Älä unohda työkykyjohtamista arjen keskellä
Työkykyjohtamisen ympärillä liikkuu erilaisia trendejä. Yksi trendi on tullut jäädäkseen, ja se on varhaisen välittämisen kulttuurin luominen. Toimintaympäristön muutosten keskellä onkin olennaista muistaa tärkein eli ihminen, jonka työkykyä olemme johtamassa.
”Työkykyjohtamisen sitominen osaksi päivittäistä johtamista parantaa työkykyriskien oikea-aikaista tunnistamista, sujuvan työn tekemisen edellytyksiä ja tätä kautta organisaation tuloksellisuutta.”
”Työkykyjohtamiseen on määriteltävä organisaatiossa selkeät sisällöt ja tavoitteet, kehittämisprosessit, resurssit sekä mittarit ja niiden seuranta.”
Näitä ohjeistuksia olet yrityspäättäjänä ehtinyt kuulla varmasti jo kyllästymiseen saakka ja samalla pohdit, mikä onkaan oman organisaatiosi tilanne. Olemmeko edelläkävijänä vai yritämmekö vasta löytää yhteistä ymmärrystä työkykyjohtamisen ”hähmäiselle” käsitteelle? Lähteekö kehittäminen liiketoiminnan tarpeista? Miten tuloksellisuus näkyy? Mikä on riittävän hyvä? Ja samalla, kun olet juuri pääsemässä yhteiseen ymmärrykseen työkykyjohtamisesta organisaatiossasi, arki murskaa alleen kirkkaaksi muodostuneen kuvan.
Mitä sinulle kuuluu?
Toimintaympäristön muutosten, SWOTien, kvartaalitalouden, asiakaslähtöisyyden, tiedolla johtamisen ja kaiken muun keskellä on tärkeää muistaa se tärkein eli ihminen, jonka työkykyä olemme johtamassa. Me varmasti tiedämme hänen vahvuutensa ja heikkoutensa työssä suoriutumisen mittareiden näkökulmista. Meille on varmasti myös muodostunut käsitys siitä, missä hänen osaamistansa kannattaisi hyödyntää ja minkälainen tiimipeluri hän on. Mutta tiedämmekö me, miten hän oikeasti jaksaa?
Kuluneen kahden vuoden poikkeusaika on tuonut monenlaisia haasteita ja huolia ihmisten arkeen. Niiden sulattelun keskellä maailman turvallisuustilanteeseen on tullut oleellisia muutoksia ja tätä kautta joillekin jopa lamauttavaa pelkoa ja käsittämättömän epäoikeudenmukaisuuden kokemuksia. Yhtäkkiä kysymys ”Mitä sinulle kuuluu?” nousee arvoon arvaamattomaan. Inhimillinen kohtaaminen, kuunteleminen ja kuuleminen, yhteiset keskustelut – nämä ovat tällä hetkellä parasta työkykyjohtamista arjessa. Niillä on jopa mittaamattoman suuria vaikutuksia työn sujuvuuden varmistamiseen, tuottavuuteen ja koettuun työkykyyn.
Työpaikasta, omasta tiimistä ja esihenkilöstä muodostuu parhaimmillaan kodin lisäksi toinen tärkeä turvasatama, johon halutaan ankkuroitua ja josta halutaan ammentaa voimaa.
Varhainen välittäminen on aina trendikästä
Työkykyjohtamisen ympärillä liikkuu erilaisia nousevia ja laskevia trendejä. Yksi trendi on tullut jäädäkseen, ja se on varhaisen välittämisen kulttuurin luominen. Juuri tänä päivänä varhaisen välittämisen merkitys korostuu, ja toisistamme välittäminen on mitä tärkeintä yrityksen strategiaa tukevaa työkykyjohtamista. Välittämisen kulttuurilla rakennetaan luottamusta ja tehdään samalla työelämästä inhimillistä siinä, missä se toden totta tukee kovien tulostavoitteiden saavuttamista.
Kysy siis riittävän usein ja täydestä sydämestäsi ”Mitä sinulle kuuluu?”, ja rakenna sellaista emotionaalista sitoutumista, josta arjessa muodostuu sinun yrityksesi kilpailuetu.
Parempaa työelämää arkemme keskelle!
Kati Huoponen
osastonjohtaja, työkykyjohtamisen palvelut
Ilmarinen
@KatiHuoponen (Twitter.com)
- Lue lisää strategisesta työkykyjohtamisesta
- Haastamme sinut rakentamaan kanssamme huomisen työkykyä. Saat meiltä uusia ideoita, tutkittua tietoa ja arjen työkaluja työkykyjohtamiseen ja työkykyriskin hallintaan. Tutustu TyökykyAreenaan
-
Tapio Miettinen 13.4.2022 klo 05.30
Erityisen yhdentekevä kirjoitus. Oliko tässä tarkoitus olla jokin uusi näkökulma?Vastaa kommenttiin
Lisää aiheesta
Vaikuta siihen, mihin voit – työkykyjohtamisen ydin on esihenkilötyössä
”Mitäs sitten, kun työntekijällä on tällainen sairaus sekä ongelmia kotona ja vapaa-ajalla, eihän me voida asialle mitään!”
Työn sujuvuuden varhainen tuki
Monilla työpaikoilla on jo pitkään ollut käytössä varhaisen tuen toiminta, jonka avulla pyritään havaitsemaan työntekijöiden työkyvyn haasteita ja puuttumaan niihin mahdollisimman varhain. Mutta entä jos kiinnittäisimme huomiota myös työn sujuvuuteen liittyviin varhaisiin merkkeihin? Millaisia ne voisivat olla?
Miten mikroyrittäjän kannattaa verrata työeläkeyhtiöitä?
Jos luulet tai kuulet, ettei eläkeyhtiöissä ole mikroyrittäjille eroja, se ei pidä paikkaansa. Juttelimme asiasta yrittäjien kanssa. Kokosin keskustelujen pohjalta avuksesi 10 kohdan vinkkilistan, miten mikroyrittäjän kannattaa verrata työeläkeyhtiöitä. Poimi listalta ne kohdat, jotka ovat sinulle tärkeitä.