Jännä syksy edessä yrittäjien eläketurvan uudistamisessa
Yrittäjyys on vapauden ja intohimon lähde monelle. Harva kuitenkaan pysähtyy miettimään, mitä tapahtuu, jos sairastuu, jää vanhempainvapaalle tai eläkkeelle.
Yrittäjän eläketurva, eli YEL, on järjestelmä, joka tuntuu edelleen herättävän enemmän kysymyksiä kuin vastauksia. Tiedon puute ja YEL-järjestelmän monimutkaisuus aiheuttavat haasteita.
Yrittäjien ja palkansaajien eläkejärjestelmiä on uudistettu eri tahtiin
Palkansaajien TyEL-järjestelmää on uudistettu säännöllisesti. YEL puolestaan on pysynyt keskeisiltä osiltaan samankaltaisena perustamisajoiltaan saakka, vaikka työskentelymuodot ovat muuttuneet valtavasti. YEL ei ole pysynyt työelämän muutosten mukana.
Yrittäjyys ilman omaa yritystä on lisääntynyt. Alustatalouden myötä on syntynyt uusia työmuotoja, esimerkiksi keikkatyötä. Yhä useampi yrittäjä toimii erityisesti palvelualoilla ja asiantuntijatyössä ilman työntekijöitä. Monet yhdistävät tai vuorottelevat palkkatyötä ja yrittäjyyttä.
YEL tulisi saada yhtä hyväksi kuin TyEL, jotta yrittäjien luottamusta eläkejärjestelmään saataisiin kasvatettua. Moni yrittäjä kokee erityisesti YEL-työtulon käsitteen monimutkaiseksi ja jäykäksi.
Väliaikatietoa YEL-uudistusselvityksestä
Sosiaali- ja terveysministeriö nimitti vuoden alussa Jukka Rantalan selvityshenkilöksi kartoittamaan yrittäjien eläkejärjestelmän kehittämistarpeita. Selvityksen tavoitteena on tunnistaa YEL-vakuutuksen nykyisen työtulomäärittelyn ongelmat, etsiä sille vaihtoehtoisia ratkaisuja sekä kehittää järjestelmää yrittäjien yhdenvertaisuuden ja toimeentulon turvaamiseksi.
Selvitystyö on käynnissä ja sen on määrä valmistua 30.11.2025 mennessä. Hallituksen huhtikuun puoliväliriihestä kerrottiin, että yrittäjien eläkejärjestelmää lähdetään kehittämään selkeämmin tuloihin pohjautuvaksi. Muutosten ennakoitiin tulevan voimaan 2029.
Työeläkeala kannattaa nykyisen laskennallisen YEL-työtulon korvaamista mahdollisimman reaaliaikaisella ansiopohjaisella mallilla. Nykyinen työtulo on monimutkainen eikä se ota huomioon yritystoiminnan vaihtelua, mistä yrittäjät ovat antaneet paljon palautetta. Muutos tekisi yrittäjien työtulosta yksisellitteisen, ennakoitavamman ja ymmärrettävämmän. Ansiopohjaisuudessa YEL-maksut sidottaisiin käytettävissä oleviin verotettaviin tuloihin.
Yhteinen tavoite parantaa yrittäjien turvaverkkoa
YEL-järjestelmän selkeyttäminen ja oikeudenmukaisuus ovat tärkeitä tavoitteita. Yrittäjät ovat monimuotoinen joukko esimerkiksi yritysmuodon, toimialan, tulonmuodostuksen, työmäärän ja uravaiheen osalta. YEL-uudistuksen selvitysryhmän on kyettävä tunnistamaan tämä kirjo. Hyvällä tahdolla löytyy ratkaisu, joka ei perustu yksittäisiin näkökulmiin, vaan yhteiseen ymmärrykseen ja kompromissiin siitä, mikä on kohtuullista ja selkeää kaikille yrittäjille.
Seuraamme aktiivisesti YEL-uudistuksen selvitystyön etenemistä. Järjestämme YEL-uudistuksesta webinaarin 16. joulukuuta, kunhan sosiaali- ja terveysministeriön selvitystyön tulokset on ensin julkaistu. Ilmoittaudu mukaan tästä
Minna Hakkarainen
osastonjohtaja, Ilmarinen
Tutustu myös:
Lisää aiheesta
Parantaako tekoäly tuottavuutta ja työkykyä – vai lisääkö se työkuormitusta?
Tekoälyn on luvattu mullistavan työn, tuottavuuden ja jopa koko yhteiskunnan, mutta millä hinnalla? Mitä vaikutuksia tekoälyllä on jo tällä hetkellä arjen tekemiseen ja työkykyyn?
Talouden sumuverho väistyy - Tuottavuusloikan kynnyksellä vai kuplan reunalla?
Taloudesta puhutaan usein kuin säästä: kaikki tietävät, että se voi muuttua nopeasti, mutta harva osaa ennustaa sitä täsmälleen oikein. Viime vuodet ovat olleet taloudessa varsin epävakaisia. Taustalla ovat olleet korkojen nousu, inflaatiohuoli, geopoliittiset myrskyt sekä kotimainen synkkyyden perinne. Siksi on tärkeää pysähtyä katsomaan, mitä markkinoilla oikeasti tapahtuu. Ja se tarina on mielenkiintoisempi kuin yleinen tunnelma antaa ymmärtää.
Ottakaa töihin!
Nuorten työkykyä ei uhkaa työelämän kuormitus, vaan se, ettei työelämään päästä edes kiinnittymään. Paras tapa edistää nuorten työkykyä on antaa heille työpaikka.