Työelämästä koulunpenkille – uhka vai mahdollisuus?
Opiskelija sujahtaa vähitellen mukaan työelämään, mutta miten työntekijästä kuoriutuu taas opiskelija?
Opiskeluaikana valmistaudutaan työelämään. Opintoihin kuuluvan harjoittelun tai kesätöiden kautta löytyy usein se ensimmäinen oikea täysipäiväinen työ. Siirtymä valmistumisen jälkeen työelämään voikin tapahtua jouhevasti. Ensimmäiset työviikot ja kuukaudet menevät kuitenkin oppiessa työelämän ja työpaikan tavoille.
Oma urapolkuni on rakentunut klassisesti siirtymänä opiskeluista kesätyön kautta pidempiaikaiseen työsuhteeseen. Nyt mutustelen ensimmäistä kertaa muutosta täysipäivätyöstä opiskelijaelämään.
Oppiminen ei pääty tutkintotodistusten jakoon
Työntekijästä opiskelijaksi siirtyminen ei nykyään ole kovin poikkeuksellista. Siirtymiä opiskelu- ja työelämän välillä voi jatkuvan oppimisen maailmassa tapahtua lukuisia. Harvoissa ammateissa, tuskin yhdessäkään, oppiminen päättyy tutkintotodistuksen jakoon. Uuden oppiminen on välttämätöntä jo pelkästään teknologian kehittymisen myötä. Opiskelu jatkuu läpi elämän työpaikoilla, verkko-opintoina, lisäkoulutuksina tai jopa alaa vaihtaen, täysin uudella tutkinnolla.
Aikaisempi opintopolkuni kulki koulun penkiltä suoraan toiseen, kolmanteen ja jopa neljänteen opinahjoon. Ensimmäisten korkeakouluopintojeni ja syksyllä alkaneen uuden opiskeluni välissä oikeat työt ovat realisoineet ajatuksia omasta osaamisestani ja kehityskohteista.
Koen, että olen tällä hetkellä valmiimpi kehittämään omaa osaamistani työelämässä olon ansiosta. Tiedän varmemmin, mihin suuntaan haluan omaa asiantuntijuuttani ja osaamistani viedä. Tämänhetkinen ajatuskin voi vielä muuttaa suuntaa, sillä eiköhän työelämä muutamassa vuodessa heitä kuperkeikkaa useamman kerran.
Tunnista omat vahvuutesi
Näin opiskeluiden alkumetreillä omien opiskelu- ja oppimistaitojen sekä oman osaamisen pohtiminen on hyvin ajankohtaista. Kannustan tähän pohdintaan myös työelämässä olevia. Samoin kun varsinaisessa opiskeluelämässä, uuden oppimista tulee vastaan projektin alkaessa tai uuden järjestelmän käyttöönotossa. Oman osaamisen tunnistaminen ja osaamisen esiin tuominen puolestaan hyödyttää niin nykyisessä työssä kuin työnhaun koittaessa.
Yliopiston ensimmäisellä viikolla painotettiin, että työelämässä ei riitä, että osaat kertoa mitä olet opiskellut. Oleellisempaa on osata kertoa se, mitä olet oppinut.
Onko työelämästä takaisin kouluun siirtyminen siis uhka vai mahdollisuus? Se on ehdottomasti molempia. Tällä hetkellä suurimpana uhkana koen mahdollisuuden kehittää omaa osaamista niin monessa eri asiassa, että aikaa koulunpenkillä voisi viettää helposti vaikka triplat tavoitemäärään verrattuna.
Elsi Luomi
@Elsi Luomi
liikuttaja / opiskelija
Lisää aiheesta
Tuloksellinen työkykyjohtaminen vaatii johtamisjärjestelmän
Yritysten henkilöstöhallinnon ammattilaiset törmäävät työkykyjohtamisessa usein kahteen todellisuuteen yhtä aikaa. Ensimmäinen on työhyvinvoinnin ja työkyvyn keinojen runsaus: malleja, viitekehyksiä, koulutuksia, oppaita, työterveysyhteistyötä ja kyselyjä. Toinen maailma on taloudellisen tuloksellisuuden osoittamisen vaikeus muuttuvassa yrityksessä ja markkinassa.
Kun talous on tiukilla, katse kääntyy eläkkeisiin
Kuumana käyvä eläkekeskustelu on seurausta julkisen talouden heikosta tilanteesta, ei niinkään tarpeesta uudistaa eläkejärjestelmää.
Nuoret, työ ja mielenterveys – pitääkö olla huolissaan?
Oletko huolissasi nuorten työntekijöiden mielenterveydestä? Löydätkö itsesi pohtimasta, mihin katosivat sinnikkyys, nöyryys ja muut työelämässä vaadittavat valmiudet. Ne, jotka muistat itselläsi olleen urasi alussa? Jo muinaisten roomalaisten mielestä nuoriso on ollut pilalla. Valitettavasti tämä oletus värittää parhaillaankin tapaamme puhua työelämästä.