Perhe-eläkeuudistus liikahtaa taas – muutoksia voimaan 2022
Perhe-eläkeuudistus etenee jälleen, kun hallitus esittelee eduskunnalle lausuntokierrokselta palanneen lakiesityksen viikolla 16. Tavoitteena on uudistaa perhe-eläketurva vastaamaan yhteiskunnan ja perheiden muuttuneisiin tarpeisiin. Suurin muutos nykyiseen on leskeneläkkeen muuttaminen määräaikaiseksi ja lapseneläkkeen jatkuminen nykyistä pidempään.
Leskeneläke määräaikaiseksi ja myös avopuolisolle
Leskeneläkkeen kestoa on tarkoitus ehdotuksen mukaan rajata kymmenen vuoden määräajaksi tai kunnes nuorin lapseneläkkeeseen oikeutetuista täyttää 18 vuotta. Kymmenen vuoden määräaikaisuus leskeneläkkeissä tulee voimaan vuonna 1975 ja sen jälkeen syntyneille. Tällä hetkellä työeläkelakien mukaista leskeneläkettä maksetaan pääsääntöisesti lesken kuolemaan saakka.
Jatkossa myös yhteistaloudessa asuneilla avopuolisoilla olisi oikeus leskeneläkkeeseen, jos heillä on yhteinen alaikäinen lapsi. Leskeneläkettä maksettaisiin, kunnes yhteinen lapsi täyttäisi 18 vuotta. Yhteistaloudessa asumiselta edellytettäisiin vakiintuneisuutta, eli yhteistalouden tulisi olla jatkunut ennen puolison kuolemaa vähintään viisi vuotta.
Yhteistaloudessa eläneen puolison leskeneläkeoikeus parantaisi lapsiperheen taloudellista tilannetta. Nykyään tällaisessa perheessä vain lapseneläke on mahdollinen.
Lapseneläkettä 20 ikävuoteen asti
Työeläkelakien mukainen lapseneläke jatkuisi, kunnes lapsi täyttäisi 20 vuotta, eli nykyistä kaksi vuotta pidempään. Niin sanottu lesken laskennallinen perhe-eläkeosuus maksettaisiin lapseneläkkeenä lapselle, jos leskeneläkkeen saajaa ei ole. Nämä muutokset parantaisivat hieman huoltajansa menettäneen lapsen taloudellista tilannetta. Toisin kuin yleensä lakimuutoksissa, lapseneläkkeeseen lakimuutos vaikuttaisi myös takautuvasti.
Taustalla muuttunut työelämä, perherakenteet ja muutokset yhteiskunnassa
Uudistuksen tavoitteena on parantaa lasten ja lapsiperheiden asemaa sekä kohdentaa perhe-eläke-etuuksia uudelleen. Etuuksien kohdentamisessa huomioidaan työelämässä, perheiden rakenteissa ja yhteiskunnassa tapahtuneet muutokset. Muutoksella halutaan myös turvata puolison tai vanhemman kuolemaa seuranneen sopeutumisvaiheen toimeentuloa sekä koko työeläkejärjestelmän rahoituksellista kestävyyttä.
Lue lisää
Ajankohtaista
Yhä useammalla alalla työskennellään yli alimman eläkeiän – ilmiö ei rajoitu asiantuntijatyöhön
Yhä useammalla alalla työskennellään yli alimman eläkeiän. Asiantuntijatehtävissä tämä on yleisintä, mutta työssä pidempään jatkavia löytyy myös fyysisesti kuormittavista ammateista, kuten siivous- ja sairaanhoitotyöstä. Tiedot selviävät Ilmarisen työuraindeksistä.
Kysely: Toivotun ja arvioidun eläkeiän välillä kolmen vuoden ero
Lähes kuusi kymmenestä uskoo jäävänsä eläkkeelle myöhemmin kuin haluaisi. Toivotun ja arvioidun eläkeiän välillä on keskimäärin noin kolmen vuoden kuilu. Noin joka toinen epäilee työkykynsä kestämistä eläkeikään asti. Tiedot selviävät Ilmarisen tuoreesta kyselytutkimuksesta, johon vastasi hieman yli 1 000 henkilöä.
YEL-uudistuksesta päästy sopimukseen – eläkemaksujen perusteeksi ehdotettu niin sanottua valinnanvapausmallia
Sosiaali- ja terveysministeriö on lähettänyt lausunnoille hallituksen esitysluonnoksen yrittäjän eläkelain (YEL) muuttamiseksi. YEL-uudistuksen jälkeen eläkemaksut ja eläke-etuudet määräytyisivät joko yrittäjätoimintaan perustuvan viimeksi päättyneen verotuksen ansiotulojen tai nykyisenkaltaisen kokonaisarvioon perustuvan työtulon perusteella.