Kansalaistaito nimeltä improvisaatio
38 erilaista valmennus- tai koulutuspäivää kahden vuoden aikana eli lähes 20 päivää vuodessa, jotta olisin osaavampi, pärjäävämpi ja uudistuneempi, totesi eräs asiantuntijatyössä toimiva tuttavani. Tuttavani mielestä jatkuva uudistumispuhe ja touhuaminen uuvuttavat.
Työnantajat taistelevat pitääkseen ihmiset työkykyisinä, onnellisina ja osaavina. Työntekijät puolestaan yrittävät pysyä kärryillä siitä, mitä pitäisi osata ja miten rakentaa arjen palapeli, jotta olisi töitä ja voimia. Jokainen media kertoo työelämän murroksesta ja ehdottaa uusia konsteja kelkassa pysymiseen. Somekanavatkin pursuavat oppaita, neuvoja ja väitteitä hyvään olemiseen.
Asiantuntijatuttavani päätti heittää hanskat tiskiin. Hän totesi, ettei pysy kärryillä kuitenkaan siitä, miten pitäisi toimia, jotta ylipäätään jaksaisi ja pystyisi jatkossakin tekemään mielekkäitä töitä. Jos siis vaan luovisi eteenpäin ja katsoisi, mihin päätyy. Jokainen päivä tuntuu olevan täynnä yllättäviä vaatimuksia ja nopeita käänteitä, jotka vaativat entistä enemmän improvisaatiota. Omat vaikutusmahdollisuudet ovat kaventuneet olemattomiksi ja ajatukset omasta selviytymisestä synkiksi. Osaaminen ja kelpoisuus huolettavat ja eläkeikään on todella pitkä matka. Olo on kuin lastuna lainehilla.
Muuttuvaan työelämään sopii improvisaatio
Sana improvisaatio jäi kaivelemaan. Improvisaatioteattereiden osaamista on hyödynnetty yritysten valmennuksissa ja tilaisuuksissa jo pitkään. Improvalmennuksissa simuloidaan erilaisia vuorovaikutustilanteita tai yllättäviä käänteitä osallistujien toiveiden mukaisesti. Oppi on tullut näyttelijöiden suorituksia seuraamalla. Ja hauskaakin on ollut!
Maailmalta kuuluu, että improvisaatio-osaaminen otetaan vakavasti otettavana taitona taklata vauhdissa eteen tulevia asioita. Sitä harjoitellaan toimintatapana osana itsensä johtamista. Muutamat kansainväliset yritykset ovat jopa harkinneet muusta työelämä- ja taitokoulutuksista luopumista. Uusi työelämä on arvaamaton ja nopea, taidot vanhenevat ja keinot jaksamiseen sekä hyvinvointiin muuttuvat hetkessä. Improvisaatiolle on todellakin tarvetta.
Tervehdin ilolla, jos improvisaation harjoittelu rantautuu yleisemmin yritysvalmennukseen ja kansalaistaidoksi. Improvisaation perusta on kuitenkin seuraavalle tasolle menevä luottamus. Luottamus siihen, että kun sävellän, kokeilen ja heittäydyn, niin ympäristö kantaa ja kelpaan naurettavanakin. Voiko siis improvisaatiota harjoittaa, jos luottamus työpaikoilla heikoissa kantimissa?
Katja Atsar
Johtava valmentaja, Ilmarinen
@kmatsar
Kirjoittaja tekee työtä johtamisen parissa ja vastaa Ilmarisen ideakiihdyttämö Wauhdittamosta, innostuu helposti ja löytää keinot esteiden ylitykseen.
Tutustu ja ilmoittaudu mukaan Ilmarisen Parempaa työelämää -valmennuksiin.
Tee Ilmarisen testi ja tarkista, kuinka valmis sinä olet tulevaisuuden työelämään! futurescore.ilmarinen.fi
Lisää aiheesta
Eläkeläiset ovat moninainen voimavara
Julkaisimme juuri Ilmarisessa tuoreen tutkimuksen eläkeläisten kokemuksista. Yksi tulos pysäyttää erityisesti. Eläkeläiset kokevat vahvasti, että iäkkäämpien kokemusta ja näkemystä on tärkeä kuulla. SIlti lähes kolme neljästä kokee, että yhteiskunta näkee eläkeläiset ennemmin taakkana kuin voimavarana.
Tuloksellinen työkykyjohtaminen vaatii johtamisjärjestelmän
Yritysten henkilöstöhallinnon ammattilaiset törmäävät työkykyjohtamisessa usein kahteen todellisuuteen yhtä aikaa. Ensimmäinen on työhyvinvoinnin ja työkyvyn keinojen runsaus: malleja, viitekehyksiä, koulutuksia, oppaita, työterveysyhteistyötä ja kyselyjä. Toinen maailma on taloudellisen tuloksellisuuden osoittamisen vaikeus muuttuvassa yrityksessä ja markkinassa.
Kun talous on tiukilla, katse kääntyy eläkkeisiin
Kuumana käyvä eläkekeskustelu on seurausta julkisen talouden heikosta tilanteesta, ei niinkään tarpeesta uudistaa eläkejärjestelmää.