuotta, nyt se on lähes 80 vuotta[3]. Jokainen uusi ikäluokka on tähän asti ollut edellistä pidempään terveenä ja työkykyisenä.

Eläkeiän nosto on herättänyt runsaasti keskustelua ja myös vastustusta, mutta tilastot osoittavat selvästi, että muutos on lisännyt työllisyyttä. Erityisesti 60–64-vuotiaiden työllisyysaste on noussut voimakkaasti. 2000-luvun alussa töissä oli vain noin 26 prosenttia tämän ikäryhmän suomalaisista, kun nykyään luku on jo lähes 65 prosenttia. Vuosikymmenten aikana kertynyt osaaminen säilyy työelämässä aiempaa pidempään, työurat jatkuvat, ja kokemus ehtii siirtyä seuraaville sukupolville.

Suomi on tasa-arvon edelläkävijä

Eläkkeelle ei kiirehditä heti, kun se on ensimmäisen kerran mahdollista. Työuraindeksimme perusteella keskimäärin noin 26 prosenttia yksityisen sektorin työntekijöistä jatkaa töissä vielä vuoden sen jälkeen, kun oma alin vanhuuseläkeikä on täyttynyt. Asiantuntijatyössä osuus on vielä suurempi, eli noin 37 prosenttia[4]. Moni punnitsee omaa jaksamistaan sekä talouttaan ja jatkaa töissä vapaaehtoisesti. Vanhuuseläke on nykyään yhä useammin joustava siirtymä, eikä enää äkillinen elämänmuutos.

Työelämän tasa-arvoa kuvaavat mittarit ovat myös muuttuneet yhden sukupolven aikana lähes tunnistamattomaksi. Kun 1970-luvulla vain noin 55 prosenttia työikäisistä naisista teki palkkatyötä, miehistä töissä oli noin 80 prosenttia[5]. Nyt tilanne on toinen: 20–64-vuotiaiden työllisyysaste on naisilla ja miehillä käytännössä sama, eli noin kolme neljäsosaa ikäluokasta on töissä[6]. Suomi on sukupuolten tasa-arvon edelläkävijä, ja suuri osa tästä kehityksestä perustuu työelämässä tehtyyn tasa-arvon edistämiseen.

Onko työ uhka mielenterveydelle?

Nuorten mielenterveys on aihe, jonka ympärillä keskustelu on juuri nyt ehkä kaikkein dramaattisinta. Huolelle on myös perusteita. Silti tilastot kertovat mielenkiintoisesta käänteestä: alle 35-vuotiaiden mielenterveysperustaiset työkyvyttömyyseläkkeet ovat olleet laskutrendillä viimeiset viisi vuotta[7]. Ilmarisen tilastoista selviää, että noin 81 prosenttia hakijoista ei työkyvyttömyyshakemuksensa aikana edes ole töissä, vaan työttömänä, opiskelijoina tai muuten työelämän ulkopuolella[8]. Nuorten aikuisten mielenterveyden haasteet ovat siis todellisia, mutta ne eivät selity työelämällä. Koulutuspolut, työttömyys, huoli toimeentulosta ja syrjäytyminen kietoutuvat vahvasti tähän ilmiöön.

Asiantuntijatyöhön liitetään usein tarina kasvavasta kuormituksesta ja mielenterveyden kriisistä. Ilmarisen työkyvyttömyyseläkeindeksin data antaa kuitenkin erilaisen kuvan. Kun pysyvien työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuutta tarkastellaan suhteessa henkilöstömäärään, mielenterveyden häiriöiden taso on kaikilla toimialoilla lähes yhtä suuri[9]. Asiantuntija-aloilla mielenterveyden häiriöiden suhteellinen osuus näyttää suuremmalta siksi, että muita sairauksia on vähemmän. Toimialat eroavat siinä, missä määrin muut sairaudet vievät työkyvyn, eivätkä niinkään siinä, kuinka työ liittyy esimerkiksi masennukseen tai psykoosiin. Tämä ei vähennä yksittäisten työntekijöiden kokemusten merkitystä, mutta tilastotasolla asiantuntijatyö ei nouse riskitekijäksi mielenterveyden suhteen.

Hyvä työelämä tarvitsee talouskasvua

Tilastoista nousee hyvin erilainen kuva kuin se, jonka otsikoita selaamalla voisi saada. Työ on turvallisempaa kuin ennen. Terveytemme ja työkykymme kantavat pidemmälle. Työurat pitenevät, ja ikääntyneiden työllisyys kasvaa. Eläkkeelle siirtymistä lykätään vapaaehtoisesti. Naiset ja miehet osallistuvat työelämään yhtä paljon. Nuorten mielenterveysperustaiset työkyvyttömyyseläkkeet ovat viime vuosina vähentyneet, ja asiantuntijatyö ei tilastojen valossa erotu mielenterveydelle haitallisena, vaikka yksilötason kuormitus voi olla suurta.

Eikä siinä vielä kaikki. Hyvä työelämä tarvitsee taustalleen talouskasvua, ja siksi tuotamme Ilmarisessa suhdanneindeksiä, joka perustuu asiakasyritystemme palkkasummaan ja työntekijämääriin. Tilastokeskuksen yksityisen sektorin palkansaajatilastoihin verratessa suhdanneindeksimme ennakoi talouden käänteitä muutamalla kuukaudella[10]. Pitkän laskusuhdanteen jälkeen tuoreimmat tilastot näyttävät varovaisen toiveikkailta. Lokakuussa 2025 teollisuudessa työntekijämäärä kasvoi Ilmarisen asiakasyrityksissä noin 1,1 prosenttia ja kuljetusalalla noin 1,9 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna. Vaikka marraskuun suhdanneindeksi oli kokonaisuutena miinusmerkkinen, niin silti viennin kannalta tärkeä teollisuuden toimiala jatkoi kasvussa yhdessä kuljetusalan kanssa. Suhdanneindeksi on syksyn ajan käynyt melkein plussan puolella, mikä viittaa toiveikkaasti siihen, että vientimarkkinat ja yksityisen sektorin työllisyys ovat kääntymässä nousuun.

Ylidramaattisen työelämäkeskustelun keskellä tilastot kertovat siis toisenlaista tarinaa. Työelämä ei ole romahtamassa, vaan monella tavalla parempi kuin koskaan aiemmin. Tämä ei tarkoita, etteikö tehtävää olisi, tai etteikö työelämässä olisi kuormitusta ja vaikeita tilanteita. Se tarkoittaa, että pitkän aikavälin kehitys on kulkenut parempaan suuntaan, ja että meillä on vahva perusta, jolle rakennamme huomisen työkykyä. Tilastot tarjoavat siihen hyvän selkänojan, kunhan muistamme, että numerot ovat numeroita ja dramaattiset tarinat tarinoita.

Anssi Smedlund
johtava asiantuntija, tietojohtaminen
Ilmarinen

• Tutustu Ilmarisen indekseihin suhdanteista, työkyvyttömyydestä ja työurista,
• Työelämän hyviä uutisia käsiteltiin Ilmarisen webinaarissa 10.12.2025. Tutustu tilaisuuden webinaaritallenteeseen.

[1] Tapaturmavakuutuskeskus, Työtapaturmatilastot. tyotapaturmatieto.fi
[2] Eläketurvakeskus 2023; 2025 Työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuus -tilastotietokanta. Työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuus puoliintunut 2000-luvulla (etk.fi)
[3] Tilastokeskus 2025, Vastasyntyneen elinajanodote muuttujina. (stat.fi)
[4] Ilmarinen 2025, Työuraindeksi
[5] Saaritsa, S., Turunen, R., Eloranta, J. & Ojala, J. (2025). Naisten asema on vahvistunut. Teoksessa J. Saari (toim.), Hyviä uutisia Suomesta: Menestyvän yhteiskunnan tilannekuva (s. 175–188). Tampere: Vastapaino. 
[6] Tilastokeskus 2025 Työvoimatutkimus | Tilastokeskus (stat.fi)
[7] Eläketurvakeskus 2025 Työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuus työkyvyttömyyden syyn mukaan työeläkejärjestelmässä (etk.fi)
[8] Levanto ym. 2025, Nuorten työkyky -tutkimus (pdf)
[9] Ilmarinen 2025 Ilmarisen työkyvyttömyyseläkeindeksi
[10] Ilmarinen 2025 Ilmarisen suhdanneindeksi; Tilastokeskus, neljännesvuositilinpito.

• Rosling, H., Rosling, O. and Rönnlund, A.R., 2018. Factfulness: ten reasons we're wrong about the world--and why things are better than you think. Flatiron books.