Työelämästä koulunpenkille – uhka vai mahdollisuus?
Opiskelija sujahtaa vähitellen mukaan työelämään, mutta miten työntekijästä kuoriutuu taas opiskelija?
Opiskeluaikana valmistaudutaan työelämään. Opintoihin kuuluvan harjoittelun tai kesätöiden kautta löytyy usein se ensimmäinen oikea täysipäiväinen työ. Siirtymä valmistumisen jälkeen työelämään voikin tapahtua jouhevasti. Ensimmäiset työviikot ja kuukaudet menevät kuitenkin oppiessa työelämän ja työpaikan tavoille.
Oma urapolkuni on rakentunut klassisesti siirtymänä opiskeluista kesätyön kautta pidempiaikaiseen työsuhteeseen. Nyt mutustelen ensimmäistä kertaa muutosta täysipäivätyöstä opiskelijaelämään.
Oppiminen ei pääty tutkintotodistusten jakoon
Työntekijästä opiskelijaksi siirtyminen ei nykyään ole kovin poikkeuksellista. Siirtymiä opiskelu- ja työelämän välillä voi jatkuvan oppimisen maailmassa tapahtua lukuisia. Harvoissa ammateissa, tuskin yhdessäkään, oppiminen päättyy tutkintotodistuksen jakoon. Uuden oppiminen on välttämätöntä jo pelkästään teknologian kehittymisen myötä. Opiskelu jatkuu läpi elämän työpaikoilla, verkko-opintoina, lisäkoulutuksina tai jopa alaa vaihtaen, täysin uudella tutkinnolla.
Aikaisempi opintopolkuni kulki koulun penkiltä suoraan toiseen, kolmanteen ja jopa neljänteen opinahjoon. Ensimmäisten korkeakouluopintojeni ja syksyllä alkaneen uuden opiskeluni välissä oikeat työt ovat realisoineet ajatuksia omasta osaamisestani ja kehityskohteista.
Koen, että olen tällä hetkellä valmiimpi kehittämään omaa osaamistani työelämässä olon ansiosta. Tiedän varmemmin, mihin suuntaan haluan omaa asiantuntijuuttani ja osaamistani viedä. Tämänhetkinen ajatuskin voi vielä muuttaa suuntaa, sillä eiköhän työelämä muutamassa vuodessa heitä kuperkeikkaa useamman kerran.
Tunnista omat vahvuutesi
Näin opiskeluiden alkumetreillä omien opiskelu- ja oppimistaitojen sekä oman osaamisen pohtiminen on hyvin ajankohtaista. Kannustan tähän pohdintaan myös työelämässä olevia. Samoin kun varsinaisessa opiskeluelämässä, uuden oppimista tulee vastaan projektin alkaessa tai uuden järjestelmän käyttöönotossa. Oman osaamisen tunnistaminen ja osaamisen esiin tuominen puolestaan hyödyttää niin nykyisessä työssä kuin työnhaun koittaessa.
Yliopiston ensimmäisellä viikolla painotettiin, että työelämässä ei riitä, että osaat kertoa mitä olet opiskellut. Oleellisempaa on osata kertoa se, mitä olet oppinut.
Onko työelämästä takaisin kouluun siirtyminen siis uhka vai mahdollisuus? Se on ehdottomasti molempia. Tällä hetkellä suurimpana uhkana koen mahdollisuuden kehittää omaa osaamista niin monessa eri asiassa, että aikaa koulunpenkillä voisi viettää helposti vaikka triplat tavoitemäärään verrattuna.
Elsi Luomi
@Elsi Luomi
liikuttaja / opiskelija
Tutustu työkykyjohtamisen palveluihin
Lisää aiheesta
Miksi yhä useampi mielenterveyssyistä kuntoutusta hakenut saa kielteisen päätöksen? – Tässä kolme syytä
Työkyvyttömyyseläkettä haetaan eniten mielenterveyden häiriöiden vuoksi. Erityisesti nuorten työkyvyttömyyden pitkittyminen on huolestuttavaa, koska heillä olisi paljon työvuosia jäljellä. Miksi kuitenkin yhä useampi mielenterveyssyistä ammatillista kuntoutusta hakenut saa kielteisen päätöksen?
Mistä puhutaan, kun keskustellaan eläkkeiden uudistamisesta ja leikkaamisesta?
Meiltä on viime aikoina kyselty, mitä hallituksen leikkauspuheet tarkoittavat. Lisäksi moni pohtii omalta kohdaltaan, pieneneekö oma eläke, pääseekö vielä osittaiselle vanhuuseläkkeelle tai tuleeko ensi vuonna indeksikorotusta. Kaikesta voi päätellä, että julkinen keskustelu on herättänyt huolta niin työelämässä yhä olevissa kuin eläkeläisissä.
Miten muokataan työtä konkarille sopivaksi?
Työuraa ei voi ainakaan koko matkalta painella maaliin asti täydellä vauhdilla ja itseään jatkuvasti ylittäen. Tulevaisuudessa on yhä tärkeämpää, että sovitamme ja muokkaamme työtä elämäntilanteeseen sopivaksi. Sekä työssä olevasta että työelämään tulevasta työvoimasta täytyy pitää hyvää huolta. Miten voisimme entistä paremmin huomioida työn vaatimusten lisäksi työntekijöiden perustarpeet, elämäntilanteen ja terveydentilan?