Lopeta tikanheitto: yhteistyösuunnitelma tuo ryhtiä työkykyjohtamiseen
Kun menot jatkuvasti kasvavat, korostuu kustannustehokkuuden merkitys entisestään. Vaikka organisaatioiden suuntaviivat ja valinnat perustuvat liiketoimintastrategiaan, työkykyjohtamisen toimenpiteet toteutetaan usein ilman selkeää suunnitelmaa – ikään kuin tikanheittoa sokkona. Toivotaan, että edes jokin tikka osuisi maalitauluun.
Työkykyjohtamisen toimenpiteitä tehdään, koska ”jotain on tehtävä”, mutta systemaattisuus puuttuu, eikä kehittäminen perustu aina tietoon. Tällöin toiminnan vaikuttavuus jää epäselväksi, eikä panos-tuotos-suhdetta voida osoittaa. Kuulostaako tutulta?
Tiedolla johtaminen parantaa vaikuttavuutta
Laadukkaalla ja suunnitelmallisella työkykyjohtamisella voidaan hallita työkykyriskejä ja vaikuttaa myönteisesti sekä yrityksen taloudelliseen tulokseen että henkilöstön työkykyyn.
Ilmarinen toteutti vuonna 2023 tutkimuksen, jossa selvitettiin työkykyjohtamisen tilaa suomalaisissa yrityksissä. Tutkimuksen mukaan eniten kehittämisen varaa oli suunnittelun, mittaamisen ja seurannan osa-alueilla, mutta operatiivista toimintaa työpaikoilla oli runsaasti.
Näiden löydösten pohjalta kehitimme Ilmarisessa uuden interaktiivisen yhteistyösuunnitelman, joka tukee organisaatioiden työkykyriskien hallinnan prosessien systemaattista tiedolla johtamista. Yhteistyösuunnitelma ohjaa oikeaan järjestykseen prosessien suunnittelussa, niin ettei mikään tärkeä vaihe tule ohitetuksi.
Riskien tunnistamisesta kohti vaikuttavaa strategiaa
Vasta kun organisaation työkykyriskit on tunnistettu, voidaan priorisoida aidot kehitystarpeet. Ajantasaista tietoa toimialan, henkilöstön ja työkykyjohtamisen riskeistä saat Ilmarisen verkkopalvelusta löytyvästä tilannekuvasta.
Työkykytilannetta tulee käsitellä myös johtoryhmätasolla. Johdon osallistuminen sekä tavoitteiden asettamiseen että kehitystoimenpiteiden suunnitteluun on ratkaisevan tärkeää. Ensimmäinen askel on tunnistaa, mitkä työkykyriskit aiheuttavat eniten kustannuksia liiketoiminnalle ja mihin kohderyhmään tai asiaan tulisi vaikuttaa.
Strategia on kykyä valita oikea suunta tienhaaroissa – kaikkea ei voi saavuttaa samanaikaisesti.
Monipuoliset mittarit auttavat saavuttamaan tavoitteet
Kehitystarpeista johdetaan tavoitteet, joille asetetaan monipuoliset mittarit. Mittarit kuvaavat tilannetta ja sen muutosta, kun taas analyysillä tuotetaan päätöksenteon tueksi syvempää ymmärrystä. Näin voidaan arvioida, vievätkö valitut toimenpiteet haluttuun suuntaan.
Kustannustehokasta on myös kyky muuttaa suuntaa, jos toimenpiteet eivät tuota toivottuja vaikutuksia. Yhteistyösuunnitelma helpottaa etenemisen seurantaa, sillä tavoitteet aikataulutetaan järjestelmään, joka tarjoaa selkeän näkymän prosessin etenemiseen. Poikkeamat prosesseissa on helppo havaita, kun niitä arvioidaan säännöllisesti.
Yhteistyösuunnitelma auttaa pitkäjänteisessä kehittämisessä
Kun strateginen suunta on valittu, on aika hioa taktiikkaa eli keinoja päämäärien saavuttamiseksi. Sen sijaan, että suunnitellaan liian monta toimenpidettä kerralla, kannattaa keskittyä vaikuttavimpiin ratkaisuihin.
Tutkittua tietoa kannattaa hyödyntää toimenpiteiden perustana, sillä se parantaa lopputuloksen vaikuttavuutta. Suunnitteluun on tärkeää osallistaa heitä, joita toimenpiteet koskevat – eli henkilöstöä – sekä tietenkin organisaation työkykyjohtamisen kumppaniverkostoa, kuten Ilmarista.
Yhteistyösuunnitelma kokoaa organisaation työkykyjohtamisen kehityssuunnitelmat yhteen näkymään. Se tukee sekä organisaation että sen työkykyjohtamisen kumppaneiden arjen työtä.
Yhteistyösuunnitelma luo selkeät raamit ja tavoitteet yhteiselle toiminnalle ja mahdollistaa pitkäjänteisemmän ja järjestelmällisemmän kehittämisen. Näin vahvistetaan sekä organisaation suorituskykyä että henkilöstön työkykyä.
Heli Rantanen
työkykyjohtamisen kehityspäällikkö
Lue lisää:
- Tutustu yhteistyösuunnitelmaan » Yhteistyösuunnitelma – aseta tavoitteita työkykyjohtamiselle
- Tilannekuva auttaa sinua tunnistamaan nykytilanteen ja suunnittelemaan tulevaa.
Lue lisää » Tilannekuva – tunnista työkykyriskit - Miten voit tukea huomisen työkykyä? Lue lisää » Huomisen työkyky – näin johdamme työkykyä yhdessä
Lisää aiheesta
Parantaako tekoäly tuottavuutta ja työkykyä – vai lisääkö se työkuormitusta?
Tekoälyn on luvattu mullistavan työn, tuottavuuden ja jopa koko yhteiskunnan, mutta millä hinnalla? Mitä vaikutuksia tekoälyllä on jo tällä hetkellä arjen tekemiseen ja työkykyyn?
Talouden sumuverho väistyy - Tuottavuusloikan kynnyksellä vai kuplan reunalla?
Taloudesta puhutaan usein kuin säästä: kaikki tietävät, että se voi muuttua nopeasti, mutta harva osaa ennustaa sitä täsmälleen oikein. Viime vuodet ovat olleet taloudessa varsin epävakaisia. Taustalla ovat olleet korkojen nousu, inflaatiohuoli, geopoliittiset myrskyt sekä kotimainen synkkyyden perinne. Siksi on tärkeää pysähtyä katsomaan, mitä markkinoilla oikeasti tapahtuu. Ja se tarina on mielenkiintoisempi kuin yleinen tunnelma antaa ymmärtää.
Ottakaa töihin!
Nuorten työkykyä ei uhkaa työelämän kuormitus, vaan se, ettei työelämään päästä edes kiinnittymään. Paras tapa edistää nuorten työkykyä on antaa heille työpaikka.