Voisitko sinä olla ammattikehtaaja?
Miten sinä toimit, kun huomaat, että jokin asia töissä ei toimi? Entä silloin, kun uskot, että jokin asia voitaisiin hoitaa tehokkaammin kuin mihin yrityksessä on totuttu?
Näissä tilanteissa, joissa olisi sijaa uudistumiselle tai ainakin kokeilemiselle, moni jättää havaintonsa kertomatta. Sinun ei tarvitse olla yksi heistä. Sillä vaikenemisen kulttuurilla ei rakenneta tulevaisuuden työelämää.
Kokeile siis puhumista. Mikä on pahinta mitä voisi tapahtua? Jos ehdotuksesi on sellainen, ettei sitä ole mahdollista toteuttaa, mitä sitten? Elämässä tapahtuu väistämättä niin, etteivät kaikki ehdotuksesi mene läpi ja torjuntoja tulee. Jos et ehdota mitään, muutosta ei ainakaan tapahdu. Ammattikehtaaja vie asioita eteenpäin rakentavassa hengessä. Hän sanoo ääneen sen, mitä muut eivät tohdi.
Tuo ideasi rohkeasti esiin
Useimmissa organisaatioissa on käytössä erilaisia keskustelukanavia, kuten Yammer, Teams tai vaikkapa Whatsapp-ryhmät. Joissain organisaatioissa on myös kehitysideoille erillinen kanava, jonne voi kirjata omat ideansa tai käydä kannustamassa toisten ehdotuksia. Jos haluat ensin sparrailla omaa ajatustasi pienemmässä porukassa, kysy kollegan mielipidettä. Saattaa olla, että hän on tehnyt samanlaisia havaintoja kuin sinä!
Muista myös muiden apu. Aina löytyy joku, joka voi toimia tukena, apuna ja äänitorvena silloin, jos omat voimavarat eivät riitä. Esimerkiksi terveyteen ja turvallisuuteen liittyvissä asioissa avuksi voivat olla yrityksen työsuojelusta vastaavat.
Mikä on johdon ja esimiesten rooli?
Joskus kauan sitten saatettiin ajatella, että ideat eivät mene organisaatiossa eteenpäin, koska esimies toimii stopparina. Nykyisin organisaatiot ovat onneksi madaltuneet ja ylin johtokin on useimmiten suoraan lähestyttävissä. Toisaalta kun jaat ideasi yrityksen palautekanavassa tai keskusteluryhmässä, saat ajatuksesi koko organisaation näkyville ja mukaan keskusteluun. Ammattikehtaajia tarvitaan kaikilla organisaatiotasoilla toimenkuvasta riippumatta. Jonkun on oltava se, joka sanoo asiat ääneen. Toivon, että hiljaisen hymistelyn aika on ohi. Varsinkin, jos aidosti halutaan kehittää toimintaa ja saada aikaiseksi jotain uutta.
Ilmarinen tarjoaa asiakkailleen parempaa työkykyjohtamista kehittäviä palveluita ja valmennuksia, joiden avulla voidaan kannustaa yrityskulttuuria avoimemmaksi ja toimivammaksi.
Heta Warto-Tillander
yhteyspäällikkö
Ilmarinen
Lue lisää
Lisää aiheesta
Ruostuuko kultainen nuoruus?
Nuorten voinnista kannetaan juuri nyt paljon huolta, eikä syyttä. Nuorisobarometri on jo usean vuoden ajan kertonut nuorten tulevaisuudenuskon heikentymisestä, ja kouluterveyskyselyissä ja eri hoitorekistereissä on nähty masennus- ja ahdistuneisuusoireiden yleistymistä. Keskustelussa esiin nousevat usein maailmantilanteen epävarmuus, ilmastohuoli ja sosiaalisen median paineet. Ne ovat kaikki todellisia ilmiöitä, jotka koskettavat monia nuoria.
Miksi työkykydata kuuluu johtoryhmän pöydälle?
Olen työurani aikana ollut mukana kehittämässä toimintamalleja useissa tilanteissa, joissa muutostarve on ollut suuri. Tavoitteena on ollut tehokkuuden, tuloksellisuuden ja asiakaskokemuksen parantaminen. Yhteinen nimittäjä näille uudistuksille on ollut digitalisaatio – eli tapa yhdistää liiketoiminta, prosessit ja teknologia uudella tavalla.
Onko vastuullisuudella enää väliä?
Vastuullisuustyötä haastetaan nyt monesta suunnasta, mutta sen tärkeys ei ole kadonnut mihinkään. Nyt onkin hyvä hetki erottautua muista ja osoittaa että vastuullisuus on tekoja, ei pelkkää puhetta verkkosivuilla. Tutkimuksemme mukaan yritykset ovat yhä onneksi valmiita panostamaan työntekijöidensä työkykyyn osana sosiaalista vastuutaan.