Esteetön koti on jokaisen perusoikeus
Perheenjäsen loukkaantuu vakavasti ja liikkuminen vaikeutuu. Liike hidastuu ja jokainen mutka kotona ja töissä hankaloittaa liikkumista. Tuleeko omasta kodista loukku, josta pitää päästä pois? Näin ei tarvitse olla. Kodit ja liiketilat voi jo suunnitteluvaiheessa muokata niin, että kulku on esteetöntä kaikissa tilanteissa.
Suurena kiinteistösijoittajana ja rakennuttajana me Ilmarisessa haluamme osaltamme edistää esteettömyyttä kaikin mahdollisin keinoin. Tavoitteena on, että kenenkään ei tarvitsisi muuttaa pois omasta kodistaan oman tai perheenjäsenen tilanteen muuttuessa.
Laajemmin ajateltuna esteetön rakentaminen lähtee ajatuksesta, että tilojen tulee palvella kaikenikäisiä ja muuntautua eri elämäntilanteiden mukaan. Väestön ikääntyessä esteettömyyden ja toimintaa helpottavien ratkaisujen merkitys korostuu entisestään.
Esteettömyyden huomioiminen lähtee katualueelta
Esteettömyyden huomioiminen lähtee suunnitteluvaiheessa jo katualueelta. On tärkeää, että asuntoon pääsee helposti. Kodin sisällä huomioimme esteettömyyden monipuolisesti. Asunnon esteettömyys tarkoittaa toimivuutta ja etenkin muunneltavuutta. Esteettömässä kodissa kalusteita voidaan järjestellä usealla tavalla ja liikkumista mahdollistetaan apuvälineillä.
Yhteistyö Invalidiliiton Esteettömyyskeskuksen ESKEn kanssa on ollut meille erittäin hedelmällistä. Jo vuodesta 2016 lähtien olemme kartoittaneet yhdessä ESKEn kanssa lukuisia uudisasuinkohteita ja reilusti yli tuhat asuntoa. Tarkastus sisältää muun muassa rakennusten ja asunhuoneistojen saavutettavuus- ja esteettömyysarvion. Tavoitteena on ollut varmistaa, että uudet kodit sopivat kaikille nyt ja muuttuvissa tilanteissa.
Huima oppimismatka
Oppimismatka ESKEn kanssa on ollut huima. Asuntopohjien tarkastelu yhdessä on avannut silmämme: esteettömyys tulee huomioida jokaisessa kodin ratkaisussa. Yllättävää on ollut huomata myös, että tarjolla on hämmentävän paljon asuntopohjia, joissa esteettömyyttä ei ole ajateltu.
Sinnikkyytemme on palkittu, ja olemme ottaneet käyttöön Invalidiliiton Yhdenvertaista palvelua kaikille -merkin. Kannamme merkkiä ilolla, sillä se on osoitus halustamme kehittää rakennuttamiemme asuntojen ja toimitilojen esteettömyyttä ja saavutettavuutta.
Esteettömyys takaa meille kaikille paremman elämänlaadun. Bonuksena se tuo myös paremmat vuokramahdollisuudet kiinteistöomistajalle. Haastankin Esteettömyyspäivän kunniaksi kaikki rakentajat mukaan suunnittelemaan yhä esteettömämpiä ratkaisuja.
Niina Nurminen
rakennuttajapäällikkö
Ilmarinen
-
Cucco 2.6.2021 klo 07.34
Kaikki asiat tuntuvat nykyään olevan oikeuksia - vaivaisille ja vähemmistöille. Kun pientalot on paras rakentaa 80 cm sokkelille niin pitkä ramppi tarvitaan huonosti liikkuville vaikka näitä ei talossa asuisikaan. Myös suihkuhuone ja eteinen ym on näitten takia ylimitoitettu. Kaikki tämä nostaa rakennuskustannuksia. Rinteeseen rakentaminen on mahdotonta.Kaikkien asuntojen ei tarvitse olla '' vaivaistaloja''.Vastaa kommenttiin
-
Juha Hämäläinen 2.6.2021 klo 10.33
Esteettömyys toteutuu parhaiten välttämällä kerrostalorakentamista. Kun koti on oma rakennus niin sen voi suunnitella ja muuntaa kuten haluaa. Taloyhtiö ja vuokra-asuminen ovat huono vaihtoehto kaikin tavoin. On älytöntä myöskin suunnitella asuminen sen mukaan, että jokaisesta tulee vanhus ja invalidi. Asunto on lopultakin aina vain väliaikainen. Se pysyvä on hautausmaa.Vastaa kommenttiin
Lisää aiheesta
Yrittäjä sinnittelee: Tässä kolme yleisintä syytä!
Naapurustossani on monia yrittäjiä. Muutamilla menee ihan kivasti, mutta suurin osa sinnittelee jotenkuten. Sinnittelyn syitä on karkeasti kolme: ensinnäkin taloudellinen tilanne on todella vaikea. Toisekseen kaikenlainen byrokratia veroineen, maksuineen, lakeineen ja lomakkeineen tuntuu vievän yrityksen pyörittämisen ajasta paljon ja hermoista leijonan osan. Kolmanneksi oma työkunto mietityttää. Löytyisikö yrittäjien tilanteeseen jotain helpotusta?
Tilastot kertovat hyviä uutisia työelämästä
Uutisia ja somekeskustelua seuratessa saa helposti kuvan, että työelämämme on kriisissä. Työ uuvuttaa, mielenterveys murenee ja eläkeaikaan on entistä vaikeampi jaksaa. Hans Rosling (2018) kutsui tällaista ilmiötä ylidramaattiseksi maailmankuvaksi. Media luo poikkeuksista sääntöjä ja yksittäisistä tarinoista muodostuu koko todellisuus. Kun pysähdymme tarkastelemaan tilastoja pidemmältä ajalta, kuva muuttuu yllättävän paljon. Monella keskeisellä mittarilla mitattuna suomalaisessa työelämässä menee nyt paremmin kuin koskaan.
Miksi työkyvyttömyys- eläkehakemus hylätään?
Millä perusteella joku pääsee (tai joutuu) työkyvyttömyyseläkkeelle? Kysymys voi herätä silloin, kun kuulet jonkun tutun siirtyneen eläkkeelle. Asia ei ole ihan yksinkertainen, sillä jokaisen ihmisen tilanne arvioidaan yksilöllisesti.