Hyvä työyhteisö vahvistaa ja kehittää yksilöitä
”Mikä sinua ruokkii omassa työyhteisössäsi?”, kysyy kollega. Niin, mikä minua ruokkii? Työhistoriaani kuuluu myös yksinäisiä jaksoja, joten jo se, että kuulun työyhteisöön, tuntuu usein voitolta. Tiedän, että tarvitsen muita ihmisiä kasvaakseni ihmisenä ja ammattilaisena. Tunnen myös henkilökohtaisesti monia ihmisiä, osaavia kelpo ammattilaisia, jotka haaveilevat kuuluvansa joskus johonkin työyhteisöön.
Itseäni ruokkii työyhteisössä kenties eniten tuo yhteenkuuluvuuden tunne, jota myös teoriat ihmisen perustarpeista tukevat: itsenäisyyden ja pystyvyyden tarpeen lisäksi jokaista ohjaa tarve kokea yhteenkuuluvuutta muiden kanssa. Koen, että yhteisöön kuuluminen on etuoikeus.
Vahvistavassa työyhteisössä voi kasvaa ammatilliseksi aikuiseksi
Yhteisöjä on monenlaisia. Ammatillisia verkostoja, löyhiä yhteenliittymiä, kerhoja, tiimejä ja sitten niitä, jotka jättävät jäljen. Yhteisöjä, jotka tekevät meistä kustakin yksilöinä vahvemman. Kutsutaan niitä vaikka ”vahvistaviksi yhteisöiksi”. Vahvistava yhteisö on dynaaminen ja elävä ihmisryhmä, jonka keskinäinen vuorovaikutus kehittää ja uudistaa jokaista ryhmän jäsentä yksilönä. Se on turvallinen paikka kasvaa ammatilliseksi aikuiseksi. Vahvistava yhteisö on vastavoima selkään puukottamiselle. Se on turvallinen paikka, jossa epäröinnit ja satunnaiset möhläyksetkin ovat sallittuja.
Vahvistavassa yhteisössä iloitaan, kun kollega onnistuu. Toisen menestys on yhteinen menestys ja siitä on lupa kokea ylpeyttä. Asioiden, ihmisten ja tilanteiden tarkastelu onnistumisista käsin ei ole haihattelua tai ongelmien väheksyntää. Päinvastoin, useimmille meistä opiskelusta ja työpaikoilta tutut ongelmanratkaisuun keskittyvät työmetodit kaipaavat tasapainotusta onnistumisten ja voimavarojen tarkastelusta.
Missä olet onnistunut? Missä haluat onnistua? Mitä tarvitset onnistuaksesi? Näillä yksinkertaisilla kysymyksillä on puuduttavia palautekeskusteluita saatu käännettyä intoa pirskahteleviksi yhteisen kehittymisen hetkiksi. Kyse on näkökulmasta.
Mitä minä voin tehdä?
Työyhteisöjen kehittämisen tekee haasteelliseksi se, että yhteisön vastuuta ei voi ulkoistaa toisille. Vaikka johdon ja esimiesten merkitys työpaikan yrityksen menestykselle on kiistaton, kenelläkään ei ole lupa jättäytyä passiiviseksi ajopuuksi, pomon pelastavaa otetta vartomaan. Aikuisena ammattilaisena asia kääntyykin toisin päin: mitä minä voin tehdä tullakseni hyvin johdetuksi?
Työyhteisön jäsenyys antaa paljon, mutta vaatii myös vastuullista ja valpasta otetta. Kyky itsereflektioon on tässä tarpeen: kun jokin työkaverin käytöksessä ärsyttää, minun kuuluu pysähtyä hetkeksi ja uskaltaa vilkaista peiliin. Entä jos olenkin itse se usein mainittu Hankala Tyyppi. Tai entä jos minä olen se, jonka olisi syytä löysätä pipoa ja harjoittaa oma arjen joustavuuttani.
Vahvistanko minä vai heikennänkö minä työyhteisöäni? Tulenko myrtsinä, sulkeutuneena, kriitikkona… vai mieli auki, valmiina kuulemaan muiden näkemyksiä ilman valmiita ennakkoluuloja? Olenko valmis ottamaan oman vastuuni? Siinä on riskinsä – sellaisesta voi nimittäin seurata henkistä kasvua.
Nora Ojala, manager, johdon työnohjaaja ja johdon työnohjaaja Leena Rautiainen
Azets Insight Oy
@NoraOjala / @SisLeenchen
Nora Ojala on kouluttajana Ilmarisen Vahvistava työyhteisö -valmennuksessa. Seuraava valmennus pidetään Helsingissä 11.4. ja tilaisuus lähetetään myös webinaarina. Ilmoittaudu mukaan valmennukseen 6.4. mennessä ja webinaariin 9.4. mennessä. Tutustu myös muihin Ilmarisen Parempaa työelämää -valmennuksiin
Azets Insight tukee organisaatioiden menestymistä sujuvoittamalla arkea, auttamalla suunnan löytymistä ja vauhdittamalla menoa. www.azets.fi
Lisää aiheesta
Yrittäjä sinnittelee: Tässä kolme yleisintä syytä!
Naapurustossani on monia yrittäjiä. Muutamilla menee ihan kivasti, mutta suurin osa sinnittelee jotenkuten. Sinnittelyn syitä on karkeasti kolme: ensinnäkin taloudellinen tilanne on todella vaikea. Toisekseen kaikenlainen byrokratia veroineen, maksuineen, lakeineen ja lomakkeineen tuntuu vievän yrityksen pyörittämisen ajasta paljon ja hermoista leijonan osan. Kolmanneksi oma työkunto mietityttää. Löytyisikö yrittäjien tilanteeseen jotain helpotusta?
Tilastot kertovat hyviä uutisia työelämästä
Uutisia ja somekeskustelua seuratessa saa helposti kuvan, että työelämämme on kriisissä. Työ uuvuttaa, mielenterveys murenee ja eläkeaikaan on entistä vaikeampi jaksaa. Hans Rosling (2018) kutsui tällaista ilmiötä ylidramaattiseksi maailmankuvaksi. Media luo poikkeuksista sääntöjä ja yksittäisistä tarinoista muodostuu koko todellisuus. Kun pysähdymme tarkastelemaan tilastoja pidemmältä ajalta, kuva muuttuu yllättävän paljon. Monella keskeisellä mittarilla mitattuna suomalaisessa työelämässä menee nyt paremmin kuin koskaan.
Miksi työkyvyttömyys- eläkehakemus hylätään?
Millä perusteella joku pääsee (tai joutuu) työkyvyttömyyseläkkeelle? Kysymys voi herätä silloin, kun kuulet jonkun tutun siirtyneen eläkkeelle. Asia ei ole ihan yksinkertainen, sillä jokaisen ihmisen tilanne arvioidaan yksilöllisesti.