Voisitko sinä olla ammattikehtaaja?
Miten sinä toimit, kun huomaat, että jokin asia töissä ei toimi? Entä silloin, kun uskot, että jokin asia voitaisiin hoitaa tehokkaammin kuin mihin yrityksessä on totuttu?
Näissä tilanteissa, joissa olisi sijaa uudistumiselle tai ainakin kokeilemiselle, moni jättää havaintonsa kertomatta. Sinun ei tarvitse olla yksi heistä. Sillä vaikenemisen kulttuurilla ei rakenneta tulevaisuuden työelämää.
Kokeile siis puhumista. Mikä on pahinta mitä voisi tapahtua? Jos ehdotuksesi on sellainen, ettei sitä ole mahdollista toteuttaa, mitä sitten? Elämässä tapahtuu väistämättä niin, etteivät kaikki ehdotuksesi mene läpi ja torjuntoja tulee. Jos et ehdota mitään, muutosta ei ainakaan tapahdu. Ammattikehtaaja vie asioita eteenpäin rakentavassa hengessä. Hän sanoo ääneen sen, mitä muut eivät tohdi.
Tuo ideasi rohkeasti esiin
Useimmissa organisaatioissa on käytössä erilaisia keskustelukanavia, kuten Yammer, Teams tai vaikkapa Whatsapp-ryhmät. Joissain organisaatioissa on myös kehitysideoille erillinen kanava, jonne voi kirjata omat ideansa tai käydä kannustamassa toisten ehdotuksia. Jos haluat ensin sparrailla omaa ajatustasi pienemmässä porukassa, kysy kollegan mielipidettä. Saattaa olla, että hän on tehnyt samanlaisia havaintoja kuin sinä!
Muista myös muiden apu. Aina löytyy joku, joka voi toimia tukena, apuna ja äänitorvena silloin, jos omat voimavarat eivät riitä. Esimerkiksi terveyteen ja turvallisuuteen liittyvissä asioissa avuksi voivat olla yrityksen työsuojelusta vastaavat.
Mikä on johdon ja esimiesten rooli?
Joskus kauan sitten saatettiin ajatella, että ideat eivät mene organisaatiossa eteenpäin, koska esimies toimii stopparina. Nykyisin organisaatiot ovat onneksi madaltuneet ja ylin johtokin on useimmiten suoraan lähestyttävissä. Toisaalta kun jaat ideasi yrityksen palautekanavassa tai keskusteluryhmässä, saat ajatuksesi koko organisaation näkyville ja mukaan keskusteluun. Ammattikehtaajia tarvitaan kaikilla organisaatiotasoilla toimenkuvasta riippumatta. Jonkun on oltava se, joka sanoo asiat ääneen. Toivon, että hiljaisen hymistelyn aika on ohi. Varsinkin, jos aidosti halutaan kehittää toimintaa ja saada aikaiseksi jotain uutta.
Ilmarinen tarjoaa asiakkailleen parempaa työkykyjohtamista kehittäviä palveluita ja valmennuksia, joiden avulla voidaan kannustaa yrityskulttuuria avoimemmaksi ja toimivammaksi.
Heta Warto-Tillander
yhteyspäällikkö
Ilmarinen
Lue lisää
Lisää aiheesta
Yrittäjä sinnittelee: Tässä kolme yleisintä syytä!
Naapurustossani on monia yrittäjiä. Muutamilla menee ihan kivasti, mutta suurin osa sinnittelee jotenkuten. Sinnittelyn syitä on karkeasti kolme: ensinnäkin taloudellinen tilanne on todella vaikea. Toisekseen kaikenlainen byrokratia veroineen, maksuineen, lakeineen ja lomakkeineen tuntuu vievän yrityksen pyörittämisen ajasta paljon ja hermoista leijonan osan. Kolmanneksi oma työkunto mietityttää. Löytyisikö yrittäjien tilanteeseen jotain helpotusta?
Tilastot kertovat hyviä uutisia työelämästä
Uutisia ja somekeskustelua seuratessa saa helposti kuvan, että työelämämme on kriisissä. Työ uuvuttaa, mielenterveys murenee ja eläkeaikaan on entistä vaikeampi jaksaa. Hans Rosling (2018) kutsui tällaista ilmiötä ylidramaattiseksi maailmankuvaksi. Media luo poikkeuksista sääntöjä ja yksittäisistä tarinoista muodostuu koko todellisuus. Kun pysähdymme tarkastelemaan tilastoja pidemmältä ajalta, kuva muuttuu yllättävän paljon. Monella keskeisellä mittarilla mitattuna suomalaisessa työelämässä menee nyt paremmin kuin koskaan.
Miksi työkyvyttömyys- eläkehakemus hylätään?
Millä perusteella joku pääsee (tai joutuu) työkyvyttömyyseläkkeelle? Kysymys voi herätä silloin, kun kuulet jonkun tutun siirtyneen eläkkeelle. Asia ei ole ihan yksinkertainen, sillä jokaisen ihmisen tilanne arvioidaan yksilöllisesti.