Lopeta tikanheitto: yhteistyösuunnitelma tuo ryhtiä työkykyjohtamiseen
Kun menot jatkuvasti kasvavat, korostuu kustannustehokkuuden merkitys entisestään. Vaikka organisaatioiden suuntaviivat ja valinnat perustuvat liiketoimintastrategiaan, työkykyjohtamisen toimenpiteet toteutetaan usein ilman selkeää suunnitelmaa – ikään kuin tikanheittoa sokkona. Toivotaan, että edes jokin tikka osuisi maalitauluun.
Työkykyjohtamisen toimenpiteitä tehdään, koska ”jotain on tehtävä”, mutta systemaattisuus puuttuu, eikä kehittäminen perustu aina tietoon. Tällöin toiminnan vaikuttavuus jää epäselväksi, eikä panos-tuotos-suhdetta voida osoittaa. Kuulostaako tutulta?
Tiedolla johtaminen parantaa vaikuttavuutta
Laadukkaalla ja suunnitelmallisella työkykyjohtamisella voidaan hallita työkykyriskejä ja vaikuttaa myönteisesti sekä yrityksen taloudelliseen tulokseen että henkilöstön työkykyyn.
Ilmarinen toteutti vuonna 2023 tutkimuksen, jossa selvitettiin työkykyjohtamisen tilaa suomalaisissa yrityksissä. Tutkimuksen mukaan eniten kehittämisen varaa oli suunnittelun, mittaamisen ja seurannan osa-alueilla, mutta operatiivista toimintaa työpaikoilla oli runsaasti.
Näiden löydösten pohjalta kehitimme Ilmarisessa uuden interaktiivisen yhteistyösuunnitelman, joka tukee organisaatioiden työkykyriskien hallinnan prosessien systemaattista tiedolla johtamista. Yhteistyösuunnitelma ohjaa oikeaan järjestykseen prosessien suunnittelussa, niin ettei mikään tärkeä vaihe tule ohitetuksi.
Riskien tunnistamisesta kohti vaikuttavaa strategiaa
Vasta kun organisaation työkykyriskit on tunnistettu, voidaan priorisoida aidot kehitystarpeet. Ajantasaista tietoa toimialan, henkilöstön ja työkykyjohtamisen riskeistä saat Ilmarisen verkkopalvelusta löytyvästä tilannekuvasta.
Työkykytilannetta tulee käsitellä myös johtoryhmätasolla. Johdon osallistuminen sekä tavoitteiden asettamiseen että kehitystoimenpiteiden suunnitteluun on ratkaisevan tärkeää. Ensimmäinen askel on tunnistaa, mitkä työkykyriskit aiheuttavat eniten kustannuksia liiketoiminnalle ja mihin kohderyhmään tai asiaan tulisi vaikuttaa.
Strategia on kykyä valita oikea suunta tienhaaroissa – kaikkea ei voi saavuttaa samanaikaisesti.
Monipuoliset mittarit auttavat saavuttamaan tavoitteet
Kehitystarpeista johdetaan tavoitteet, joille asetetaan monipuoliset mittarit. Mittarit kuvaavat tilannetta ja sen muutosta, kun taas analyysillä tuotetaan päätöksenteon tueksi syvempää ymmärrystä. Näin voidaan arvioida, vievätkö valitut toimenpiteet haluttuun suuntaan.
Kustannustehokasta on myös kyky muuttaa suuntaa, jos toimenpiteet eivät tuota toivottuja vaikutuksia. Yhteistyösuunnitelma helpottaa etenemisen seurantaa, sillä tavoitteet aikataulutetaan järjestelmään, joka tarjoaa selkeän näkymän prosessin etenemiseen. Poikkeamat prosesseissa on helppo havaita, kun niitä arvioidaan säännöllisesti.
Yhteistyösuunnitelma auttaa pitkäjänteisessä kehittämisessä
Kun strateginen suunta on valittu, on aika hioa taktiikkaa eli keinoja päämäärien saavuttamiseksi. Sen sijaan, että suunnitellaan liian monta toimenpidettä kerralla, kannattaa keskittyä vaikuttavimpiin ratkaisuihin.
Tutkittua tietoa kannattaa hyödyntää toimenpiteiden perustana, sillä se parantaa lopputuloksen vaikuttavuutta. Suunnitteluun on tärkeää osallistaa heitä, joita toimenpiteet koskevat – eli henkilöstöä – sekä tietenkin organisaation työkykyjohtamisen kumppaniverkostoa, kuten Ilmarista.
Yhteistyösuunnitelma kokoaa organisaation työkykyjohtamisen kehityssuunnitelmat yhteen näkymään. Se tukee sekä organisaation että sen työkykyjohtamisen kumppaneiden arjen työtä.
Yhteistyösuunnitelma luo selkeät raamit ja tavoitteet yhteiselle toiminnalle ja mahdollistaa pitkäjänteisemmän ja järjestelmällisemmän kehittämisen. Näin vahvistetaan sekä organisaation suorituskykyä että henkilöstön työkykyä.
Heli Rantanen
työkykyjohtamisen kehityspäällikkö
Lue lisää:
- Tutustu yhteistyösuunnitelmaan » Yhteistyösuunnitelma – aseta tavoitteita työkykyjohtamiselle
- Tilannekuva auttaa sinua tunnistamaan nykytilanteen ja suunnittelemaan tulevaa.
Lue lisää » Tilannekuva – tunnista työkykyriskit - Miten voit tukea huomisen työkykyä? Lue lisää » Huomisen työkyky – näin johdamme työkykyä yhdessä
Lisää aiheesta
Yrittäjä sinnittelee: Tässä kolme yleisintä syytä!
Naapurustossani on monia yrittäjiä. Muutamilla menee ihan kivasti, mutta suurin osa sinnittelee jotenkuten. Sinnittelyn syitä on karkeasti kolme: ensinnäkin taloudellinen tilanne on todella vaikea. Toisekseen kaikenlainen byrokratia veroineen, maksuineen, lakeineen ja lomakkeineen tuntuu vievän yrityksen pyörittämisen ajasta paljon ja hermoista leijonan osan. Kolmanneksi oma työkunto mietityttää. Löytyisikö yrittäjien tilanteeseen jotain helpotusta?
Tilastot kertovat hyviä uutisia työelämästä
Uutisia ja somekeskustelua seuratessa saa helposti kuvan, että työelämämme on kriisissä. Työ uuvuttaa, mielenterveys murenee ja eläkeaikaan on entistä vaikeampi jaksaa. Hans Rosling (2018) kutsui tällaista ilmiötä ylidramaattiseksi maailmankuvaksi. Media luo poikkeuksista sääntöjä ja yksittäisistä tarinoista muodostuu koko todellisuus. Kun pysähdymme tarkastelemaan tilastoja pidemmältä ajalta, kuva muuttuu yllättävän paljon. Monella keskeisellä mittarilla mitattuna suomalaisessa työelämässä menee nyt paremmin kuin koskaan.
Miksi työkyvyttömyys- eläkehakemus hylätään?
Millä perusteella joku pääsee (tai joutuu) työkyvyttömyyseläkkeelle? Kysymys voi herätä silloin, kun kuulet jonkun tutun siirtyneen eläkkeelle. Asia ei ole ihan yksinkertainen, sillä jokaisen ihmisen tilanne arvioidaan yksilöllisesti.