Pikakurssi etäjohtamiseen
Muutamassa päivässä valtaosa asiantuntijaorganisaatioista on siirtynyt koronaviruksen vaikutuksesta etätyöhön. Ajatellaan, että työn tekeminen jatkuu normaaliin tapaan, fyysinen paikka vain on eri. Moni kuitenkin kohtaa nyt ensimmäistä kertaa niin sanotun uuden työelämän vaatimukset.
Aloitetaan siitä, että nyt pitäisi osata kytkeytyä kotoa käsin työpaikan järjestelmiin ja käyttää digitaalisia viestintäkanavia työkavereiden ja ulkopuolisten tahojen kanssa. Tähän toivottavasti saa apua esimieheltä ja työkavereilta. Teknisten tehtävien lisäksi pitäisi myös löytää keinot johtaa omaa työskentelyään, huolehtia ergonomiasta sekä työn tauotuksesta etätyössä. Nyt on itse luotava ne rakenteet, joilla saa työmoodin päälle.
Asiantuntijat ovat suositelleet, että aamurutiinit hoidetaan normaalisti; puetaan päälle ja ehkä jopa käväistään kävelyllä ennen töiden aloittamista. Näin keho ja mieli tunnistavat tutut kuviot ja virittyvät oikealle taajuudelle.
Esimiehen läsnäoloa kaivataan etätyössä
On usein todettu, että etätyön suurin este on esimies. Sellaisissa yrityksissä, joissa esimiesten koulutukseen, etätyön pelisääntöihin sekä vuorovaikutukseen määrään ja laatuun ei ole satsattu riittävästi, etätyö on etäännyttänyt ihmisiä. Nyt on yritysten ja esimiesten otettava pikakurssi hyvään etäjohtamiseen.
Mitä sitten esimiehen olisi hyvä pohtia? Jos oma porukka on ollut pääsääntöisesti työpäivät samassa paikassa, on esimies voinut huomioida jokaisen, kysellä kuulumisia, käydä kahvilla ja huolehtia hyvästä työvireestä. Nyt on siirrytty etäjohtamisen maailmaan. Ja koska maailma näyttäytyy epävarmana, tarvitaan läsnäoloa kaksin verroin. Mieti siis esimies, mikä on sinun tapasi virtuaalisesti huomioida jokainen päivittäin. Miten pysyt kartalla siitä, ettei etätyössä puurtaminen ala kuormittaa ketään liikaa?
Esimiehen läsnäoloa on tunne siitä, että riippumatta etäisyyksistä ja työn tekemisen paikoista, vuorovaikutus toimii ja esimies on tiimilleen tavoitettavissa sekä henkisesti läsnä.
Jaa hyvät käytännöt
Esimiehen kannattaa luoda itselleen systemaattinen rutiini soitella omaa väkeä läpi ja kysyä, miten työt sujuvat, miten kukakin jaksaa ja mitä kaipaa tuekseen. Lisäksi pitää huolehtia, että porukalla on riittävästi virtuaalipalavereita, joissa voidaan yhdessä käydä tilannetta läpi. Yhteinen keskusteluympäristö auttaa tiedon jaossa ja yhteishengen ylläpitämisessä. Ja kannattaa myös kannustaa ihmisiä olemaan tiiviisti toisiinsa yhteydessä. Toisesta ihmisestä välittäminen korostuu hankalana aikana. Ja tietenkin myös esimiehen pitää huolehtia omasta jaksamisestaan.
Ne työpaikat, joissa on totuttu etäjohtamiseen ja siihen, että työkaverit ovat maantieteellisesti hajallaan, ovat nyt askeleen edellä. Laittakaa te verkostoissanne jakoon hyviä johtamisen ja yhteydenpidon käytäntöjä. Huolehditaan yhdessä siitä, että kukaan ei tipahda tässä kohtaa.
Marjo Itäaho
työkykypäällikkö
Ilmarinen
Lue lisää:
-
Leena Munter 2.4.2020 klo 11.21
Hyvä Blogi Marjo! Tärkeitä asioita juuri nyt.Vastaa kommenttiin
Lisää aiheesta
Eläkeläiset ovat moninainen voimavara
Julkaisimme juuri Ilmarisessa tuoreen tutkimuksen eläkeläisten kokemuksista. Yksi tulos pysäyttää erityisesti. Eläkeläiset kokevat vahvasti, että iäkkäämpien kokemusta ja näkemystä on tärkeä kuulla. SIlti lähes kolme neljästä kokee, että yhteiskunta näkee eläkeläiset ennemmin taakkana kuin voimavarana.
Tuloksellinen työkykyjohtaminen vaatii johtamisjärjestelmän
Yritysten henkilöstöhallinnon ammattilaiset törmäävät työkykyjohtamisessa usein kahteen todellisuuteen yhtä aikaa. Ensimmäinen on työhyvinvoinnin ja työkyvyn keinojen runsaus: malleja, viitekehyksiä, koulutuksia, oppaita, työterveysyhteistyötä ja kyselyjä. Toinen maailma on taloudellisen tuloksellisuuden osoittamisen vaikeus muuttuvassa yrityksessä ja markkinassa.
Kun talous on tiukilla, katse kääntyy eläkkeisiin
Kuumana käyvä eläkekeskustelu on seurausta julkisen talouden heikosta tilanteesta, ei niinkään tarpeesta uudistaa eläkejärjestelmää.