Eläkeläiset ovat moninainen voimavara

Julkaisimme juuri Ilmarisessa tuoreen tutkimuksen eläkeläisten kokemuksista. Yksi tulos pysäyttää erityisesti. Eläkeläiset kokevat vahvasti, että iäkkäämpien kokemusta ja näkemystä on tärkeä kuulla. SIlti lähes kolme neljästä kokee, että yhteiskunta näkee eläkeläiset ennemmin taakkana kuin voimavarana.

Tutkimukseemme vastasi yli 1 400 eläkeläistä. Kyse ei siis ole yksittäisestä havainnosta, vaan laajemmasta kokemuksesta siitä, miten eläkeläiset ajattelevat yhteiskunnan suhtautuvan heihin.

Tutkimus: Eläkeläiset kokevat muiden näkevän heidät taakkana 

Eläkeläiset eivät ole yksi joukko vaan moninainen voimavara

Eläkeläisistä puhutaan helposti yhtenä ryhmänä, vaikka todellisuudessa heidän elämäntilanteensa ja tapansa osallistua yhteiskuntaan ovat hyvin erilaisia. Siksi myös heidän merkityksensä yhteiskunnassa on paljon laajempi kuin julkisessa keskustelussa usein muistetaan.

Moni eläkeläinen on tärkeä tuki perheelleen ja läheisilleen. He auttavat lastenlasten hoidossa, tukevat arjen sujumista ja tuovat jatkuvuutta perheiden elämään. Osa toimii omaishoitajina tai auttaa ikääntyvää puolisoa ja sukulaisiaan. Tätä työtä ei juuri nähdä talousluvuissa, vaikka monen perheen arki nojaa siihen joka päivä.

Eläkeläiset ovat myös aktiivisia kansalaisia. He pyörittävät yhdistyksiä, osallistuvat järjestöihin, vapaaehtoistyöhön ja seuratoimintaan. He pitävät yllä yhteisöjä, välittävät osaamista eteenpäin ja rakentavat omalla toiminnallaan sellaista yhteiskuntaa, jossa ihmiset eivät jää yksin.

Eläkeläiset pitävät yhteiskuntaa liikkeessä myös arjessa. He käyttävät palveluita, osallistuvat kulttuuriin, liikkuvat, matkustavat ja ylläpitävät osaltaan monen alan kysyntää. Kulttuuriala ja paikallinen toiminta köyhtyisi ilman eläkeläisiä. Heidän roolinsa yhteiskunnassa on paljon laajempi kuin usein muistamme.

Ehkä tärkeintä on kuitenkin se, että eläkeläisillä on pitkän elämän mukana tuomaa perspektiiviä. He ovat nähneet muutoksia, kriisejä, nousuja ja laskuja. Tästä kokemuksesta on hyötyä paitsi läheisille myös koko yhteiskunnalle. Eläkeläisten kokemus auttaa pitämään yhteiskuntamme kriisinkestävänä ja vakaana.

Talous hallitsee liikaa eläkeläiskeskustelua

Eläkeläisistä käytävä julkinen keskustelu painottuu usein talouteen. Puhutaan eläkemenosta, huoltosuhteesta ja palveluiden rahoituksesta. Nämä ovat tärkeitä aiheita, mutta jos ne hallitsevat liikaa, kuva eläkeläisistä kapenee. Silloin heidät nähdään helposti kustannuksina, vaikka todellisuudessa he ovat myös läheisten tukijoita, yhteisöjen rakentajia ja aktiivisia toimijoita.

Siksi eläkeläisistä pitäisi puhua enemmän yksilöinä. Se auttaisi näkemään paremmin sen, että vanhuus ja eläkkeellä olo eivät tarkoita yhtä asiaa, vaan monenlaisia rooleja, valintoja ja mahdollisuuksia. Olisi hienoa nähdä enemmän myös mediajuttuja, joissa eläkeläinen näyttäytyy uuden aloittajana esimerkiksi yrittäjänä.

Sillä on merkitystä, miten eläkeläisistä puhumme

Tutkimuksemme tärkein viesti ei ole vain se, että eläkeläiset kokevat ikäasenteet osin kielteisiksi. Tärkeämpää on ymmärtää, mitä tästä seuraa.

Se, miten eläkeläisistä puhumme, vaikuttaa suoraan siihen, nähdäänkö heidät yhteiskunnassa rasitteena vai ihmisinä, joilla on edelleen paljon annettavaa. Samalla se vaikuttaa siihen, kuullaanko iäkkäitä aidosti vai määritelläänkö heidän roolinsa heidän puolestaan. Jos puhe jää yksipuoliseksi, se voi vahvistaa kokemusta siitä, ettei omaa näkemystä pidetä tärkeänä.

Siksi tarvitsemme laajempaa ja inhimillisempää tapaa puhua eläkeläisistä. Sellaista, jossa näkyvät palveluiden ja toimeentulon ohella myös osallisuus, kokemus, vastuu, läheiset ihmissuhteet ja arjen merkitys. Vasta silloin puhe eläkeläisistä alkaa vastata paremmin todellisuutta.

Eläkeläiset ovat moninainen voimavara. Siksi meidän pitäisi myös puhua heistä sellaisina.

Lue lisää

iAreenassa pureuduttiin pitkäikäisten yhteiskuntaan