Voisitko sinä olla ammattikehtaaja?
Miten sinä toimit, kun huomaat, että jokin asia töissä ei toimi? Entä silloin, kun uskot, että jokin asia voitaisiin hoitaa tehokkaammin kuin mihin yrityksessä on totuttu?
Näissä tilanteissa, joissa olisi sijaa uudistumiselle tai ainakin kokeilemiselle, moni jättää havaintonsa kertomatta. Sinun ei tarvitse olla yksi heistä. Sillä vaikenemisen kulttuurilla ei rakenneta tulevaisuuden työelämää.
Kokeile siis puhumista. Mikä on pahinta mitä voisi tapahtua? Jos ehdotuksesi on sellainen, ettei sitä ole mahdollista toteuttaa, mitä sitten? Elämässä tapahtuu väistämättä niin, etteivät kaikki ehdotuksesi mene läpi ja torjuntoja tulee. Jos et ehdota mitään, muutosta ei ainakaan tapahdu. Ammattikehtaaja vie asioita eteenpäin rakentavassa hengessä. Hän sanoo ääneen sen, mitä muut eivät tohdi.
Tuo ideasi rohkeasti esiin
Useimmissa organisaatioissa on käytössä erilaisia keskustelukanavia, kuten Yammer, Teams tai vaikkapa Whatsapp-ryhmät. Joissain organisaatioissa on myös kehitysideoille erillinen kanava, jonne voi kirjata omat ideansa tai käydä kannustamassa toisten ehdotuksia. Jos haluat ensin sparrailla omaa ajatustasi pienemmässä porukassa, kysy kollegan mielipidettä. Saattaa olla, että hän on tehnyt samanlaisia havaintoja kuin sinä!
Muista myös muiden apu. Aina löytyy joku, joka voi toimia tukena, apuna ja äänitorvena silloin, jos omat voimavarat eivät riitä. Esimerkiksi terveyteen ja turvallisuuteen liittyvissä asioissa avuksi voivat olla yrityksen työsuojelusta vastaavat.
Mikä on johdon ja esimiesten rooli?
Joskus kauan sitten saatettiin ajatella, että ideat eivät mene organisaatiossa eteenpäin, koska esimies toimii stopparina. Nykyisin organisaatiot ovat onneksi madaltuneet ja ylin johtokin on useimmiten suoraan lähestyttävissä. Toisaalta kun jaat ideasi yrityksen palautekanavassa tai keskusteluryhmässä, saat ajatuksesi koko organisaation näkyville ja mukaan keskusteluun. Ammattikehtaajia tarvitaan kaikilla organisaatiotasoilla toimenkuvasta riippumatta. Jonkun on oltava se, joka sanoo asiat ääneen. Toivon, että hiljaisen hymistelyn aika on ohi. Varsinkin, jos aidosti halutaan kehittää toimintaa ja saada aikaiseksi jotain uutta.
Ilmarinen tarjoaa asiakkailleen parempaa työkykyjohtamista kehittäviä palveluita ja valmennuksia, joiden avulla voidaan kannustaa yrityskulttuuria avoimemmaksi ja toimivammaksi.
Heta Warto-Tillander
yhteyspäällikkö
Ilmarinen
Lue lisää
Lisää aiheesta
Mielenterveyspuhe on karannut käsistä
Mielenterveyden ongelmiin liittyvän häpeäleiman eli stigman purkaminen on ollut kiistaton menestystarina. Samalla psykiatrinen sanasto on kuitenkin levinnyt arkikieleen tavalla, joka uhkaa tehdä tavanomaisista elämän vastoinkäymisistä psykologisia kriisejä ja lääketieteellisiä ongelmia.
Tekoälymurroksessa tarvittava ihmiskeskeisyys ei tarkoita yksilökeskeisyyttä
Työelämän tekoälykeskustelu pyörii tällä hetkellä paljon yksittäisten työntekijöiden lyhytjänteisen tehokkuuden parantamisen ympärillä. Työntekijöitä kannustetaan kokeilemaan uusia työkaluja, askartelemaan agentteja ja löytämään omaan työhön sopivia käyttötapoja. Tämä auttaa suoriutumaan yksittäisistä työtehtävistä aiempaa nopeammin, mutta voi tehdä työnteosta uusilla tavoilla kuormittavaa. Jos organisaatiotason suunta ja pelisäännöt eivät ole selkeitä, vaarana on työyhteisöjen hajautuminen löyhäksi verkoksi eri suuntiin ajelehtivia väsähtäneitä yksinpuurtajia.
Tekoäly työkaverina: vahvistuuko osaaminen vai ulkoistuuko ajattelu?
Mikä on tekoälyn rooli työkaverina, ja miten se muuttaa osaamista? Aihe on henkilöstöjohtajien pöydällä monestakin syystä. Kyse ei ole vain teknologiasta, vaan myös toimintatapojen, kulttuurin, asiantuntijuuden ja johtamisen muutoksesta. Samalla tekoäly ja osaaminen ovat olennaisia henkilöstöjohtamisen ja työkykyyn liittyviä kysymyksiä.