Olisiko nyt otollinen aika sopia yrittäjien eläketurvan parannuksista?
Käymme Ilmarisessa päivittäin keskusteluja yli sadan yrittäjän kanssa. Useimmiten YEL-vakuuttaminen sujuu mutkattomasti. Kuitenkin kaksi merkittävää haastetta nousee esiin: YEL-työtulon määrittelyn tulkinnanvaraisuus sekä rahastoinnin puute. Nämä ovat nousseet myös julkisessa keskustelussa esiin syksyn mittaan.
Työeläkeala on ehdottanut molempiin ratkaisuja, jotka kuulostavat yksinkertaisilta: siirrytään ansiotuloihin pohjautuvaan YEL-vakuuttamiseen ja laitetaan jatkossa osa vakuutusmaksusta työeläkeyhtiöissä säästöön ja sijoitetaan tulevia eläkkeitä varten. Näin YEL olisi mahdollista saada yhtä hyväksi kuin TyEL, ja yrittäjien luottamusta eläkejärjestelmään kasvatettua.
Käytännössä nämä uudistukset vaativat jatkoselvittelyä, kompromisseja ja pitkäjänteisyyttä – mutta ovat toteutettavissa.
Todelliset ansiot vakuutuksen perustaksi
Yrittäjät kokevat YEL-työtulon käsitteen usein monimutkaiseksi, ja oikean tason arvioinnin vaikeaksi. Harmitusta aiheuttaa myös vakuutusmaksujen maksaminen silloin, kun yritystoiminnasta ei kerry tuloja esimerkiksi kausiluonteisuuden vuoksi.
Jokaisen ansaitun euron tulisi kartuttaa työeläkettä. Myös pienimuotoista yritystoimintaa harjoittavat ansaitsevat asianmukaisen eläketurvan. Meistä moni tekee työtä niin työntekijänä kuin yrittäjänä elämänsä aikana. Miksi eri työskentelymuotojen vakuuttaminen on tehty erilaiseksi, vaikkei eroja tarvita?
Ansiopohjainen YEL-vakuuttaminen helpottaisi yrittäjien arkea monella tapaa.
- Yrittäjä maksaisi vakuutusmaksuja vain silloin, kun tuloja kertyy, mikä toisi kaivattua joustoa yritystoiminnan kuluihin.
- Yrittäjän vakuutusmaksu ja eläke laskettaisiin yrittäjän verottajalle ilmoittamista yksiselitteisistä ansioista.
- Myös pienimuotoisesta yritystoiminnasta ansaitut eurot saataisiin helposti vakuutettua, kuten työntekijän pienimuotoinen palkkatyö nykyisin.
Vakuutusmaksut kasvamaan rahastoimalla
Toinen yrittäjien keskusteluissa nostama huoli on sukupolvien välinen epäoikeudenmukaisuus. Yrittäjät toivovat, ettei koko vakuutusmaksu menisi jo maksussa olevien eläkkeiden rahoittamiseen, vaan osa säästettäisiin omaa eläkettä varten. Näin usko vahvistuisi siihen, että jokainen tulee saamaan eläkkeensä aikanaan. Monia arveluttaa myös, jatkaako valtio yhä kasvavan eläkeosuuden maksamista.
Jos osa vakuutusmaksuista laitettaisiin säästöön ja sijoitettaisiin tulevia eläkkeitä varten, kuten työntekijöillä on tehty jo 1960-luvulta lähtien, rahastojen koko kasvaisi merkittäväksi vuosikymmenten kuluessa. Parempi aloittaa myöhään kuin ei ollenkaan. Vähitellen rahastot ovat kasvaneet niin suuriksi, että niillä voidaan varautua tuleviin eläkemenoihin.
Parannuksia olisi tehty jo ajat sitten, jos ratkaisut olisivat helppoja. Yrittäjät ovat moninainen joukko, ja kaikille sopivaa ratkaisua on vaikeaa löytää. Ratkaisuvaihtoehtoja on pohdittu useissa työryhmissä ja pohditaan parhaillaan Jukka Rantalan marraskuun lopussa 2025 valmistuvassa selvityksessä. Ratkaisuja löytyy, kun tahtoa ja rohkeutta riittää uudistaa yli 50 vuotta vanhoja päätöksiä. Näillä muutoksilla yrittäjien eläketurva saataisiin yhtä vahvaksi kuin työntekijöillä.
Lue lisää
Jännä syksy edessä yrittäjien eläketurvan uudistamisessa
Saavatko yrittäjät vihdoin yhtä hyvän eläketurvan kuin palkansaajat?
Lue myös
Lisää aiheesta
Parantaako tekoäly tuottavuutta ja työkykyä – vai lisääkö se työkuormitusta?
Tekoälyn on luvattu mullistavan työn, tuottavuuden ja jopa koko yhteiskunnan, mutta millä hinnalla? Mitä vaikutuksia tekoälyllä on jo tällä hetkellä arjen tekemiseen ja työkykyyn?
Talouden sumuverho väistyy - Tuottavuusloikan kynnyksellä vai kuplan reunalla?
Taloudesta puhutaan usein kuin säästä: kaikki tietävät, että se voi muuttua nopeasti, mutta harva osaa ennustaa sitä täsmälleen oikein. Viime vuodet ovat olleet taloudessa varsin epävakaisia. Taustalla ovat olleet korkojen nousu, inflaatiohuoli, geopoliittiset myrskyt sekä kotimainen synkkyyden perinne. Siksi on tärkeää pysähtyä katsomaan, mitä markkinoilla oikeasti tapahtuu. Ja se tarina on mielenkiintoisempi kuin yleinen tunnelma antaa ymmärtää.
Ottakaa töihin!
Nuorten työkykyä ei uhkaa työelämän kuormitus, vaan se, ettei työelämään päästä edes kiinnittymään. Paras tapa edistää nuorten työkykyä on antaa heille työpaikka.