Meillä ei ole mitään hätää
Katsoin Ylen Tilipäiväkirjat yhdeltä istumalta. Siinä joukko nuoria naisia kertoi reaaliaikaisesti, miten koronakevät vaikutti arkeen, työntekoon ja mieleen. Kaikkien arki muuttui kertaheitolla maaliskuussa dramaattisesti. Tarinat olivat valtavan koskettavia, aidon ja rehellisen oloisia.
Naisten tarinat peilasivat hyvin niitä kaikkia tuntoja mitä me koimme, mutta näiden valtavan upeiden, kauniiden, viisaiden ja rohkeiden naisten tarinoita yhdisti suuri ylpeys omasta tekemisestä sekä tarve ja ennen kaikkea halu tehdä työtä.
Ohjelmassa naiset keksivät silmänräpäyksessä uusia ansaintamahdollisuuksia ja taloudellisia selviytymiskeinoja. He ottivat täysin uusia työtehtäviä ilolla vastaan ja olivat kiitollisia uuden oppimisesta sekä uusista rooleista. He löysivät nopeasti jokaisen kuvatun työn tärkeyden ja merkityksellisyyden. Ja kaikesta huokui syvältä kumpuava tarve ylipäänsä tehdä työtä.
Vuorovaikutus on voimavara – sen puute vie ilon
Ohjelman naiset kuvasivat kauniisti omia työyhteisöjään, ikävöivät työkavereitaan ja sitä voimaa, jota kokivat saavansa työkaveristaan. Suru siitä, ettei päässyt näkemään ihania asiakkaita, kollegoja tai oppilaita liikutti. Kun lähivuorovaikutus jäi puuttuman ja siitä ammennettava voima saamatta, moni koki, että iso osa ilosta katosi.
Ohjelman naiset olivat kaikki selviytymisen ja kekseliäisyyden sankareita, eivätkä vaikeista tilanteista huolimatta ollenkaan uhreja. Tapa, jolla itse kukin osasi nimetä ja hyödyntää voimavaroja antavia keinoja poikkeusoloissakin, vahvistivat kuvaa sankareista. Muutama kävi luonnossa, muutamat urheilivat, joku löhöili hyvällä omalla tunnolla, toinen nautti ajasta perheen ja lasten kanssa. Ja kaikki osasivat puhua ja jakaa taakkaa sitä kautta.
Kohti uudenlaista työkulttuuria
Jos tämä heterogeeninen porukka edustaa meidän nuoria aikuisia, ei meillä ole mitään hätää. Ihmiset voivat olla halukkaita ottamaan kaikenlaista työtä vastaan ja tekemään sitä kiitollisuudella sekä löytämään sen merkityksellisyyden nopeasti. Ihmiset ovat kekseliäitä ja ratkaisunhakuisia. He toimivat parhaiten yhdessä ja panostavat keskusteluun ja kohtaamisiin, ymmärtävät yhteisön voiman.
Työssäni työkykyjohtamisen asiantuntijana tulee helposti nähtyä ongelmia työyhteisöissä, johtamisessa ja motivaatiossa. Tai havaittua pienten tulojen värittämää huolta tulevasta - riskejä ja työkyvyttömyyttä. Tiedostan myös työkyvyttömyyseläkkeiden taustalla olevat mielenterveyden haasteet sekä tuki– ja liikuntaelinsairaudet. Siksi oli vilpittömän ihanaa nähdä keskustelun voimaa, kekseliäisyyttä, iloa uuden oppimisesta ja kaikenlaisesta työstä syntyvää innostuneisuutta ja motivaatiota. Nämä nuoret aikuiset raivaavat uudenlaista työkulttuuria ja työelämää, jota seuraan erittäin mielelläni.
Katja Atsar
Työkykyjohtamisen asiantuntija
Ilmarinen
@kmatsar
Lue lisää
-
Lauri Oinonen 16.10.2020 klo 07.26
Nuorten aikuisten ja erityisesti naisten varassa on tulevaisuutemme. Siksi meidän nyt vastuissa olevien on luotettava heihin.Vastaa kommenttiin
Lisää aiheesta
Yrittäjä sinnittelee: Tässä kolme yleisintä syytä!
Naapurustossani on monia yrittäjiä. Muutamilla menee ihan kivasti, mutta suurin osa sinnittelee jotenkuten. Sinnittelyn syitä on karkeasti kolme: ensinnäkin taloudellinen tilanne on todella vaikea. Toisekseen kaikenlainen byrokratia veroineen, maksuineen, lakeineen ja lomakkeineen tuntuu vievän yrityksen pyörittämisen ajasta paljon ja hermoista leijonan osan. Kolmanneksi oma työkunto mietityttää. Löytyisikö yrittäjien tilanteeseen jotain helpotusta?
Tilastot kertovat hyviä uutisia työelämästä
Uutisia ja somekeskustelua seuratessa saa helposti kuvan, että työelämämme on kriisissä. Työ uuvuttaa, mielenterveys murenee ja eläkeaikaan on entistä vaikeampi jaksaa. Hans Rosling (2018) kutsui tällaista ilmiötä ylidramaattiseksi maailmankuvaksi. Media luo poikkeuksista sääntöjä ja yksittäisistä tarinoista muodostuu koko todellisuus. Kun pysähdymme tarkastelemaan tilastoja pidemmältä ajalta, kuva muuttuu yllättävän paljon. Monella keskeisellä mittarilla mitattuna suomalaisessa työelämässä menee nyt paremmin kuin koskaan.
Miksi työkyvyttömyys- eläkehakemus hylätään?
Millä perusteella joku pääsee (tai joutuu) työkyvyttömyyseläkkeelle? Kysymys voi herätä silloin, kun kuulet jonkun tutun siirtyneen eläkkeelle. Asia ei ole ihan yksinkertainen, sillä jokaisen ihmisen tilanne arvioidaan yksilöllisesti.