Pitkäkestoinen tuki auttaa mielenterveyskuntoutujaa takaisin työelämään
Mielenterveyden häiriöt vievät yhä useammin eläkkeelle. Yleisin yksittäinen työkyvyttömyyseläkkeen syy on masennus. Viime vuonna masennus vei Suomessa joka päivä eläkkeelle yhdeksän ihmistä.
Valitettavasti nuorten kohdalla psyykkisten sairauksien osuus työkyvyttömyyden aiheuttajana korostuu, koska mielenterveyden häiriöt alkavat fyysisiä sairauksia varhaisemmalla iällä.
Kun huomioidaan kaikki sairausryhmät, työkyvyttömyyseläkkeelle jäämisen keski-ikä on 52 vuotta. Mielenterveyden häiriöiden kohdalla se on 45 vuotta.
Työkyvyttömyys on paitsi inhimillinen tragedia yksilön kannalta, myös kallis vaihtoehto yhteiskunnalle. Mielenterveyden häiriöiden kokonaiskustannuksiksi työpanosmenetyksineen on arvioitu Suomessa noin kuusi miljardia euroa vuodessa.
Vankemmalle tuelle on tarvetta
Kun työkyky mielenterveyssyiden takia heikkenee, tarvitaan työhön paluuseen vankempaa tukea ja ohjausta. Tähän tarpeeseen Ilmarinen ja muut työeläkevakuutusyhtiöt tarjoavat yhdessä palveluntuottajaverkostojensa kanssa niin sanottua laajennettua työhön paluun tukea.
Palvelu on tarkoitettu erityisesti mielenterveyssyistä kuntoutustuella oleville henkilöille, joilla ei ole mahdollisuutta palata enää omaan työpaikkaansa. Lisäksi henkilöllä tulee olla oikeus työeläkeyhtiön tarjoamaan ammatilliseen kuntoutukseen.
Tiivistä tukea pitkin matkaa, tavoitteena työhön paluu
Laajennettu työhön paluun tuki koostuu useammasta Ilmarisen tukemasta työkokeilusta ja työvalmentajan vankasta tuesta.
Työvalmentaja tukee ja auttaa palveluun ohjattua henkilöä löytämään itselleen soveltuvan työkokeilupaikan. Työvalmentajan rooliin kuuluu osallistua myös yhteispalaveriin henkilön mahdollisen psykiatrisen hoitotahon kanssa ainakin palvelun alkaessa ja päätösvaiheessa. Tavoitteena on yhteistyössä tukea työelämään palaamista.
Työvalmentaja toimi tiiviinä tukena työkokeilun aikana. Työvalmentaja ei kuitenkaan korvaa henkilön mahdollista psykiatrista hoitoa. Palvelun kesto voi olla yhteensä 1,5 vuotta, ja työkokeilujaksot voivat toteutua useammalle eri työnantajalle.
Tavoitteena on aina henkilön paluu joko kokoaikaiseen tai osa-aikaiseen työhön.
Lupaavia tuloksia pidemmästä kuntoutuksesta
Laajennettu työhön paluun tuki pohjautuu elokuussa 2017 päättyneeseen Ponnahduslauta työelämään -hankkeeseen. Sen tavoitteena oli työllistää korkeakoulutettuja mielenterveyskuntoutujia takaisin työelämään tavallista pidempien työkokeilujaksojen ja työhönvalmennuksen avulla. Kuntoutujat saivat myös työvalmentajan tukea työllistymiseen sekä tukea työkokeilujen ajaksi.
Ponnahduslauta työelämään oli Live Palveluiden (ent. Orton Pro) ja Ilmarisen ja Varman korkeakoulutetuille mielenterveyskuntoutujille suunnattu kehittämishanke. Hankkeessa oli mukana parisen kymmentä kuntoutujaa, ja heistä puolet kuntoutui työkykyiseksi. Tulokset olivat siis lupaavia. Hanke sai myös kunniamaininnan Vuoden 2018 ARVO-teko -kilpailussa ansiokkaasta työstään erityistä tukea tarvitsevien työllistämiseksi.
Myös vaikeista mielenterveysongelmista on mahdollista kuntoutua ja palata työelämään, kunhan kuntoutusta räätälöidään ja samalla panostetaan pitkäkestoiseen tukeen. Pidempikestoiselle kuntoutukselle on selkeästi tarvetta, ja tulokset lupaavat hyvää.
Kun työntekijä pääsee laajennetun työhön paluun tuella takaisin kiinni työelämään, kaikki voittavat.
Kaisa Valppu
kuntoutuksen tuotepäällikkö
Ilmarinen
@KValppu
Lue lisää ammatillisesta kuntoutuksesta täältä.
-
Kokemuksen kautta oivallettua 14.3.2019 klo 22.00
Tavoite tällä hankkeella on toki hieno. Saivatko työkykyisiksi kuntoutuneet kuitenkaan projektin päätyttyä pysyvämpiä työsuhteita? Oma kokemukseni on että työnantajat mielellään hyödyntävät kuntoutujien tarjoamaa osaamista ja tukevat heidän työssäoloaan niin kauan kun eivät joudu maksamaan tästä mitää, varsinkaan palkkaa. Eläkelaitoksethan maksavat kuntoutujille kuntoutustuen/rahan elämiseen. Kun projektin päättyessä nämä tuet loppuvat ja kuntoutuksesta olisi aika siirtytä työelämään palkansaajaksi - niin Hups, kuinkas sitten kävikään?Vastaa kommenttiin
Lisää aiheesta
Yrittäjä sinnittelee: Tässä kolme yleisintä syytä!
Naapurustossani on monia yrittäjiä. Muutamilla menee ihan kivasti, mutta suurin osa sinnittelee jotenkuten. Sinnittelyn syitä on karkeasti kolme: ensinnäkin taloudellinen tilanne on todella vaikea. Toisekseen kaikenlainen byrokratia veroineen, maksuineen, lakeineen ja lomakkeineen tuntuu vievän yrityksen pyörittämisen ajasta paljon ja hermoista leijonan osan. Kolmanneksi oma työkunto mietityttää. Löytyisikö yrittäjien tilanteeseen jotain helpotusta?
Tilastot kertovat hyviä uutisia työelämästä
Uutisia ja somekeskustelua seuratessa saa helposti kuvan, että työelämämme on kriisissä. Työ uuvuttaa, mielenterveys murenee ja eläkeaikaan on entistä vaikeampi jaksaa. Hans Rosling (2018) kutsui tällaista ilmiötä ylidramaattiseksi maailmankuvaksi. Media luo poikkeuksista sääntöjä ja yksittäisistä tarinoista muodostuu koko todellisuus. Kun pysähdymme tarkastelemaan tilastoja pidemmältä ajalta, kuva muuttuu yllättävän paljon. Monella keskeisellä mittarilla mitattuna suomalaisessa työelämässä menee nyt paremmin kuin koskaan.
Miksi työkyvyttömyys- eläkehakemus hylätään?
Millä perusteella joku pääsee (tai joutuu) työkyvyttömyyseläkkeelle? Kysymys voi herätä silloin, kun kuulet jonkun tutun siirtyneen eläkkeelle. Asia ei ole ihan yksinkertainen, sillä jokaisen ihmisen tilanne arvioidaan yksilöllisesti.