Miksi työpaikan kannattaa olla esteetön?
Esteettömässä ja saavutettavassa työympäristössä työnteko sujuu mutkattomasti. Liikkuminen on helppoa, kun kulkuväylät ovat leveitä. Ovet avautuvat kevyesti, eikä kynnyksiin kompastumista tarvitse varoa.
Kun työssä käytettävät tietojärjestelmät ja ohjelmat sekä viestintä toimivat saavutettavuuden periaatteet huomioiden, on niiden käyttäminen vaivatonta ja helposti ymmärrettävää kaikille. Samalla saavutettavuus mahdollistaa työnteon esimerkiksi näkövammaiselle työntekijälle.
Rakennetun ympäristön esteettömyydestä taas on hyötyä meille jokaiselle. Mutta liikkumisen apuvälineitä, kuten pyörätuolia tai kyynärsauvoja käyttävälle työntekijälle esteettömyys on edellytys työelämään osallistumiselle.
Arvot ja asenteet ratkaisevat
Esteettömyyden ja saavutettavuuden huomioiminen on nykypäivää. Yritykset rekrytoivat oman alansa huippuosaajia. Sen, millä tavoin asiantuntija liikkuu, miten hän kuulee tai näkee, tulisi olla sivuseikka.
Toimitilojen tai teknologian ei pidä antaa rajoittaa osaamisen käyttöön saamista – niin fyysisestä kuin digitaalisesta ympäristöstä voi aina tehdä parempaa. Lisäksi on olemassa yksilöllisiä apuvälineitä, jotka voivat tukea työntekijän toimintakykyä.
Pitkälti kyse on työpaikalla vallitsevista asenteista ja arvoista. Ajatellaanko, että työntekijät ovat kuin samasta muotista vai sallitaanko moninaisuus? Työpaikan esteettömyys ja saavutettavuus ovat vahvoja signaaleja sekä henkilöstölle että yhteistyökumppaneille ja asiakkaille: arvostamme ihmisten moninaisuutta ja toimimme myös sen mukaisesti.
Kuinka esteetön ja saavutettava työpaikkasi on?
Invalidiliitossa kehitetyllä itsearviointimenetelmällä (invalidiliitto.fi) voit testata, kuinka esteetön ja saavutettava sinun työpaikkasi on.
Itsearviointi jakautuu neljään osa-alueeseen: palveluihin, strategiaan, henkilöstöön ja toimitiloihin. Toimitilojen esteettömyyttä arvioidaan havainnoimalla ja mittaamalla. Muita osa-alueita tarkastellaan kirjattujen tavoitteiden ja strategioiden kautta sekä haastattelemalla henkilöstöä.
Itsearvioinnin tuloksena saat selville mahdolliset kehittämiskohteet. Menetelmän avulla haluamme kannustaa organisaatioita hyödyntämään esteettömyyden ja saavutettavuuden mahdollisuudet ja lisäämään siten kilpailuetuaan.
Marika Nordlund
vastaava esteettömyysasiantuntija
Invalidiliiton Esteettömyyskeskus ESKE
Tutustu myös:
Lisää aiheesta
Ruostuuko kultainen nuoruus?
Nuorten voinnista kannetaan juuri nyt paljon huolta, eikä syyttä. Nuorisobarometri on jo usean vuoden ajan kertonut nuorten tulevaisuudenuskon heikentymisestä, ja kouluterveyskyselyissä ja eri hoitorekistereissä on nähty masennus- ja ahdistuneisuusoireiden yleistymistä. Keskustelussa esiin nousevat usein maailmantilanteen epävarmuus, ilmastohuoli ja sosiaalisen median paineet. Ne ovat kaikki todellisia ilmiöitä, jotka koskettavat monia nuoria.
Miksi työkykydata kuuluu johtoryhmän pöydälle?
Olen työurani aikana ollut mukana kehittämässä toimintamalleja useissa tilanteissa, joissa muutostarve on ollut suuri. Tavoitteena on ollut tehokkuuden, tuloksellisuuden ja asiakaskokemuksen parantaminen. Yhteinen nimittäjä näille uudistuksille on ollut digitalisaatio – eli tapa yhdistää liiketoiminta, prosessit ja teknologia uudella tavalla.
Onko vastuullisuudella enää väliä?
Vastuullisuustyötä haastetaan nyt monesta suunnasta, mutta sen tärkeys ei ole kadonnut mihinkään. Nyt onkin hyvä hetki erottautua muista ja osoittaa että vastuullisuus on tekoja, ei pelkkää puhetta verkkosivuilla. Tutkimuksemme mukaan yritykset ovat yhä onneksi valmiita panostamaan työntekijöidensä työkykyyn osana sosiaalista vastuutaan.