Oletko kuullut suomalaisesta työeläkkeestä?
Asutko ulkomailla ja olet työskennellyt joskus Suomessa? Tiesitkö, että kun aikanaan jäät eläkkeelle, ansaitsemasi eläke voidaan maksaa myös asuinmaahasi. Voit saada eläkkeesi ulkomaiselle pankkitilille ja muussakin valuutassa kuin euroina.
Minulla on Ilmarisessa erittäin intohimoisesti työhönsä suhtautuvia kollegoita. Olen oppinut eläke- ja ulkomaantyön vakuuttamisen asiantuntijoilta vuosien saatossa valtavasti. Jopa niin paljon, että olen uskaltautunut toisinaan ottamaan lusikan kauniiseen käteen ja jututtamaan ihmisiä eläkevakuuttamisesta niin sanotusti siviilissäkin.
Nykyään tiedän muun muassa, että kun työskentelee Suomessa, kansalaisuudella ei ole merkitystä eläkkeen kertymisen näkökulmasta. Työnantajan kuuluu ottaa työntekijälleen työeläkevakuutus ja pidättää työntekijän eläkemaksu suoraan tämän palkasta. Jos Suomessa toimii yrittäjänä, eläkevakuutus pitää järjestellä itse haluamastaan työeläkeyhtiöstä. Kaikki vakuutettu työ kerryttää eläkettä työskentelyn pituudesta riippumatta.
Miten kertoa työeläkkeestä nuorelle lyhyesti – ruotsiksi?
Jos aihe on vaikea osalle meistä suomalaisista, se tuntuu miltei mahdottomalta opastaa ulkomaalaiselle. Olin kerran erityisen rohkealla päällä ja päätin kokeilla. Juttelin päiväkodin pihalla lasta hakiessani hänen ruotsalaisen opettajansa kanssa siitä, mitä teen työkseni. Muistin ilokseni pitkän ja kieleni solmuun saavan termin arbetspensionsförsäkringsbolag ja kerroin minkälaista työtä eläkeyhtiössä teen.
Aasinsiltana kysäisin nuorelta varhaiskasvatuksen opettajalta, tiesikö hän, että ulkomaalaisenakin hän on oikeutettu hakemaan aikanaan eläkettä Suomessa tekemästään työstä. Kysymys oli lähinnä retorinen, sillä kuten arvelin, hän ei asiaa tiennyt tai ainakaan muistanut työnantajansa kanssa siitä keskustelleen. Sanavarastoni puitteissa kerroin ruotsiksi, mitä taidoin. Olen siitä asti toivonut, että tämä äärimmäisen tärkeää työtä Suomessa tekevä nuori muistaisi yhä kymmenien vuosien kuluttua eläköityessään, että eläkettä tuli tienattua nuorena myös Suomesta.
Lue työperäisestä maahanmuutosta työkaverini Eijan blogista
Yhä useampi tulee töihin Suomeen muualta
Tilastokeskus julkisti viimeisemmän väestöennusteensa lokakuussa. Kolmen vuoden välein päivittyvä ennuste on keskeinen, sillä siihen pohjautuvat monet yhteiskuntamme pitkän aikavälin laskelmat kuten eläkejärjestelmän kehitystarpeet.
Tarvitsemme Suomeen työntekijöitä muista maista. Asiasta ovat lausuneet lukuisat tahot; työministeri, elinkeinoelämä ja eläkeyhtiöiden johtajat, muutamia mainitakseni.
Omassa arjessani arvostan suunnattomasti edellä mainitsemiani rautaisia varhaiskasvatuksen työntekijöitä, joista moni muuttanut töihin Suomeen muualta. Noudatan päiväkotimaailmassa kirjoittamatonta sääntöä; tee huolellisesti itse kaikki se metatyö, jolla helpotat varsinaista lastenhoito- ja pedagogista työtä tekevien kuormaa. Pysyn aikatauluissa, noudatan koteihin annettuja ohjeita, nimikoin tavarat ja korjaan niitä paikoilleen päiväkodin tiloissa liikkuessani. Ehkä voin kantaa kekoon pienen ammatillisen korteni yrittämällä kertoa myös suomalaisesta eläketurvasta.
Meidän yksi tärkeimmistä tehtävistä eläkevakuuttajana on tehdä suomalaista työeläketurvaa tutuksi ja tunnetuksi. Eikä sovi unohtaa alati kasvavaa kansainvälisten osaajien joukkoa, joka täydentää kotimaista työvoimaa monilla aloilla. Kuten kaimani, vakuutus- ja eläkejohtajamme Tiina Nurmi bloggasi: ”tarvitsemme lisää puhetta ja tietoa eläkkeistä kaikille ja kaikissa kanavissa.” Se on meidän, työeläkealalla työskentelevien tehtävä ja vastuulla – vaikka sitten dagiksen pihassa.
Lue lisää
Tieto lisää uskoa, ei tuskaa, kun puhumme eläkkeistä
Työperäinen maahanmuutto haastaa työnantajia
Tutustu myös
- Mikä ihmeen työeläke?
- Ulkomaat ja eläke
- Ulkomaalaisena Suomessa (tyoelake.fi)
Lisää aiheesta
Parantaako tekoäly tuottavuutta ja työkykyä – vai lisääkö se työkuormitusta?
Tekoälyn on luvattu mullistavan työn, tuottavuuden ja jopa koko yhteiskunnan, mutta millä hinnalla? Mitä vaikutuksia tekoälyllä on jo tällä hetkellä arjen tekemiseen ja työkykyyn?
Talouden sumuverho väistyy - Tuottavuusloikan kynnyksellä vai kuplan reunalla?
Taloudesta puhutaan usein kuin säästä: kaikki tietävät, että se voi muuttua nopeasti, mutta harva osaa ennustaa sitä täsmälleen oikein. Viime vuodet ovat olleet taloudessa varsin epävakaisia. Taustalla ovat olleet korkojen nousu, inflaatiohuoli, geopoliittiset myrskyt sekä kotimainen synkkyyden perinne. Siksi on tärkeää pysähtyä katsomaan, mitä markkinoilla oikeasti tapahtuu. Ja se tarina on mielenkiintoisempi kuin yleinen tunnelma antaa ymmärtää.
Ottakaa töihin!
Nuorten työkykyä ei uhkaa työelämän kuormitus, vaan se, ettei työelämään päästä edes kiinnittymään. Paras tapa edistää nuorten työkykyä on antaa heille työpaikka.