Älä unohda työkykyjohtamista arjen keskellä
Työkykyjohtamisen ympärillä liikkuu erilaisia trendejä. Yksi trendi on tullut jäädäkseen, ja se on varhaisen välittämisen kulttuurin luominen. Toimintaympäristön muutosten keskellä onkin olennaista muistaa tärkein eli ihminen, jonka työkykyä olemme johtamassa.
”Työkykyjohtamisen sitominen osaksi päivittäistä johtamista parantaa työkykyriskien oikea-aikaista tunnistamista, sujuvan työn tekemisen edellytyksiä ja tätä kautta organisaation tuloksellisuutta.”
”Työkykyjohtamiseen on määriteltävä organisaatiossa selkeät sisällöt ja tavoitteet, kehittämisprosessit, resurssit sekä mittarit ja niiden seuranta.”
Näitä ohjeistuksia olet yrityspäättäjänä ehtinyt kuulla varmasti jo kyllästymiseen saakka ja samalla pohdit, mikä onkaan oman organisaatiosi tilanne. Olemmeko edelläkävijänä vai yritämmekö vasta löytää yhteistä ymmärrystä työkykyjohtamisen ”hähmäiselle” käsitteelle? Lähteekö kehittäminen liiketoiminnan tarpeista? Miten tuloksellisuus näkyy? Mikä on riittävän hyvä? Ja samalla, kun olet juuri pääsemässä yhteiseen ymmärrykseen työkykyjohtamisesta organisaatiossasi, arki murskaa alleen kirkkaaksi muodostuneen kuvan.
Mitä sinulle kuuluu?
Toimintaympäristön muutosten, SWOTien, kvartaalitalouden, asiakaslähtöisyyden, tiedolla johtamisen ja kaiken muun keskellä on tärkeää muistaa se tärkein eli ihminen, jonka työkykyä olemme johtamassa. Me varmasti tiedämme hänen vahvuutensa ja heikkoutensa työssä suoriutumisen mittareiden näkökulmista. Meille on varmasti myös muodostunut käsitys siitä, missä hänen osaamistansa kannattaisi hyödyntää ja minkälainen tiimipeluri hän on. Mutta tiedämmekö me, miten hän oikeasti jaksaa?
Kuluneen kahden vuoden poikkeusaika on tuonut monenlaisia haasteita ja huolia ihmisten arkeen. Niiden sulattelun keskellä maailman turvallisuustilanteeseen on tullut oleellisia muutoksia ja tätä kautta joillekin jopa lamauttavaa pelkoa ja käsittämättömän epäoikeudenmukaisuuden kokemuksia. Yhtäkkiä kysymys ”Mitä sinulle kuuluu?” nousee arvoon arvaamattomaan. Inhimillinen kohtaaminen, kuunteleminen ja kuuleminen, yhteiset keskustelut – nämä ovat tällä hetkellä parasta työkykyjohtamista arjessa. Niillä on jopa mittaamattoman suuria vaikutuksia työn sujuvuuden varmistamiseen, tuottavuuteen ja koettuun työkykyyn.
Työpaikasta, omasta tiimistä ja esihenkilöstä muodostuu parhaimmillaan kodin lisäksi toinen tärkeä turvasatama, johon halutaan ankkuroitua ja josta halutaan ammentaa voimaa.
Varhainen välittäminen on aina trendikästä
Työkykyjohtamisen ympärillä liikkuu erilaisia nousevia ja laskevia trendejä. Yksi trendi on tullut jäädäkseen, ja se on varhaisen välittämisen kulttuurin luominen. Juuri tänä päivänä varhaisen välittämisen merkitys korostuu, ja toisistamme välittäminen on mitä tärkeintä yrityksen strategiaa tukevaa työkykyjohtamista. Välittämisen kulttuurilla rakennetaan luottamusta ja tehdään samalla työelämästä inhimillistä siinä, missä se toden totta tukee kovien tulostavoitteiden saavuttamista.
Kysy siis riittävän usein ja täydestä sydämestäsi ”Mitä sinulle kuuluu?”, ja rakenna sellaista emotionaalista sitoutumista, josta arjessa muodostuu sinun yrityksesi kilpailuetu.
Parempaa työelämää arkemme keskelle!
Kati Huoponen
osastonjohtaja, työkykyjohtamisen palvelut
Ilmarinen
@KatiHuoponen (Twitter.com)
- Lue lisää strategisesta työkykyjohtamisesta
- Haastamme sinut rakentamaan kanssamme huomisen työkykyä. Saat meiltä uusia ideoita, tutkittua tietoa ja arjen työkaluja työkykyjohtamiseen ja työkykyriskin hallintaan. Tutustu TyökykyAreenaan
-
Tapio Miettinen 13.4.2022 klo 05.30
Erityisen yhdentekevä kirjoitus. Oliko tässä tarkoitus olla jokin uusi näkökulma?Vastaa kommenttiin
Lisää aiheesta
Keitä ne on ne Työkykymestarit?
Hyvä työkyky on tunnetusti ihmisen, yrityksen ja koko yhteiskunnan etu. Työkykyjohtamisen keinoin voimme yhdessä kehittää työkykyä tehokkaasti sekä vähentää työkykyriskejä ja sairauspoissaoloja. Parempaa työkykyjohtamista edistääksemme olemme viimeisen kuuden vuoden aikana kouluttaneet Ilmarisen asiakkaiden joukosta jo 540 Työkykymestaria.
Kasvata eläkettä lataamalla sähköautoasi
Numerot vilisevät silmissä ja tyttäreni huutaa: ”Laita iskä ovi kiinni, täällä haisee pahalle!” Liipaisin naksahtaa ja muutama tippa 10 tilavuusprosenttia etanolia sisältävää 95 E10 -bensiiniä valuu letkusta ulos. Tuttu haju vie muistelmissa nuoren kaupunkilaispojan juhannusöiselle mökille, missä vuoden 83’ 50cc puoliautomaatti Honda Monkey on juuri saanut valkoisen tankkinsa täyteen menovettä ja pärryttely jatkuu läpi yön. Vähänpä silloin tiesin, että joskus voisin tankkaamalla tienata eläkettä.
Rentoudu, teet merkityksellistä työtä!
Onko työelämän korostunut merkityksellisyyspuhe jo uhka työkyvylle? Vaikka merkityksellisyys on itsessään positiivinen kokemus ja mielentila, on sen ylikorostamisella riskinsä. Siksi työn merkityksellisyydelle tarvitaan nykyistä väljemmät raamit.