Työelämästä koulunpenkille – uhka vai mahdollisuus?
Opiskelija sujahtaa vähitellen mukaan työelämään, mutta miten työntekijästä kuoriutuu taas opiskelija?
Opiskeluaikana valmistaudutaan työelämään. Opintoihin kuuluvan harjoittelun tai kesätöiden kautta löytyy usein se ensimmäinen oikea täysipäiväinen työ. Siirtymä valmistumisen jälkeen työelämään voikin tapahtua jouhevasti. Ensimmäiset työviikot ja kuukaudet menevät kuitenkin oppiessa työelämän ja työpaikan tavoille.
Oma urapolkuni on rakentunut klassisesti siirtymänä opiskeluista kesätyön kautta pidempiaikaiseen työsuhteeseen. Nyt mutustelen ensimmäistä kertaa muutosta täysipäivätyöstä opiskelijaelämään.
Oppiminen ei pääty tutkintotodistusten jakoon
Työntekijästä opiskelijaksi siirtyminen ei nykyään ole kovin poikkeuksellista. Siirtymiä opiskelu- ja työelämän välillä voi jatkuvan oppimisen maailmassa tapahtua lukuisia. Harvoissa ammateissa, tuskin yhdessäkään, oppiminen päättyy tutkintotodistuksen jakoon. Uuden oppiminen on välttämätöntä jo pelkästään teknologian kehittymisen myötä. Opiskelu jatkuu läpi elämän työpaikoilla, verkko-opintoina, lisäkoulutuksina tai jopa alaa vaihtaen, täysin uudella tutkinnolla.
Aikaisempi opintopolkuni kulki koulun penkiltä suoraan toiseen, kolmanteen ja jopa neljänteen opinahjoon. Ensimmäisten korkeakouluopintojeni ja syksyllä alkaneen uuden opiskeluni välissä oikeat työt ovat realisoineet ajatuksia omasta osaamisestani ja kehityskohteista.
Koen, että olen tällä hetkellä valmiimpi kehittämään omaa osaamistani työelämässä olon ansiosta. Tiedän varmemmin, mihin suuntaan haluan omaa asiantuntijuuttani ja osaamistani viedä. Tämänhetkinen ajatuskin voi vielä muuttaa suuntaa, sillä eiköhän työelämä muutamassa vuodessa heitä kuperkeikkaa useamman kerran.
Tunnista omat vahvuutesi
Näin opiskeluiden alkumetreillä omien opiskelu- ja oppimistaitojen sekä oman osaamisen pohtiminen on hyvin ajankohtaista. Kannustan tähän pohdintaan myös työelämässä olevia. Samoin kun varsinaisessa opiskeluelämässä, uuden oppimista tulee vastaan projektin alkaessa tai uuden järjestelmän käyttöönotossa. Oman osaamisen tunnistaminen ja osaamisen esiin tuominen puolestaan hyödyttää niin nykyisessä työssä kuin työnhaun koittaessa.
Yliopiston ensimmäisellä viikolla painotettiin, että työelämässä ei riitä, että osaat kertoa mitä olet opiskellut. Oleellisempaa on osata kertoa se, mitä olet oppinut.
Onko työelämästä takaisin kouluun siirtyminen siis uhka vai mahdollisuus? Se on ehdottomasti molempia. Tällä hetkellä suurimpana uhkana koen mahdollisuuden kehittää omaa osaamista niin monessa eri asiassa, että aikaa koulunpenkillä voisi viettää helposti vaikka triplat tavoitemäärään verrattuna.
Elsi Luomi
@Elsi Luomi
liikuttaja / opiskelija
Lisää aiheesta
Ruostuuko kultainen nuoruus?
Nuorten voinnista kannetaan juuri nyt paljon huolta, eikä syyttä. Nuorisobarometri on jo usean vuoden ajan kertonut nuorten tulevaisuudenuskon heikentymisestä, ja kouluterveyskyselyissä ja eri hoitorekistereissä on nähty masennus- ja ahdistuneisuusoireiden yleistymistä. Keskustelussa esiin nousevat usein maailmantilanteen epävarmuus, ilmastohuoli ja sosiaalisen median paineet. Ne ovat kaikki todellisia ilmiöitä, jotka koskettavat monia nuoria.
Miksi työkykydata kuuluu johtoryhmän pöydälle?
Olen työurani aikana ollut mukana kehittämässä toimintamalleja useissa tilanteissa, joissa muutostarve on ollut suuri. Tavoitteena on ollut tehokkuuden, tuloksellisuuden ja asiakaskokemuksen parantaminen. Yhteinen nimittäjä näille uudistuksille on ollut digitalisaatio – eli tapa yhdistää liiketoiminta, prosessit ja teknologia uudella tavalla.
Onko vastuullisuudella enää väliä?
Vastuullisuustyötä haastetaan nyt monesta suunnasta, mutta sen tärkeys ei ole kadonnut mihinkään. Nyt onkin hyvä hetki erottautua muista ja osoittaa että vastuullisuus on tekoja, ei pelkkää puhetta verkkosivuilla. Tutkimuksemme mukaan yritykset ovat yhä onneksi valmiita panostamaan työntekijöidensä työkykyyn osana sosiaalista vastuutaan.