Blogit

Lopeta tikanheitto: yhteistyösuunnitelma tuo ryhtiä työkykyjohtamiseen

Kun menot jatkuvasti kasvavat, korostuu kustannustehokkuuden merkitys entisestään. Vaikka organisaatioiden suuntaviivat ja valinnat perustuvat liiketoimintastrategiaan, työkykyjohtamisen toimenpiteet toteutetaan usein ilman selkeää suunnitelmaa – ikään kuin tikanheittoa sokkona. Toivotaan, että edes jokin tikka osuisi maalitauluun.

Työkykyjohtamisen toimenpiteitä tehdään, koska ”jotain on tehtävä”, mutta systemaattisuus puuttuu, eikä kehittäminen perustu aina tietoon. Tällöin toiminnan vaikuttavuus jää epäselväksi, eikä panos-tuotos-suhdetta voida osoittaa. Kuulostaako tutulta?

Tiedolla johtaminen parantaa vaikuttavuutta

Laadukkaalla ja suunnitelmallisella työkykyjohtamisella voidaan hallita työkykyriskejä ja vaikuttaa myönteisesti sekä yrityksen taloudelliseen tulokseen että henkilöstön työkykyyn.

Ilmarinen toteutti vuonna 2023 tutkimuksen, jossa selvitettiin työkykyjohtamisen tilaa suomalaisissa yrityksissä. Tutkimuksen mukaan eniten kehittämisen varaa oli suunnittelun, mittaamisen ja seurannan osa-alueilla, mutta operatiivista toimintaa työpaikoilla oli runsaasti.

Näiden löydösten pohjalta kehitimme Ilmarisessa uuden interaktiivisen yhteistyösuunnitelman, joka tukee organisaatioiden työkykyriskien hallinnan prosessien systemaattista tiedolla johtamista. Yhteistyösuunnitelma ohjaa oikeaan järjestykseen prosessien suunnittelussa, niin ettei mikään tärkeä vaihe tule ohitetuksi.  

Riskien tunnistamisesta kohti vaikuttavaa strategiaa                  

Vasta kun organisaation työkykyriskit on tunnistettu, voidaan priorisoida aidot kehitystarpeet. Ajantasaista tietoa toimialan, henkilöstön ja työkykyjohtamisen riskeistä saat Ilmarisen verkkopalvelusta löytyvästä tilannekuvasta.

Työkykytilannetta tulee käsitellä myös johtoryhmätasolla. Johdon osallistuminen sekä tavoitteiden asettamiseen että kehitystoimenpiteiden suunnitteluun on ratkaisevan tärkeää. Ensimmäinen askel on tunnistaa, mitkä työkykyriskit aiheuttavat eniten kustannuksia liiketoiminnalle ja mihin kohderyhmään tai asiaan tulisi vaikuttaa.

Strategia on kykyä valita oikea suunta tienhaaroissa – kaikkea ei voi saavuttaa samanaikaisesti.

Monipuoliset mittarit auttavat saavuttamaan tavoitteet

Kehitystarpeista johdetaan tavoitteet, joille asetetaan monipuoliset mittarit. Mittarit kuvaavat tilannetta ja sen muutosta, kun taas analyysillä tuotetaan päätöksenteon tueksi syvempää ymmärrystä. Näin voidaan arvioida, vievätkö valitut toimenpiteet haluttuun suuntaan.

Kustannustehokasta on myös kyky muuttaa suuntaa, jos toimenpiteet eivät tuota toivottuja vaikutuksia. Yhteistyösuunnitelma helpottaa etenemisen seurantaa, sillä tavoitteet aikataulutetaan järjestelmään, joka tarjoaa selkeän näkymän prosessin etenemiseen. Poikkeamat prosesseissa on helppo havaita, kun niitä arvioidaan säännöllisesti.

Yhteistyösuunnitelma auttaa pitkäjänteisessä kehittämisessä

Kun strateginen suunta on valittu, on aika hioa taktiikkaa eli keinoja päämäärien saavuttamiseksi. Sen sijaan, että suunnitellaan liian monta toimenpidettä kerralla, kannattaa keskittyä vaikuttavimpiin ratkaisuihin.

Tutkittua tietoa kannattaa hyödyntää toimenpiteiden perustana, sillä se parantaa lopputuloksen vaikuttavuutta. Suunnitteluun on tärkeää osallistaa heitä, joita toimenpiteet koskevat – eli henkilöstöä – sekä tietenkin organisaation työkykyjohtamisen kumppaniverkostoa, kuten Ilmarista.

Yhteistyösuunnitelma kokoaa organisaation työkykyjohtamisen kehityssuunnitelmat yhteen näkymään. Se tukee sekä organisaation että sen työkykyjohtamisen kumppaneiden arjen työtä.

Yhteistyösuunnitelma luo selkeät raamit ja tavoitteet yhteiselle toiminnalle ja mahdollistaa pitkäjänteisemmän ja järjestelmällisemmän kehittämisen. Näin vahvistetaan sekä organisaation suorituskykyä että henkilöstön työkykyä.

Heli Rantanen
työkykyjohtamisen kehityspäällikkö

Lue lisää:

Lisää uusi kommentti

0/4000
Viesti on pakollinen
Nimi on pakollinen
Sähköpostiosoite on pakollinen

Lisää aiheesta

Blogit 26.2.2026

Nuoret, työ ja mielenterveys – pitääkö olla huolissaan?

Oletko huolissasi nuorten työntekijöiden mielenterveydestä? Löydätkö itsesi pohtimasta, mihin katosivat sinnikkyys, nöyryys ja muut työelämässä vaadittavat valmiudet. Ne, jotka muistat itselläsi olleen urasi alussa? Jo muinaisten roomalaisten mielestä nuoriso on ollut pilalla. Valitettavasti tämä oletus värittää parhaillaankin tapaamme puhua työelämästä.

Nuoret, työ ja mielenterveys – pitääkö olla huolissaan?

Blogit 11.2.2026

Oodi mikro- ja pienyrittäjille!

Yrittäjät ja mikroyrittäjät yllättävät minut säännöllisesti positiivisesti. Vaikka tämä porukka on heterogeenista, löytyy muutama monia yhdistävä yhteinen asia. Ensinnäkin yrittäjät ovat valtavan hyviä jossakin asiassa. Heillä on todellista syväosaamista, jonka he ovat myös tunnistaneet, osanneet sanoittaa ja perustaneet yritystoimintansa tämän osaamisensa ympärille. Oli kyse ohjelmoijasta, lvi-asentajasta, sisustussuunnittelijasta tai kampaajasta, he ovat osaamisen osalta usein huippuja omassa jutussaan.

Oodi mikro- ja pienyrittäjille!
Lisää ajankohtaisia artikkeleita
Sivu päivitetty viimeksi