Miksi työpaikan kannattaa olla esteetön?
Esteettömässä ja saavutettavassa työympäristössä työnteko sujuu mutkattomasti. Liikkuminen on helppoa, kun kulkuväylät ovat leveitä. Ovet avautuvat kevyesti, eikä kynnyksiin kompastumista tarvitse varoa.
Kun työssä käytettävät tietojärjestelmät ja ohjelmat sekä viestintä toimivat saavutettavuuden periaatteet huomioiden, on niiden käyttäminen vaivatonta ja helposti ymmärrettävää kaikille. Samalla saavutettavuus mahdollistaa työnteon esimerkiksi näkövammaiselle työntekijälle.
Rakennetun ympäristön esteettömyydestä taas on hyötyä meille jokaiselle. Mutta liikkumisen apuvälineitä, kuten pyörätuolia tai kyynärsauvoja käyttävälle työntekijälle esteettömyys on edellytys työelämään osallistumiselle.
Arvot ja asenteet ratkaisevat
Esteettömyyden ja saavutettavuuden huomioiminen on nykypäivää. Yritykset rekrytoivat oman alansa huippuosaajia. Sen, millä tavoin asiantuntija liikkuu, miten hän kuulee tai näkee, tulisi olla sivuseikka.
Toimitilojen tai teknologian ei pidä antaa rajoittaa osaamisen käyttöön saamista – niin fyysisestä kuin digitaalisesta ympäristöstä voi aina tehdä parempaa. Lisäksi on olemassa yksilöllisiä apuvälineitä, jotka voivat tukea työntekijän toimintakykyä.
Pitkälti kyse on työpaikalla vallitsevista asenteista ja arvoista. Ajatellaanko, että työntekijät ovat kuin samasta muotista vai sallitaanko moninaisuus? Työpaikan esteettömyys ja saavutettavuus ovat vahvoja signaaleja sekä henkilöstölle että yhteistyökumppaneille ja asiakkaille: arvostamme ihmisten moninaisuutta ja toimimme myös sen mukaisesti.
Kuinka esteetön ja saavutettava työpaikkasi on?
Invalidiliitossa kehitetyllä itsearviointimenetelmällä (invalidiliitto.fi) voit testata, kuinka esteetön ja saavutettava sinun työpaikkasi on.
Itsearviointi jakautuu neljään osa-alueeseen: palveluihin, strategiaan, henkilöstöön ja toimitiloihin. Toimitilojen esteettömyyttä arvioidaan havainnoimalla ja mittaamalla. Muita osa-alueita tarkastellaan kirjattujen tavoitteiden ja strategioiden kautta sekä haastattelemalla henkilöstöä.
Itsearvioinnin tuloksena saat selville mahdolliset kehittämiskohteet. Menetelmän avulla haluamme kannustaa organisaatioita hyödyntämään esteettömyyden ja saavutettavuuden mahdollisuudet ja lisäämään siten kilpailuetuaan.
Marika Nordlund
vastaava esteettömyysasiantuntija
Invalidiliiton Esteettömyyskeskus ESKE
Tutustu myös:
Lisää aiheesta
Yrittäjä sinnittelee: Tässä kolme yleisintä syytä!
Naapurustossani on monia yrittäjiä. Muutamilla menee ihan kivasti, mutta suurin osa sinnittelee jotenkuten. Sinnittelyn syitä on karkeasti kolme: ensinnäkin taloudellinen tilanne on todella vaikea. Toisekseen kaikenlainen byrokratia veroineen, maksuineen, lakeineen ja lomakkeineen tuntuu vievän yrityksen pyörittämisen ajasta paljon ja hermoista leijonan osan. Kolmanneksi oma työkunto mietityttää. Löytyisikö yrittäjien tilanteeseen jotain helpotusta?
Tilastot kertovat hyviä uutisia työelämästä
Uutisia ja somekeskustelua seuratessa saa helposti kuvan, että työelämämme on kriisissä. Työ uuvuttaa, mielenterveys murenee ja eläkeaikaan on entistä vaikeampi jaksaa. Hans Rosling (2018) kutsui tällaista ilmiötä ylidramaattiseksi maailmankuvaksi. Media luo poikkeuksista sääntöjä ja yksittäisistä tarinoista muodostuu koko todellisuus. Kun pysähdymme tarkastelemaan tilastoja pidemmältä ajalta, kuva muuttuu yllättävän paljon. Monella keskeisellä mittarilla mitattuna suomalaisessa työelämässä menee nyt paremmin kuin koskaan.
Miksi työkyvyttömyys- eläkehakemus hylätään?
Millä perusteella joku pääsee (tai joutuu) työkyvyttömyyseläkkeelle? Kysymys voi herätä silloin, kun kuulet jonkun tutun siirtyneen eläkkeelle. Asia ei ole ihan yksinkertainen, sillä jokaisen ihmisen tilanne arvioidaan yksilöllisesti.