Koronakriisissä työyhteisö tuo valoa, toivoa ja osaamista
Koronan muututtua pandemiaksi useat ihmiset ovat lamaantuneet ja monet ovat selviytymismoodissa. Kaikki eivät toimi kriisissä näin ja oma työyhteisöni on tästä hyvä esimerkki. Eristäytyessämme omiin kotitoimistoihimme alkoi porukkamme heti suunnitella, miten voisimme olla yhteisöllisiä ja oppia toisiltamme. Nyt on aikaa, kun asiakastyöhön liittyvät päivittäiset tehtävät on siirretty syksyyn tai peruutettu kokonaan.
Fiksuimmat meistä loivat heti virtuaalisia kokouksia, joissa päästiin tuulettamaan päätä. Puhaltamisen jälkeen kollegani alkoivat nopeasti miettiä ajan käyttämistä hyödyksi ja pohtia uusia kokonaisuuksia, joita voisimme nyt opintopiireissä opiskella.
Seuraavaksi keksimme, että monet asiakkaamme on varmaan aika yksin ja meillä on nyt mahdollisuus olla ajan kanssa heille läsnä keskustelemassa tilanteesta ja hyväksi havaituista keinoista. Pian oltiinkin varaamassa aikoja ja kalenteroimassa virtuaalikahveja. Ideoita lensi ja muutama naurunremakka saatiin aikaan.
Keskeiset taidot uuteen tilanteeseen ja työelämään
Uuden työelämän keskeisimmiksi osaamisiksi olen haarukoinut neljä taitoa: oppimiskyvyn, seuraavalle tasolle nostetun vuorovaikutuksen, joustavan ja laadukkaan ajattelun sekä keskittymiskyvyn. Vielä viikonloppuna mietin, että koronavirus kyseenalaisti näissä taidoissa kaiken. Nyt olen aika varma, että keskeisimmät taidot sekä uudessa työelämässä että tässä täysin muuttuneessa tilanteessa ovat juuri nuo edellä mainitut.
Nyt kannattaa opiskella ja oppia toisilta sekä rakentaa toisten osaamisen päälle. Nyt jos koskaan vuorovaikutus on paitsi keskeistä, myös aivan kriittistä ja sanojen merkitys nousee isommaksi vuorovaikutustilanteissa, kun emme voi viestiä ilmeillä ja eleillä, tauoilla ja painotuksilla niin paljon.
Hyvä vinkit jakoon!
Joustavaa, rajojen yli menevää ajattelua tarvitaan enemmän kuin kukaan meistä olisi koskaan osannut ajatella. Ja keskittymiskyky on olennaisen tärkeää, jotta fokus pysyisi ja työtä pystyy tekemään sellaisissakin oloissa, kun lapset pyörivät jaloissa ja lounasta pitäisi tehdä kotiaresteista huolimatta.
Keinoja on, mutta meidän tulee mobilisoitua niiden ympärille. Ja löytää ne konstit, millä olemme entistä paremmassa iskussa, kun poikkeustilanne joskus loppuu. Yhteisen asian äärellä yhteisöllisyys kasvaa, jos sen sallitaan kasvavan.
Mitä sinä voisit ehdottaa omalle porukalle? Minkä yhteistyötä ja yhteisöllisyyttä kasvattavan vinkin sinä voisit jakaa kaikille? Kommentoi alle!
Katja Atsar
työkykyjohtamisen asiantuntija, Ilmarinen
@kmatsar
-
Milma 28.3.2020 klo 18.19
Uusia tapoja tehdä työtä on opittu tiimin kanssa yhdessä tekemällä! Työ on siirtynyt verkkoon ja opettanut paljon. Sekä fyysinen että kognitiivinen erkonomia on ollut kuitenkin koetuksella, johon yksi hyvä ratkaisu oli kävelypalaveri. Koko tiimi samaan puheluun tai Teamsiin, ja ulos kävelemään.Vastaa kommenttiin
Lisää aiheesta
Yrittäjä sinnittelee: Tässä kolme yleisintä syytä!
Naapurustossani on monia yrittäjiä. Muutamilla menee ihan kivasti, mutta suurin osa sinnittelee jotenkuten. Sinnittelyn syitä on karkeasti kolme: ensinnäkin taloudellinen tilanne on todella vaikea. Toisekseen kaikenlainen byrokratia veroineen, maksuineen, lakeineen ja lomakkeineen tuntuu vievän yrityksen pyörittämisen ajasta paljon ja hermoista leijonan osan. Kolmanneksi oma työkunto mietityttää. Löytyisikö yrittäjien tilanteeseen jotain helpotusta?
Tilastot kertovat hyviä uutisia työelämästä
Uutisia ja somekeskustelua seuratessa saa helposti kuvan, että työelämämme on kriisissä. Työ uuvuttaa, mielenterveys murenee ja eläkeaikaan on entistä vaikeampi jaksaa. Hans Rosling (2018) kutsui tällaista ilmiötä ylidramaattiseksi maailmankuvaksi. Media luo poikkeuksista sääntöjä ja yksittäisistä tarinoista muodostuu koko todellisuus. Kun pysähdymme tarkastelemaan tilastoja pidemmältä ajalta, kuva muuttuu yllättävän paljon. Monella keskeisellä mittarilla mitattuna suomalaisessa työelämässä menee nyt paremmin kuin koskaan.
Miksi työkyvyttömyys- eläkehakemus hylätään?
Millä perusteella joku pääsee (tai joutuu) työkyvyttömyyseläkkeelle? Kysymys voi herätä silloin, kun kuulet jonkun tutun siirtyneen eläkkeelle. Asia ei ole ihan yksinkertainen, sillä jokaisen ihmisen tilanne arvioidaan yksilöllisesti.