Blogit

Älä unohda työkykyjohtamista arjen keskellä

Työkykyjohtamisen ympärillä liikkuu erilaisia trendejä. Yksi trendi on tullut jäädäkseen, ja se on varhaisen välittämisen kulttuurin luominen. Toimintaympäristön muutosten keskellä onkin olennaista muistaa tärkein eli ihminen, jonka työkykyä olemme johtamassa.

”Työkykyjohtamisen sitominen osaksi päivittäistä johtamista parantaa työkykyriskien oikea-aikaista tunnistamista, sujuvan työn tekemisen edellytyksiä ja tätä kautta organisaation tuloksellisuutta.”

”Työkykyjohtamiseen on määriteltävä organisaatiossa selkeät sisällöt ja tavoitteet, kehittämisprosessit, resurssit sekä mittarit ja niiden seuranta.”

Näitä ohjeistuksia olet yrityspäättäjänä ehtinyt kuulla varmasti jo kyllästymiseen saakka ja samalla pohdit, mikä onkaan oman organisaatiosi tilanne. Olemmeko edelläkävijänä vai yritämmekö vasta löytää yhteistä ymmärrystä työkykyjohtamisen ”hähmäiselle” käsitteelle? Lähteekö kehittäminen liiketoiminnan tarpeista? Miten tuloksellisuus näkyy? Mikä on riittävän hyvä? Ja samalla, kun olet juuri pääsemässä yhteiseen ymmärrykseen työkykyjohtamisesta organisaatiossasi, arki murskaa alleen kirkkaaksi muodostuneen kuvan.

Mitä sinulle kuuluu?

Toimintaympäristön muutosten, SWOTien, kvartaalitalouden, asiakaslähtöisyyden, tiedolla johtamisen ja kaiken muun keskellä on tärkeää muistaa se tärkein eli ihminen, jonka työkykyä olemme johtamassa. Me varmasti tiedämme hänen vahvuutensa ja heikkoutensa työssä suoriutumisen mittareiden näkökulmista. Meille on varmasti myös muodostunut käsitys siitä, missä hänen osaamistansa kannattaisi hyödyntää ja minkälainen tiimipeluri hän on. Mutta tiedämmekö me, miten hän oikeasti jaksaa?

Kuluneen kahden vuoden poikkeusaika on tuonut monenlaisia haasteita ja huolia ihmisten arkeen. Niiden sulattelun keskellä maailman turvallisuustilanteeseen on tullut oleellisia muutoksia ja tätä kautta joillekin jopa lamauttavaa pelkoa ja käsittämättömän epäoikeudenmukaisuuden kokemuksia. Yhtäkkiä kysymys ”Mitä sinulle kuuluu?” nousee arvoon arvaamattomaan. Inhimillinen kohtaaminen, kuunteleminen ja kuuleminen, yhteiset keskustelut – nämä ovat tällä hetkellä parasta työkykyjohtamista arjessa. Niillä on jopa mittaamattoman suuria vaikutuksia työn sujuvuuden varmistamiseen, tuottavuuteen ja koettuun työkykyyn.

Työpaikasta, omasta tiimistä ja esihenkilöstä muodostuu parhaimmillaan kodin lisäksi toinen tärkeä turvasatama, johon halutaan ankkuroitua ja josta halutaan ammentaa voimaa.

Varhainen välittäminen on aina trendikästä

Työkykyjohtamisen ympärillä liikkuu erilaisia nousevia ja laskevia trendejä. Yksi trendi on tullut jäädäkseen, ja se on varhaisen välittämisen kulttuurin luominen. Juuri tänä päivänä varhaisen välittämisen merkitys korostuu, ja toisistamme välittäminen on mitä tärkeintä yrityksen strategiaa tukevaa työkykyjohtamista. Välittämisen kulttuurilla rakennetaan luottamusta ja tehdään samalla työelämästä inhimillistä siinä, missä se toden totta tukee kovien tulostavoitteiden saavuttamista.

Kysy siis riittävän usein ja täydestä sydämestäsi ”Mitä sinulle kuuluu?”, ja rakenna sellaista emotionaalista sitoutumista, josta arjessa muodostuu sinun yrityksesi kilpailuetu.

Parempaa työelämää arkemme keskelle!

Kati Huoponen
osastonjohtaja, työkykyjohtamisen palvelut
Ilmarinen
@KatiHuoponen (Twitter.com)

  • Tapio Miettinen 13.4.2022 klo 05.30
    Erityisen yhdentekevä kirjoitus. Oliko tässä tarkoitus olla jokin uusi näkökulma?
    Vastaa kommenttiin

Lisää uusi kommentti

0/4000
Viesti on pakollinen
Nimi on pakollinen
Sähköpostiosoite on pakollinen

Lisää aiheesta

Blogit 30.11.2022

Ajelehtijana vai perämiehenä työelämän aalloilla?

Lehdet, verkkosivut ja sosiaalinen media ovat täynnä ajatuksia ja vinkkejä työelämän kasvavien vaatimusten aiheuttaman ylikuormittumisen varhaiseen havaitsemiseen ja siltä suojautumiseen. On hyvä, että työelämän vaatimuksista keskustellaan. Keskeinen ongelma tässä keskustelussa on käsitys työstä lähtökohtaisesti myrkyllisenä ja työelämästä vastakkainasetteluna, missä työ aina vaatii ja ihminen koittaa epätoivoisesti luovia oman jaksamisena äärirajoilla eteenpäin.

Ajelehtijana vai perämiehenä työelämän aalloilla?

Blogit 24.11.2022

Milloin mielenterveyden oireesta on häiriöksi?

Terveydenhuollossa korostetaan sairauksien varhaista toteamista, jolloin hoitotulokset ovat parempia. Siksi on hyvä, että mielenterveyden häiriöistä puhutaan aikaisempaa enemmän, kun esillä on tunnettuja henkilöitä kertomassa omista paranemistarinoistaan ja mielenterveyden ongelmiin liitetty ikävä leima on vähentynyt. Tämä kaikki auttaa tarpeen ja tarjonnan kohtaamisessa terveydenhuollossa edellyttäen, että hoidon tarve on todellinen ja hoitoa saavat siitä eniten hyötyvät.

Milloin mielenterveyden oireesta on häiriöksi?

Blogit 18.11.2022

Pidä kiinni hyvinvoinnistasi myös kiireen ja kaamoksen keskellä!

Arkisten velvollisuuksien pyörittäminen syksyn pimenevissä päivissä voi tuntua ajoittain kuormittavalta. Lähestyvän joululoman odottelun sijaan huomiota kannattaakin suunnata omasta jaksamisesta huolehtimiseen, vaikka kalenteri näyttäisi kuinka täydeltä. Oman jaksamisen ja mielen hyvinvointia edistävien asioiden vaaliminen sopivan itsekkäästi välittyy arkeen lisääntyneenä jaksamisena, tarmokkuutena ja hyvinvointina.

Pidä kiinni hyvinvoinnistasi myös kiireen ja kaamoksen keskellä!
Lisää ajankohtaisia artikkeleita