Nuoret naiset ovat koronakriisin kärsijöitä
Ilmariseen tuli taannoin eräältä toimittajalta yhteydenotto, jossa hän kaipasi tietoja koronakriisin vaikutuksista ikääntyneiden työllisyyteen. Lomautus- ja irtisanomisuutiset olivat juuri silloin näkyvästi uutisotsikoissa. Työuransa loppupuolella olevien asemasta työmarkkinoilla on mediassa maalailtu aika ajoin negatiiviseen sävyyn, joten toimittajan kysymys tähän nähden vaikutti johdonmukaiselta. Ehkäpä säästökuureilla olevien yritysten ensimmäisinä poislähtijöinä ovat ikääntyneet?
Toimittajan kysely päätyi omalle työlistalleni ja sainkin koostettua raportin Ilmarisen datasta eri ikäisten palkka- ja työntekijämääristä. Toimittajan kyselyyn verrattuna asia oli kuitenkin toisin päin: 50-60 -vuotiaat olivat yksi vähiten koronan vaikutuksista kärsinyt ikäluokka, kun taas nuorimpien palkat olivat huomattavasti alhaisemmat verrattuna vuodentakaiseen.
Lopulta toimittajan juttu taisi kuivua kasaan, mutta asia jäi kaivamaan mieltäni. Nyt kun saatavilla oli tietoja koko vuodelta, päätin palata tarkastelemaan palkkatietoja ikäryhmittäin.
Korona on puraissut naisvaltaisia aloja
Miksi ikääntyneille on maksettu palkkoja enemmän kuin vuotta aiemmin? Suurin syy on palkkojen vuosikorotusten lisäksi eläkeiän nousu. Eläkeikä on sovittu nousevan asteittain 65 ikävuoteen asti, jonka jälkeen se muuttuu elinajan odotetta myötäileväksi. Näin palkkoja maksetaan enemmän koska työvuosienkin määrä kasvaa.
Entä miten on käynyt alle 30-vuotiaille nuorille? Ikäryhmittäisessä tarkastelussa etenkin nuorten naisten työttömyys on noussut ja palkat laskeneet verrattuna vuodentakaiseen. Syy löytyy tässäkin tarkastelemalla tilastoja tarkemmin. Nuoria naisia on selvä enemmistö koronan pahasti runtelemalla matkailu- ja ravintola-alalla sekä palvelualalla yleensäkin. Korona ei sen sijaan ole puraissut yhtä pahasti miesvaltaisia teollisuus- ja rakentamisaloja.
Nuorten luottamus tulevaan kaipaa vahvistusta
Nuorilla ei usein ole vakituista työtä, jolloin voidaan olettaa, että yritykset karsivat ensisijaisesti joustavammaksi koetusta työvoimastaan. Varsinkin opiskelijat ovat rahoittaneet elämistään tekemällä usein palvelualalla sivutoimisia töitä opintojen ohella.
Eläkeyhtiön edustajana on syytä muistuttaa, että jokainen palkaksi saatu euro kasvattaa nuoren tulevaa eläkettä, jota nykyisessä järjestelmässä kertyy tasaisesti koko työuran ajalta. Tai siis ei kerry koronasta kärsineillä aloilla ja ikäryhmissä.
Myös ahdistuksen ja mielenterveysongelmien on todettu lisääntyneen etenkin nuorilla koronakriisin aikana, ja työ on yksi tapa edistää heidän hyvinvointiaan ja työkykyään. Väitänkin, että koronakriisissä sivuosaan joutuneet nuoret ovatkin yksi koronakriisin pahimpia tragedioita. Onneksi nuoret ovat myös toivoakseni yksi nopeimmin taas ”normaaliin” rytmiin sopeutuvista ikäryhmistä siirtyessämme koronan jälkeiseen aikaan. Nuorten uskoa parempaan huomiseen on syytä tukea ja vahvistaa.
Miika Aromaa
suurasiakasvakuutuspäällikkö
Ilmarinen
Lisätietoja
Lisää aiheesta
Parantaako tekoäly tuottavuutta ja työkykyä – vai lisääkö se työkuormitusta?
Tekoälyn on luvattu mullistavan työn, tuottavuuden ja jopa koko yhteiskunnan, mutta millä hinnalla? Mitä vaikutuksia tekoälyllä on jo tällä hetkellä arjen tekemiseen ja työkykyyn?
Talouden sumuverho väistyy - Tuottavuusloikan kynnyksellä vai kuplan reunalla?
Taloudesta puhutaan usein kuin säästä: kaikki tietävät, että se voi muuttua nopeasti, mutta harva osaa ennustaa sitä täsmälleen oikein. Viime vuodet ovat olleet taloudessa varsin epävakaisia. Taustalla ovat olleet korkojen nousu, inflaatiohuoli, geopoliittiset myrskyt sekä kotimainen synkkyyden perinne. Siksi on tärkeää pysähtyä katsomaan, mitä markkinoilla oikeasti tapahtuu. Ja se tarina on mielenkiintoisempi kuin yleinen tunnelma antaa ymmärtää.
Ottakaa töihin!
Nuorten työkykyä ei uhkaa työelämän kuormitus, vaan se, ettei työelämään päästä edes kiinnittymään. Paras tapa edistää nuorten työkykyä on antaa heille työpaikka.