Henkilö pyörätuolissa, kuvituskuva.
Blogit

Miksi työpaikan kannattaa olla esteetön?

Esteettömässä ja saavutettavassa työympäristössä työnteko sujuu mutkattomasti. Liikkuminen on helppoa, kun kulkuväylät ovat leveitä. Ovet avautuvat kevyesti, eikä kynnyksiin kompastumista tarvitse varoa.

Kun työssä käytettävät tietojärjestelmät ja ohjelmat sekä viestintä toimivat saavutettavuuden periaatteet huomioiden, on niiden käyttäminen vaivatonta ja helposti ymmärrettävää kaikille. Samalla saavutettavuus mahdollistaa työnteon esimerkiksi näkövammaiselle työntekijälle.

Rakennetun ympäristön esteettömyydestä taas on hyötyä meille jokaiselle. Mutta liikkumisen apuvälineitä, kuten pyörätuolia tai kyynärsauvoja käyttävälle työntekijälle esteettömyys on edellytys työelämään osallistumiselle.

Arvot ja asenteet ratkaisevat

Esteettömyyden ja saavutettavuuden huomioiminen on nykypäivää. Yritykset rekrytoivat oman alansa huippuosaajia. Sen, millä tavoin asiantuntija liikkuu, miten hän kuulee tai näkee, tulisi olla sivuseikka.

Toimitilojen tai teknologian ei pidä antaa rajoittaa osaamisen käyttöön saamista – niin fyysisestä kuin digitaalisesta ympäristöstä voi aina tehdä parempaa. Lisäksi on olemassa yksilöllisiä apuvälineitä, jotka voivat tukea työntekijän toimintakykyä.

Pitkälti kyse on työpaikalla vallitsevista asenteista ja arvoista. Ajatellaanko, että työntekijät ovat kuin samasta muotista vai sallitaanko moninaisuus? Työpaikan esteettömyys ja saavutettavuus ovat vahvoja signaaleja sekä henkilöstölle että yhteistyökumppaneille ja asiakkaille: arvostamme ihmisten moninaisuutta ja toimimme myös sen mukaisesti.

Kuinka esteetön ja saavutettava työpaikkasi on?

Invalidiliitossa kehitetyllä itsearviointimenetelmällä (invalidiliitto.fi) voit testata, kuinka esteetön ja saavutettava sinun työpaikkasi on.

Itsearviointi jakautuu neljään osa-alueeseen: palveluihin, strategiaan, henkilöstöön ja toimitiloihin. Toimitilojen esteettömyyttä arvioidaan havainnoimalla ja mittaamalla. Muita osa-alueita tarkastellaan kirjattujen tavoitteiden ja strategioiden kautta sekä haastattelemalla henkilöstöä.

Itsearvioinnin tuloksena saat selville mahdolliset kehittämiskohteet. Menetelmän avulla haluamme kannustaa organisaatioita hyödyntämään esteettömyyden ja saavutettavuuden mahdollisuudet ja lisäämään siten kilpailuetuaan.

Marika Nordlund
vastaava esteettömyysasiantuntija
Invalidiliiton Esteettömyyskeskus ESKE

Tutustu myös:

Lisää uusi kommentti

0/4000
Viesti on pakollinen
Nimi on pakollinen
Sähköpostiosoite on pakollinen

Lisää aiheesta

Blogit 10.6.2026

Varhainen tuki on kuollut, eläköön varhainen tuki!

Varhaisen tuen, välittämisen ja puuttumisen mallit ovat viime vuosikymmeninä vakiintuneet keskeiseksi osaksi suomalaisten yritysten työkykyjohtamisen työkalupakkia. Varhaisen tuen mallien yleisyys huomioiden on erikoista, kuinka vähän niitä on tutkittu. Juuri julkaistu Varhainen tuki sanoista tekoihin -tutkimuksemme (Mertanen ym., 2026) selvitti poikkeuksellisen laajalta joukolta esihenkilöitä, mitä he ajattelevat varhaisen tuen mallien soveltamisesta käytännössä. Tulokset ovat monin tavoin yllättäviä.

Varhainen tuki on kuollut, eläköön varhainen tuki!
Lisää ajankohtaisia artikkeleita
Sivu päivitetty viimeksi