Blogit ja artikkelit

Naapurustossani on monia yrittäjiä. Muutamilla menee ihan kivasti, mutta suurin osa sinnittelee jotenkuten. Sinnittelyn syitä on karkeasti kolme: ensinnäkin taloudellinen tilanne on todella vaikea. Toisekseen kaikenlainen byrokratia veroineen, maksuineen, lakeineen ja lomakkeineen tuntuu vievän yrityksen pyörittämisen ajasta paljon ja hermoista leijonan osan. Kolmanneksi oma työkunto mietityttää. Löytyisikö yrittäjien tilanteeseen jotain helpotusta?

Uutisia ja somekeskustelua seuratessa saa helposti kuvan, että työelämämme on kriisissä. Työ uuvuttaa, mielenterveys murenee ja eläkeaikaan on entistä vaikeampi jaksaa. Hans Rosling (2018) kutsui tällaista ilmiötä ylidramaattiseksi maailmankuvaksi. Media luo poikkeuksista sääntöjä ja yksittäisistä tarinoista muodostuu koko todellisuus. Kun pysähdymme tarkastelemaan tilastoja pidemmältä ajalta, kuva muuttuu yllättävän paljon. Monella keskeisellä mittarilla mitattuna suomalaisessa työelämässä menee nyt paremmin kuin koskaan.

Rantalan selvityksen valmistuttua keskustelu on painottunut eläkemaksuihin; kenen kuuluisi maksaa ja kuinka paljon. Olisi tärkeää keskustella, millainen turva yrittäjillä tulisi olla ja millainen se on tällä hetkellä.

Millä perusteella joku pääsee (tai joutuu) työkyvyttömyyseläkkeelle? Kysymys voi herätä silloin, kun kuulet jonkun tutun siirtyneen eläkkeelle. Asia ei ole ihan yksinkertainen, sillä jokaisen ihmisen tilanne arvioidaan yksilöllisesti.

Kirjallisen ja allekirjoitetun työsopimuksen lisäksi työnantajan ja työntekijän välillä vallitsee sanattomia odotuksia, joihin vastaaminen määrittää työhyvinvointia ja työhön sitoutumista. Työelämän muuttuessa tämä psykologinen sopimus on murroksessa. Jotta voimme rakentaa enemmän, parempia ja pidempiä työuria, meidän täytyy löytää tapoja neuvotella myös sanattomat sopimukset uusia olosuhteita vastaaviksi.

Schneider Electric on valittu kahdesti maailman vastuullisimmaksi yritykseksi, eikä titteli ole sattumaa. Yhtiö rakentaa systemaattisesi vahvaa vastuullisuuskulttuuria, jossa strategia muuttuu käytännön teoiksi. Tärkeintä on varmistaa, että kaikki tulevat töiden jälkeen terveinä kotiin.

Monimuotoisuus on kaikkea, mikä tekee meistä yksilöitä. Se on sekä näkyvää että näkymätöntä: ikä, sukupuoli, terveydentila, seksuaalinen suuntautuminen, syntyperä, ajattelutavat ja arvot. Tätä kaikkea kannattaa hyödyntää yrityksen eduksi.