Uusi tiedolla johtamisen palvelumme tukee työkykyjohtamista entistä vahvemmin
Henkilöstön työkykyyn liittyvää tietoa ja tilastoja on yrityksissä paljon. Miten muodostaa niistä kokonaiskuva ja suunnitella toimia henkilöstön työkyvyn edistämiseksi? Tähän tarpeeseen vastaa uusi tiedolla johtamisen palvelumme.
Tilannekuva kokoaa eri datalähteitä yhteen ja auttaa muodostamaan hyvän kuvan yrityksen työkykyriskeistä sekä työkykyjohtamisen tasosta. Se kertoo työkykyriskien historian ja nykytilan sekä arvion tulevasta.
– Monet asiakkaistamme tuskailevat sirpaleisen datan kanssa, ja kokonaiskuvan muodostaminen työkykyriskeistä voi olla hankalaa. Tilannekuvasta saa hyvän käsityksen yrityksen työkykyriskien kokonaisuudesta, osastonjohtaja Kati Huoponen Ilmarisesta sanoo.
Tilannekuva kokoaa tietoa muun muassa Ilmarisen kyselyistä: se kertoo, miten henkilöstö kokee työkykynsä ja millä tolalla esihenkilötyö on yrityksessä. Se kertoo myös, millä tasolla yrityksen työkykyjohtamisen riskit ovat ja miten ne suhteutuvat tavoitetasoon.
Suuntaviivat suunnitteluun ja vertailutietoa toimialalta
Palvelussa pääsee pureutumaan työkykyjohtamisen eri osa-alueisiin. Kun kokonaiskuva on selvillä, on helpompaa suunnitella ja kohdistaa toimenpiteet oikein. Palvelu tarjoaa vertailutietoa toimialan riskeistä.
– Tilannekuva auttaa tunnistamaan, mihin työkykyjohtamisen toimenpiteitä kannattaa erityisesti suunnata. Se ohjaa hyödyntämään esimerkiksi oppimisympäristömme verkkokursseja. Tämän lisäksi työkykyjohtamisen asiantuntijamme ovat asiakkaidemme apuna, Huoponen sanoo.
Työkykyriski on monen asian summa
Tilannekuva lisää ymmärrystä siitä, mitkä kaikki asiat vaikuttavat henkilöstön riskiin joutua työkyvyttömäksi.
– Taustalla on tutkimusten pohjalta soveltamamme viitekehys. Sen mukaan työkykyriskiin vaikuttaa kolme eri osa-aluetta, jotka ovat rakenteelliset riskit, kuten toimiala ja ammattijakauma, henkilöstöriskit sekä työkykyjohtamisen tila, osastonjohtaja Kari-Pekka Martimo Ilmarisesta sanoo.
– Tutkimusten mukaan toimialojen välillä on merkittäviä eroja työkyvyttömyysriskissä. Vaikka niihin vaikuttaminen ei ole helppoa, hyvässä työkykyjohtamisessa ne huomioidaan, kuten henkilöstön terveystilannekin. Näiden pohjalta suunnitellaan vaikuttavat keinot riskinhallintaan, Martimo jatkaa.
Ennakoivan työkykyjohtamisen tärkeys korostuu
Ennakoivan työkykyjohtamisen merkitys korostuu entisestään, kun suuria yrityksiä koskeva maksuluokkamalli uudistui vuoden alussa. Uudistus kannustaa yrityksiä pitämään henkilöstöstään entistä parempaa huolta ja siirtää työkykyjohtamisen painopistettä aiempaa ennakoivampaan suuntaan.
Uudistuksen myötä työntekijän työkyvyttömyys vaikuttaa nopeammin työnantajan maksuluokkaan ja sen myötä myös työeläkemaksuihin.
– Nyt on tärkeää varmistaa, että henkilöstön työkykyä tukevat toimintamallit ovat kunnossa ja mahdolliset haasteet työssä suoriutumisessa havaitaan varhain. Näissä asioissa kannattaa tehdä tiivistä yhteistyötä paitsi työterveyskumppanin myös meidän asiantuntijoidemme kanssa, Huoponen sanoo.
Joko tilannekuva on hallussa?
Tilannekuva on kaikkien asiakasyritystemme käytössä ja löytyy verkkopalvelustamme. Palvelu on suunnattu erityisesti keskisuurille ja suurille asiakasyrityksillemme, mutta se tarjoaa tietoa myös pienemmille yrityksille. Palvelu täydentyy ja kehittyy koko ajan.
Lue lisää ja tutustu:
Ajankohtaista
Yhä useammalla alalla työskennellään yli alimman eläkeiän – ilmiö ei rajoitu asiantuntijatyöhön
Yhä useammalla alalla työskennellään yli alimman eläkeiän. Asiantuntijatehtävissä tämä on yleisintä, mutta työssä pidempään jatkavia löytyy myös fyysisesti kuormittavista ammateista, kuten siivous- ja sairaanhoitotyöstä. Tiedot selviävät Ilmarisen työuraindeksistä.
Kysely: Toivotun ja arvioidun eläkeiän välillä kolmen vuoden ero
Lähes kuusi kymmenestä uskoo jäävänsä eläkkeelle myöhemmin kuin haluaisi. Toivotun ja arvioidun eläkeiän välillä on keskimäärin noin kolmen vuoden kuilu. Noin joka toinen epäilee työkykynsä kestämistä eläkeikään asti. Tiedot selviävät Ilmarisen tuoreesta kyselytutkimuksesta, johon vastasi hieman yli 1 000 henkilöä.
Ilmarisen hankkeessa etsitään konkreettisia keinoja tukea nuorten ensiaskeleita työelämässä
Ilmarinen käynnisti keväällä tutkimus- ja kehityshankkeen Hyvä alku – kestävät työurat nuorille, jonka tavoitteena on vahvistaa nuorten työkykyä ja kiinnittymistä työelämään. Toimialaksi valikoitui kaupan ala, koska se on Suomen elinkeinoelämän suurin työllistäjä ja monelle nuorelle ensimmäinen kosketus työelämään. Hankkeen asiantuntijana toimii Kaupan liitto.