• Yrittäjä, kevytyrittäjä tai työntekijä - miten eläke kertyy?


    Teetkö keikkatyötä muun työn ohessa, tai onko harrastuksestasi tullut työ? Moni pohtii, miten satunnainen työ kannattaisi hoitaa vakuuttamisen näkökulmasta. Keräsimme yhteen, mitä yrittäjän eläketurvasta ja muista sosiaalietuuksista tulisi tietää.

    Työn monimuotoisuus kuten pätkätyöt ja erilaisten sovellusten välityksellä tapahtuva työ on lisääntynyt. Erityisesti itsensä työllistäminen laskutuspalvelua käyttämällä, eli niin sanottu kevytyrittäjyys on viimeisten vuosien aikana kasvattanut tasaisesti suosiotaan Suomessa. Tällä hetkellä yli 100 000 suomalaista työllistyy kevytyrittäjänä, ja määrä kasvaa vuosittain yli 20 prosenttia.

    Monille kevytyrittäjyys on ollut lähtölaukaus täyspainoiselle yrittäjänuralle. Kehityspäällikkö Markus Palomurto Eläketurvakeskuksesta (ETK) kertoo, että perinteisen, osittain laskutuspalveluyritysten kautta tapahtuvan yritystoiminnan rinnalle on viimeisten vuosien aikana tullut muita alustatalouden muotoja, joissa työskennellään yrittäjäasemassa.

    Tyypillisiä esimerkkejä digitaalista alustaa markkinapaikkana hyödyntävistä aloista ovat siivous-, kuljetus- tai rakentamispalvelut. Alustataloudessa yritys tarjoaa sovelluksen, jonka kautta muut yritykset tai yksityishenkilöt voivat toimia tai myydä tuotteita ja palveluita. Tunnettu esimerkki on ravintolaruokaa kotiin kuljettavat yritykset.

    ENTÄ LASKUTUSPALVELUN KÄYTTÖ? 

    Niin sanotuiksi kevytyrittäjiksi on alettu kutsua heitä, jotka työllistävät itse itsensä hankkimalla toimeksiantajansa, tekemällä sovitut työt ja hoitamalla laskutuksen siihen erikoistuneen palveluntarjoajan kautta.

    Kevytyrittäjiä voidaan verotuksessa kohdella palkansaajina, mutta työ- ja sosiaalivakuutuslainsäädännössä he ovat yleensä yrittäjiä. Silloinkin kun työtä tehdään palkansaajana, todellinen työnantaja ei kuitenkaan yleensä ole laskutuspalveluyritys.

    - Työeläkevakuuttaminen on keskimäärin kunnossa myös laskutuspalveluyrityksiä hyödyntävillä yrittäjillä, Palomurto toteaa. Tärkeää on tunnistaa, milloin ollaan yrittäjä ja milloin työsuhteessa työn teettäjään, hän muistuttaa.

    LAKI: VAIN PALKANSAAJIA  JA YRITTÄJIÄ 

    Vaikka kevytyrittäjyys on yleistynyt, on hyvä muistaa, että laki ei tällaista työn muotoa tunne. Lain mukaan ihmiset ovat työtä tehdessään joko palkansaajia tai yrittäjiä.

    Jakoon ei ole näköpiirissä mitään välimuotoa. Jatkossakin työtä tehdään ja sitä työeläkevakuutetaan yksityisellä alalla joko työsuhteessa olevana työntekijänä (TyEL), tai yrittäjänä (YEL).

    Niin sanottujen kevytyrittäjien vakuuttamisesta ei myöskään YEL:ssä ole erillisiä säännöksiä; kaikki YEL:n mukaisessa yrittäjäasemassa olevat työn suorittajat ovat yrittäjiä.

    YEL-vakuutus on pakollinen yrittäjille, jonka vakuutettavan työn arvo on vähintään 7 799,37 euroa (vuonna 2019). Työtulo vastaa palkkaa, joka tulisi maksaa vastaavalle ammattilaiselle, joka palkattaisiin tekemään yrittäjän työ.  Jos vakuutettavan työn arvo on pienempi, YEL ei ole pakollinen.

    Ilman YEL-vakuutusta ei kerry eläkettä eikä yrittäjän sosiaaliturvaa. YEL-vakuutuksen voi ottaa myös alle minimitulojen vapaaehtoisena. YEL-vakuutetut voivat liittyä myös yrittäjien työttömyyskassaan ja päästä ansiosidonnaisen päivärahan piiriin. Jotta sen saa, on työtulo oltava vähintään 12 816 euroa (2019).

    LASKUTUSPALVELUYRITYKSEN ASIAKKAAKSI VAI OMA YRITYS PYSTYYN?

    Maria on 32-vuotias hoitovapaalla oleva graafikko. Häntä on kysytty pienehköihin projekteihin hoitovapaansa aikana.

    Tuttava on kannustanut Mariaa perustamaan yhden naisen yrityksen ja laajentamaan projektejaan. Ajatus tuntuu liian radikaalilta. Maria ei ole vakuuttunut, että raha riittäisi elämiseen ja asuntolainan maksuun yrittäjänä. Myös byrokratia arveluttaa.

    Maria on parissa projektissaan käyttänyt verkosta löytämäänsä laskutuspalvelua. Hän on huomannut laskutuksen sujuvan palvelun kautta hyvin, ongelma tosin on sen kalleus.

    MONTA ERI VAIHTOEHTOA KEIKKATYÖHÖN

    Maria voisi ottaa keikkoja vastaan henkilöstövuokrausyritysten kautta ja työskennellä työsuhteessa, tai perustaa toiminimen ja toimia yrittäjänä.

    Mikäli Maria päättää palata työnantajansa palvelukseen, hän voi yrittää sopia pienten töiden tekemisestä ei-kilpaileville yrityksille.

    Jos yrittäminen alkaa vetää puoleensa, oman toiminimen perustaminen on helppoa. Paperityöt voi siirtää silloin kirjanpitäjälle. Laskutuspalvelut voivat olla hyvä ratkaisu niin kauan, kun keikkailu pysyy pienenä ja satunnaisena.

    MITÄ TÄLLAISESSA TAPAUKSESSA KANNATTAISI TEHDÄ?

    Jos työtä tehdään pikemminkin päätoimisesti, on syytä harkita oman yrityksen perustamista. Jos taas kyseessä on kokeilu, laskutuspalvelun käyttö voi olla toimiva ratkaisu.

    Laskutuspalvelut tarjoavat helpon tavan kokeilla yrittäjyyttä ja samalla ehkäisevät veroista huolehtiessaan harmaata taloutta.

    – Kannattaa kuitenkin muistaa, että näillä palveluilla on paitsi omat komissionsa, myös juridiset haasteensa, sanoo Suomen Yrittäjien digi- ja koulutusasioiden päällikkö Joonas Mikkilä.

    Osapuolten sopimussuhteet toisiinsa on aina arvioitava tapauskohtaisesti, eli onko kyseessä työsuhteinen työnteko (TyEL) vai yrittäjätyö (YEL). Laskutuspalveluja tarjoavat yritykset eivät yleensä toimi työnantajina. Työsuhde voi kuitenkin muodostua tahoon, jolle työ tehdään. Tulkinnanvaraisissa tilanteissa neuvoa voi kysyä Eläketurvakeskukselta.

    Laskutuspalveluiden kautta toimittaessa usein myös arvonlisäverot pitää maksaa, vaikka ansioraja jäisi alle alv-tulorajan, 10 000 euron. Y-tunnuksella laskutettaessa käteen jäisi enemmän. Tarjolla olevien palveluiden välillä on eroja. On siis syytä tarkastaa valitsemansa palvelun sisältö tarkkaan.

    Omaa tilannettaan on tärkeä seurata. Pienimuotoinen, satunnainen yrittäjätoiminta ei vielä kuulu pakollisen YEL:n piiriin, mutta laajentuessaan toiminta voikin täyttää pakollisen YEL:n kriteerit. Vakuutusta tulee myös päivittää tarvittaessa työtulojen tasalle.

    Ota YEL-vakuutus, kun olet
    • 18 – 67-vuotias
    • toiminut yrittäjänä yhtäjaksoisesti vähintään 4 kuukautta
    • työtulosi on vähintään 7 799,37 euroa vuonna 2019

    Lähteet: Sitra, Suomen Yrittäjät, Eläketurvakeskus, Uusi työ ry

    Lue lisää ETK:n blogista

    Lue myös

    Tunnetko yrittäjän pakolliset ja vapaaehtoiset vakuutukset?