Eläkejärjestelmä ei ole vain ikäihmisille – myös nuorten tulevaisuus on turvattu
“Eläke? Sehän on vasta joskus kaukana tulevaisuudessa." Näin moni nuori ajattelee, eikä ihme. Eläkeikä tuntuu niin etäiseltä, että sen miettiminen voi tuntua turhalta. Silti on hyvä hahmottaa, mistä tuleva eläke koostuu ja koska se on mahdollista saada. Eläkejärjestelmää myös uudistetaan parhaillaan, jotta se pysyisi kestävänä ja reiluna myös meille, jotka olemme työuramme alussa.
Milloin pääsen eläkkeelle?
Suomen työeläkejärjestelmä perustettiin 1960-luvulla, minkä jälkeen sitä on kehitetty yhä kestävämmäksi. Viime aikoina merkittävimpiä muutoksia toi vuoden 2017 eläkeuudistus, jonka myötä eläkeikä alkoi määräytyä joustavasti ikäluokittain elinajanodotteen kehityksen perusteella. Näin eläkejärjestelmä on pyritty sopeuttamaan väestön keskimääräisen eliniän kasvuun työeläkemaksuja korottamatta.
Vanhuuseläkeikä määräytyy tulevaisuudessa niin, että työssäoloajan ja odotetun eläkeajan suhde pidetään samana kuin vuonna 2025, eli noin 70:30. Tällä hetkellä alin vanhuuseläkeikä on 65 vuotta ja odotettu eläkkeellä oloaika on 20,1 vuotta (laskettu edellisten viiden vuoden kuolleisuustilastojen perusteella).
Vaikka eläkeiän nouseminen saattaa erityisesti nuorista tuntua epäreilulta, sen tavoitteena on oikeudenmukaisuus: varmistaa, että jokainen suomalainen voi nauttia yhtä paljon eläkeaikaa suhteessa omaan elinikään.
Eläkeuudistus 2025: korkeammat sijoitustuotot vastaavat ikääntyvän väestön tuomiin haasteisiin
Erityisesti nuorten keskuudessa väestörakenteen muutos on ollut yksi suurimmista huolista liittyen työeläkejärjestelmän rahoitukseen: riittävätkö eläkevarat meillekin, entä nousevatko eläkemaksut tulevaisuudessa? Tilastokeskuksen viimeisimmän ennusteen mukaan yli 65-vuotiaiden suhteellinen osuus väestöstä kasvaa 24 %:sta 33 %:iin vuosina 2025–2075. Samalla yli 65-vuotiaiden määrä suhteessa 15–65-vuotiaisiin (vanhushuoltosuhde) kasvaa 38 %:sta 50 %:iin vuoteen 2065 mennessä, jolloin jokaista 65-vuotiasta kohden olisi noin kaksi työikäistä.
On totta, että eläkkeet rahoitetaan pääosin työssäkäyvien maksuilla, ja syntyvyyden lasku lisää maksutaakkaa. Syntyvyys ei ole kuitenkaan ainoa ratkaiseva tekijä, vaan rahoitukseen vaikuttavat koko väestökehitys sekä monet talouden tunnusluvut, kuten työllisyysaste ja palkkataso. Uusien ennusteiden mukaan työperäinen maahanmuutto voi helpottaa työvoimapulaa ja siten tukea maksupohjaa ja eläkevarojen kertymistä huomattavasti. Entistä tärkeämpään rooliin nousevat myös eläkevarojen rahastoitu osuus ja sijoitustuotot.
Vuoden 2025 eläkeuudistuksen keskeisin muutos on parantaa työeläkeyhtiöiden mahdollisuuksia tavoitella suurempia sijoitustuottoja rahastoiduille eläkevaroille. Uudistuksen myötä sijoituksille sallitaan hieman aiempaa suurempi riskipitoisuus esimerkiksi kasvattamalla sijoitussalkun osakepainoa. Nykyisin noin neljännes eläkkeistä rahoitetaan kerätyistä rahastoista, ja loput rahoittavat työntekijät ja työnantajat jakojärjestelmän mukaisesti. Tavoitteena on, että yhä suurempi osa tulevaisuuden eläkemenoista voidaan kattaa eläkevarojen sijoitustuotoista. Voidaankin sanoa vuoden 2025 eläkeuudistuksen ajavan nuorten etua!
Suomen eläkejärjestelmää uusitaan siis sopivin väliajoin vastaamaan tulevaisuuden talouden sekä työmarkkinoiden haasteisiin, jotta jokaisella meillä on tulevaisuudessa oma eläke. Sen sijaan, että lannistuisimme, voimme vaikuttaa eläkkeiden tulevaisuuteen parantamalla työllisyyttä, työkykyä ja jaksamista – asioita, joissa myös työeläkeyhtiöillä on rooli. Eläkejärjestelmä ei ole siis pelkästään ikäihmisiä vaan myös meitä nuoria varten.
Venla Kjäll, Timo Norrkniivilä, Enni Koski ja Timi Turpeinen
Kirjoittajat olivat kesätöissä Ilmarisessa kesällä 2025.
Lue lisää
- Eläkkeet haltuun: Tietopaketti nuorille eläkejärjestelmästä
- Miksi Z-sukupolven kannattaisi kiinnostua tulevista eläkkeistä?
- Tieto lisää uskoa, ei tuskaa, kun puhumme eläkkeistä
- Mikä ihmeen työeläke?
Tutustu myös
Lisää aiheesta
Eläkeläiset ovat moninainen voimavara
Julkaisimme juuri Ilmarisessa tuoreen tutkimuksen eläkeläisten kokemuksista. Yksi tulos pysäyttää erityisesti. Eläkeläiset kokevat vahvasti, että iäkkäämpien kokemusta ja näkemystä on tärkeä kuulla. SIlti lähes kolme neljästä kokee, että yhteiskunta näkee eläkeläiset ennemmin taakkana kuin voimavarana.
Tuloksellinen työkykyjohtaminen vaatii johtamisjärjestelmän
Yritysten henkilöstöhallinnon ammattilaiset törmäävät työkykyjohtamisessa usein kahteen todellisuuteen yhtä aikaa. Ensimmäinen on työhyvinvoinnin ja työkyvyn keinojen runsaus: malleja, viitekehyksiä, koulutuksia, oppaita, työterveysyhteistyötä ja kyselyjä. Toinen maailma on taloudellisen tuloksellisuuden osoittamisen vaikeus muuttuvassa yrityksessä ja markkinassa.
Kun talous on tiukilla, katse kääntyy eläkkeisiin
Kuumana käyvä eläkekeskustelu on seurausta julkisen talouden heikosta tilanteesta, ei niinkään tarpeesta uudistaa eläkejärjestelmää.