Oletko kuullut suomalaisesta työeläkkeestä?
Asutko ulkomailla ja olet työskennellyt joskus Suomessa? Tiesitkö, että kun aikanaan jäät eläkkeelle, ansaitsemasi eläke voidaan maksaa myös asuinmaahasi. Voit saada eläkkeesi ulkomaiselle pankkitilille ja muussakin valuutassa kuin euroina.
Minulla on Ilmarisessa erittäin intohimoisesti työhönsä suhtautuvia kollegoita. Olen oppinut eläke- ja ulkomaantyön vakuuttamisen asiantuntijoilta vuosien saatossa valtavasti. Jopa niin paljon, että olen uskaltautunut toisinaan ottamaan lusikan kauniiseen käteen ja jututtamaan ihmisiä eläkevakuuttamisesta niin sanotusti siviilissäkin.
Nykyään tiedän muun muassa, että kun työskentelee Suomessa, kansalaisuudella ei ole merkitystä eläkkeen kertymisen näkökulmasta. Työnantajan kuuluu ottaa työntekijälleen työeläkevakuutus ja pidättää työntekijän eläkemaksu suoraan tämän palkasta. Jos Suomessa toimii yrittäjänä, eläkevakuutus pitää järjestellä itse haluamastaan työeläkeyhtiöstä. Kaikki vakuutettu työ kerryttää eläkettä työskentelyn pituudesta riippumatta.
Miten kertoa työeläkkeestä nuorelle lyhyesti – ruotsiksi?
Jos aihe on vaikea osalle meistä suomalaisista, se tuntuu miltei mahdottomalta opastaa ulkomaalaiselle. Olin kerran erityisen rohkealla päällä ja päätin kokeilla. Juttelin päiväkodin pihalla lasta hakiessani hänen ruotsalaisen opettajansa kanssa siitä, mitä teen työkseni. Muistin ilokseni pitkän ja kieleni solmuun saavan termin arbetspensionsförsäkringsbolag ja kerroin minkälaista työtä eläkeyhtiössä teen.
Aasinsiltana kysäisin nuorelta varhaiskasvatuksen opettajalta, tiesikö hän, että ulkomaalaisenakin hän on oikeutettu hakemaan aikanaan eläkettä Suomessa tekemästään työstä. Kysymys oli lähinnä retorinen, sillä kuten arvelin, hän ei asiaa tiennyt tai ainakaan muistanut työnantajansa kanssa siitä keskustelleen. Sanavarastoni puitteissa kerroin ruotsiksi, mitä taidoin. Olen siitä asti toivonut, että tämä äärimmäisen tärkeää työtä Suomessa tekevä nuori muistaisi yhä kymmenien vuosien kuluttua eläköityessään, että eläkettä tuli tienattua nuorena myös Suomesta.
Lue työperäisestä maahanmuutosta työkaverini Eijan blogista
Yhä useampi tulee töihin Suomeen muualta
Tilastokeskus julkisti viimeisemmän väestöennusteensa lokakuussa. Kolmen vuoden välein päivittyvä ennuste on keskeinen, sillä siihen pohjautuvat monet yhteiskuntamme pitkän aikavälin laskelmat kuten eläkejärjestelmän kehitystarpeet.
Tarvitsemme Suomeen työntekijöitä muista maista. Asiasta ovat lausuneet lukuisat tahot; työministeri, elinkeinoelämä ja eläkeyhtiöiden johtajat, muutamia mainitakseni.
Omassa arjessani arvostan suunnattomasti edellä mainitsemiani rautaisia varhaiskasvatuksen työntekijöitä, joista moni muuttanut töihin Suomeen muualta. Noudatan päiväkotimaailmassa kirjoittamatonta sääntöä; tee huolellisesti itse kaikki se metatyö, jolla helpotat varsinaista lastenhoito- ja pedagogista työtä tekevien kuormaa. Pysyn aikatauluissa, noudatan koteihin annettuja ohjeita, nimikoin tavarat ja korjaan niitä paikoilleen päiväkodin tiloissa liikkuessani. Ehkä voin kantaa kekoon pienen ammatillisen korteni yrittämällä kertoa myös suomalaisesta eläketurvasta.
Meidän yksi tärkeimmistä tehtävistä eläkevakuuttajana on tehdä suomalaista työeläketurvaa tutuksi ja tunnetuksi. Eikä sovi unohtaa alati kasvavaa kansainvälisten osaajien joukkoa, joka täydentää kotimaista työvoimaa monilla aloilla. Kuten kaimani, vakuutus- ja eläkejohtajamme Tiina Nurmi bloggasi: ”tarvitsemme lisää puhetta ja tietoa eläkkeistä kaikille ja kaikissa kanavissa.” Se on meidän, työeläkealalla työskentelevien tehtävä ja vastuulla – vaikka sitten dagiksen pihassa.
Lue lisää
Tieto lisää uskoa, ei tuskaa, kun puhumme eläkkeistä
Työperäinen maahanmuutto haastaa työnantajia
Tutustu myös
- Mikä ihmeen työeläke?
- Ulkomaat ja eläke
- Ulkomaalaisena Suomessa (tyoelake.fi)
Lisää aiheesta
Eläkeläiset ovat moninainen voimavara
Julkaisimme juuri Ilmarisessa tuoreen tutkimuksen eläkeläisten kokemuksista. Yksi tulos pysäyttää erityisesti. Eläkeläiset kokevat vahvasti, että iäkkäämpien kokemusta ja näkemystä on tärkeä kuulla. SIlti lähes kolme neljästä kokee, että yhteiskunta näkee eläkeläiset ennemmin taakkana kuin voimavarana.
Tuloksellinen työkykyjohtaminen vaatii johtamisjärjestelmän
Yritysten henkilöstöhallinnon ammattilaiset törmäävät työkykyjohtamisessa usein kahteen todellisuuteen yhtä aikaa. Ensimmäinen on työhyvinvoinnin ja työkyvyn keinojen runsaus: malleja, viitekehyksiä, koulutuksia, oppaita, työterveysyhteistyötä ja kyselyjä. Toinen maailma on taloudellisen tuloksellisuuden osoittamisen vaikeus muuttuvassa yrityksessä ja markkinassa.
Kun talous on tiukilla, katse kääntyy eläkkeisiin
Kuumana käyvä eläkekeskustelu on seurausta julkisen talouden heikosta tilanteesta, ei niinkään tarpeesta uudistaa eläkejärjestelmää.