Blogit

Älä unohda työkykyjohtamista arjen keskellä

Työkykyjohtamisen ympärillä liikkuu erilaisia trendejä. Yksi trendi on tullut jäädäkseen, ja se on varhaisen välittämisen kulttuurin luominen. Toimintaympäristön muutosten keskellä onkin olennaista muistaa tärkein eli ihminen, jonka työkykyä olemme johtamassa.

”Työkykyjohtamisen sitominen osaksi päivittäistä johtamista parantaa työkykyriskien oikea-aikaista tunnistamista, sujuvan työn tekemisen edellytyksiä ja tätä kautta organisaation tuloksellisuutta.”

”Työkykyjohtamiseen on määriteltävä organisaatiossa selkeät sisällöt ja tavoitteet, kehittämisprosessit, resurssit sekä mittarit ja niiden seuranta.”

Näitä ohjeistuksia olet yrityspäättäjänä ehtinyt kuulla varmasti jo kyllästymiseen saakka ja samalla pohdit, mikä onkaan oman organisaatiosi tilanne. Olemmeko edelläkävijänä vai yritämmekö vasta löytää yhteistä ymmärrystä työkykyjohtamisen ”hähmäiselle” käsitteelle? Lähteekö kehittäminen liiketoiminnan tarpeista? Miten tuloksellisuus näkyy? Mikä on riittävän hyvä? Ja samalla, kun olet juuri pääsemässä yhteiseen ymmärrykseen työkykyjohtamisesta organisaatiossasi, arki murskaa alleen kirkkaaksi muodostuneen kuvan.

Mitä sinulle kuuluu?

Toimintaympäristön muutosten, SWOTien, kvartaalitalouden, asiakaslähtöisyyden, tiedolla johtamisen ja kaiken muun keskellä on tärkeää muistaa se tärkein eli ihminen, jonka työkykyä olemme johtamassa. Me varmasti tiedämme hänen vahvuutensa ja heikkoutensa työssä suoriutumisen mittareiden näkökulmista. Meille on varmasti myös muodostunut käsitys siitä, missä hänen osaamistansa kannattaisi hyödyntää ja minkälainen tiimipeluri hän on. Mutta tiedämmekö me, miten hän oikeasti jaksaa?

Kuluneen kahden vuoden poikkeusaika on tuonut monenlaisia haasteita ja huolia ihmisten arkeen. Niiden sulattelun keskellä maailman turvallisuustilanteeseen on tullut oleellisia muutoksia ja tätä kautta joillekin jopa lamauttavaa pelkoa ja käsittämättömän epäoikeudenmukaisuuden kokemuksia. Yhtäkkiä kysymys ”Mitä sinulle kuuluu?” nousee arvoon arvaamattomaan. Inhimillinen kohtaaminen, kuunteleminen ja kuuleminen, yhteiset keskustelut – nämä ovat tällä hetkellä parasta työkykyjohtamista arjessa. Niillä on jopa mittaamattoman suuria vaikutuksia työn sujuvuuden varmistamiseen, tuottavuuteen ja koettuun työkykyyn.

Työpaikasta, omasta tiimistä ja esihenkilöstä muodostuu parhaimmillaan kodin lisäksi toinen tärkeä turvasatama, johon halutaan ankkuroitua ja josta halutaan ammentaa voimaa.

Varhainen välittäminen on aina trendikästä

Työkykyjohtamisen ympärillä liikkuu erilaisia nousevia ja laskevia trendejä. Yksi trendi on tullut jäädäkseen, ja se on varhaisen välittämisen kulttuurin luominen. Juuri tänä päivänä varhaisen välittämisen merkitys korostuu, ja toisistamme välittäminen on mitä tärkeintä yrityksen strategiaa tukevaa työkykyjohtamista. Välittämisen kulttuurilla rakennetaan luottamusta ja tehdään samalla työelämästä inhimillistä siinä, missä se toden totta tukee kovien tulostavoitteiden saavuttamista.

Kysy siis riittävän usein ja täydestä sydämestäsi ”Mitä sinulle kuuluu?”, ja rakenna sellaista emotionaalista sitoutumista, josta arjessa muodostuu sinun yrityksesi kilpailuetu.

Parempaa työelämää arkemme keskelle!

Kati Huoponen
osastonjohtaja, työkykyjohtamisen palvelut
Ilmarinen
@KatiHuoponen (Twitter.com)

  • Tapio Miettinen 13.4.2022 klo 05.30
    Erityisen yhdentekevä kirjoitus. Oliko tässä tarkoitus olla jokin uusi näkökulma?
    Vastaa kommenttiin

Lisää uusi kommentti

0/4000
Viesti on pakollinen
Nimi on pakollinen
Sähköpostiosoite on pakollinen

Lisää aiheesta

Blogit 23.3.2026

Eläkeläiset ovat moninainen voimavara

Julkaisimme juuri Ilmarisessa tuoreen tutkimuksen eläkeläisten kokemuksista. Yksi tulos pysäyttää erityisesti. Eläkeläiset kokevat vahvasti, että iäkkäämpien kokemusta ja näkemystä on tärkeä kuulla. SIlti lähes kolme neljästä kokee, että yhteiskunta näkee eläkeläiset ennemmin taakkana kuin voimavarana.

Eläkeläiset ovat moninainen voimavara

Blogit 10.3.2026

Tuloksellinen työkykyjohtaminen vaatii johtamisjärjestelmän

Yritysten henkilöstöhallinnon ammattilaiset törmäävät työkykyjohtamisessa usein kahteen todellisuuteen yhtä aikaa. Ensimmäinen on työhyvinvoinnin ja työkyvyn keinojen runsaus: malleja, viitekehyksiä, koulutuksia, oppaita, työterveysyhteistyötä ja kyselyjä. Toinen maailma on taloudellisen tuloksellisuuden osoittamisen vaikeus muuttuvassa yrityksessä ja markkinassa.

Tuloksellinen työkykyjohtaminen vaatii johtamisjärjestelmän
Lisää ajankohtaisia artikkeleita
Sivu päivitetty viimeksi