Mitkä ihmeen kyvykkyydet? Osaamisella ja asiantuntijuudellahan kilpailu voitetaan – vai voitetaanko?
Törmään työssäni usein keskusteluun osaamisesta, asiantuntijuudesta ja näiden molempien kehittämisestä. Välillä innostumme myös puhumaan ”strategisista ydinosaamisista” sekä ”tulevaisuuden metataidoista”. Eikä ihme – osaaminen linkittyy mitä suuremmissa määrin yritysten kilpailukykyyn. Ja ihmisten työkykyyn, koska ilman hyvää työkykyä ei tehdä hyvää tulosta.
On töitä, jossa itsenäinen asiantuntijatyö ja siihen liittyvä osaaminen on kaiken a ja o. Näillä tekijöillä on syvää erityisosaamista, jota tarvitaan ja jota harvalla on. He luovat lisäarvoa jakamalla tätä uniikkia osaamista ja ymmärrystä muille.
Sitten on suurin osa muista töistä, joissa luodaan lisäarvoa porukalla. Maijan asiantuntijuus yhdistyy Terhin osaamiseen, joka yhdistyy Pekan osaamiseen, mikä yhdistyy asiakkaan osaamiseen, tarpeeseen ja toimintaan. Eikä tämän kaiken yhdistyminen tapahdu itsestään, vaan taustalla on erilaisia toimintamalleja, prosesseja ja järjestelmiä, joiden on tarkoitus tukea tätä yhteistä luomisprosessia.
Millainen on organisaation kyvykkyys?
Osaamisen kokonaisuuksien yhdistymistä voi kutsua organisaation kyvykkyydeksi. Missä meidän on oltava kilpailukykyinen? Miten rakennamme kilpailukykyä ja menestystä kokonaisvaltaisesti yhdessä? Miten tuomme ihmiset ja resurssit yhteen varmistamaan kaikkein vaikuttavin lopputulos? Kun tehtävät ja palvelut vastaavat ”mitä?”-kysymykseen niin kyvykkyydet vastaavat kysymyksiin ”miten?” ja ”millä?”. Organisaation kyvykkyydet luovat lopulta sen identiteetin – määrittelevät minkälainen se on ja missä se on hyvä.
Kyvykkyyksien johtaminen on kokonaisvaltaista ja johdonmukaista organisaation suunnan, tavoitteiden, kulttuurin, rakenteiden, toiminnan, osaamisen sekä prosessien kehittämistä. Kun edellä mainittuja organisaation ominaisuuksia kehitetään yhdessä, kehittyvät samalla myös kyvykkyydet. Ydinkyvykkyyksiä ei voi olla isoa liutaa per organisaatio eli johdon täytyy ne valita. Ydinkyvykkyyksiksi voivat muodostua täysin uudet, aiemmin puuttuvat tai vasta tunnistetut kyvykkyydet. Ja kyvykkyydet ovat muuttuvia, koska arvon luominen muuttuu asiakkaiden tarpeiden muuttuessa.
Miksi kyvykkyyksien ymmärtäminen on tärkeää?
Jos fokusoimme yksittäisten henkilöiden tai tiimien osaamisen tai asiantuntijuuden kehittämiseen, emme riittävästi huomioi muita tärkeitä, onnistumiseen vaikuttavia tekijöitä. Sitten petytään muutokseen, jota ei saadakaan aikaiseksi. Yksittäiset muutoksentekijät turhautuvat ja väsyvät. Luottamus ja sitoutuminen heikkenee ja ihmiset kyynistyvät.
Kyvykkyyksien kehittäminen edellyttää johtamisen uudelleenajattelua. Johtamisen vanhassa maailmassa keskiössä ovat toimenpiteet, joilla strategian mukaiset tavoitteet saavutetaan. Johtamisen uudessa maailmassa keskiössä on kyvykkyydet, joilla strategian mukaiset tavoitteet saavutetaan. Tämän painopisteen muutos tuo lopulta myös sen strategisen ketteryyden, jota tässä maailmassa tarvitaan. DreamLeader Oy:ssä tämä on oivallisesti kiteytetty: ”Kulttuuri syö strategian. Kyvykkyys syö kulttuurin.”
Minna Gentz
Asiantuntijajohtaja/Director, Customer Insight
Ilmarinen
- Ilmarinen on mukana Osaamisen viikolla–11.9.2022. Kampanjan tavoitteena on auttaa ihmisiä huomaamaan osaamistaan, tekemään sitä näkyväksi ja nostaa aihetta julkiseen keskusteluun.
- Poimi vinkit työpaikkasi arkeen TyökykyAreenasta. Saat meiltä uusia ideoita, tutkittua tietoa ja arjen työkaluja työkykyriskin hallintaan.
Lisää aiheesta
Oodi mikro- ja pienyrittäjille!
Yrittäjät ja mikroyrittäjät yllättävät minut säännöllisesti positiivisesti. Vaikka tämä porukka on heterogeenista, löytyy muutama monia yhdistävä yhteinen asia. Ensinnäkin yrittäjät ovat valtavan hyviä jossakin asiassa. Heillä on todellista syväosaamista, jonka he ovat myös tunnistaneet, osanneet sanoittaa ja perustaneet yritystoimintansa tämän osaamisensa ympärille. Oli kyse ohjelmoijasta, lvi-asentajasta, sisustussuunnittelijasta tai kampaajasta, he ovat osaamisen osalta usein huippuja omassa jutussaan.
Vaikuta siihen, mihin voit – työkykyjohtamisen ydin on esihenkilötyössä
”Mitäs sitten, kun työntekijällä on tällainen sairaus sekä ongelmia kotona ja vapaa-ajalla, eihän me voida asialle mitään!”
Työn sujuvuuden varhainen tuki
Monilla työpaikoilla on jo pitkään ollut käytössä varhaisen tuen toiminta, jonka avulla pyritään havaitsemaan työntekijöiden työkyvyn haasteita ja puuttumaan niihin mahdollisimman varhain. Mutta entä jos kiinnittäisimme huomiota myös työn sujuvuuteen liittyviin varhaisiin merkkeihin? Millaisia ne voisivat olla?