Uusi tiedolla johtamisen palvelumme tukee työkykyjohtamista entistä vahvemmin
Henkilöstön työkykyyn liittyvää tietoa ja tilastoja on yrityksissä paljon. Miten muodostaa niistä kokonaiskuva ja suunnitella toimia henkilöstön työkyvyn edistämiseksi? Tähän tarpeeseen vastaa uusi tiedolla johtamisen palvelumme.
Tilannekuva kokoaa eri datalähteitä yhteen ja auttaa muodostamaan hyvän kuvan yrityksen työkykyriskeistä sekä työkykyjohtamisen tasosta. Se kertoo työkykyriskien historian ja nykytilan sekä arvion tulevasta.
– Monet asiakkaistamme tuskailevat sirpaleisen datan kanssa, ja kokonaiskuvan muodostaminen työkykyriskeistä voi olla hankalaa. Tilannekuvasta saa hyvän käsityksen yrityksen työkykyriskien kokonaisuudesta, osastonjohtaja Kati Huoponen Ilmarisesta sanoo.
Tilannekuva kokoaa tietoa muun muassa Ilmarisen kyselyistä: se kertoo, miten henkilöstö kokee työkykynsä ja millä tolalla esihenkilötyö on yrityksessä. Se kertoo myös, millä tasolla yrityksen työkykyjohtamisen riskit ovat ja miten ne suhteutuvat tavoitetasoon.
Suuntaviivat suunnitteluun ja vertailutietoa toimialalta
Palvelussa pääsee pureutumaan työkykyjohtamisen eri osa-alueisiin. Kun kokonaiskuva on selvillä, on helpompaa suunnitella ja kohdistaa toimenpiteet oikein. Palvelu tarjoaa vertailutietoa toimialan riskeistä.
– Tilannekuva auttaa tunnistamaan, mihin työkykyjohtamisen toimenpiteitä kannattaa erityisesti suunnata. Se ohjaa hyödyntämään esimerkiksi oppimisympäristömme verkkokursseja. Tämän lisäksi työkykyjohtamisen asiantuntijamme ovat asiakkaidemme apuna, Huoponen sanoo.
Työkykyriski on monen asian summa
Tilannekuva lisää ymmärrystä siitä, mitkä kaikki asiat vaikuttavat henkilöstön riskiin joutua työkyvyttömäksi.
– Taustalla on tutkimusten pohjalta soveltamamme viitekehys. Sen mukaan työkykyriskiin vaikuttaa kolme eri osa-aluetta, jotka ovat rakenteelliset riskit, kuten toimiala ja ammattijakauma, henkilöstöriskit sekä työkykyjohtamisen tila, osastonjohtaja Kari-Pekka Martimo Ilmarisesta sanoo.
– Tutkimusten mukaan toimialojen välillä on merkittäviä eroja työkyvyttömyysriskissä. Vaikka niihin vaikuttaminen ei ole helppoa, hyvässä työkykyjohtamisessa ne huomioidaan, kuten henkilöstön terveystilannekin. Näiden pohjalta suunnitellaan vaikuttavat keinot riskinhallintaan, Martimo jatkaa.
Ennakoivan työkykyjohtamisen tärkeys korostuu
Ennakoivan työkykyjohtamisen merkitys korostuu entisestään, kun suuria yrityksiä koskeva maksuluokkamalli uudistui vuoden alussa. Uudistus kannustaa yrityksiä pitämään henkilöstöstään entistä parempaa huolta ja siirtää työkykyjohtamisen painopistettä aiempaa ennakoivampaan suuntaan.
Uudistuksen myötä työntekijän työkyvyttömyys vaikuttaa nopeammin työnantajan maksuluokkaan ja sen myötä myös työeläkemaksuihin.
– Nyt on tärkeää varmistaa, että henkilöstön työkykyä tukevat toimintamallit ovat kunnossa ja mahdolliset haasteet työssä suoriutumisessa havaitaan varhain. Näissä asioissa kannattaa tehdä tiivistä yhteistyötä paitsi työterveyskumppanin myös meidän asiantuntijoidemme kanssa, Huoponen sanoo.
Joko tilannekuva on hallussa?
Tilannekuva on kaikkien asiakasyritystemme käytössä ja löytyy verkkopalvelustamme. Palvelu on suunnattu erityisesti keskisuurille ja suurille asiakasyrityksillemme, mutta se tarjoaa tietoa myös pienemmille yrityksille. Palvelu täydentyy ja kehittyy koko ajan.
Lue lisää ja tutustu:
Ajankohtaista
Työkyvyttömyydessä iso vaihtelu toimialoittain – uusi indeksi tarjoaa ennusteita ja tilannetietoa
Työkyvyttömyyseläkkeiden määrässä on jopa nelinkertainen ero eri toimialojen välillä. Fyysisesti kuormittavilla aloilla työuraa uhkaavat todennäköisemmin tuki- ja liikuntaelinten sairaudet, kun taas asiantuntija-aloilla mielenterveyden häiriöt ovat yleisin syy pysyvään työkyvyttömyyteen. Tiedot selviävät Ilmarisen uudesta työkyvyttömyyseläkeindeksistä.
Tutkimus: Pitkä työura ei edellytä täydellistä terveyttä – eläkesuunnitelmista puhutaan työpaikoilla liian vähän
Pitkä työura ei edellytä täydellistä terveyttä, selviää Ilmarisen tutkimuksesta. Tutkimuksessa tunnistettiin keinoja, joilla voidaan edistää työssä jatkamista mahdollisimman pitkään. Tutkimuksen mukaan eläkesuunnitelmista puhutaan työpaikoilla aivan liian vähän. Vain joka neljäs yli 60-vuotias on keskustellut eläkeaikeistaan esihenkilönsä kanssa.
Yhä useampi työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvä on yli 60-vuotias
Ilmariseen vuonna 2023 tulleiden työkyvyttömyyseläkehakemusten määrä kasvoi kolme prosenttia edellisvuodesta. Eniten kasvoivat yli 60-vuotiaiden hakemusmäärät, 12 prosenttia edellisvuodesta. Yleisimmäksi työkyvyttömyyseläkkeen syyksi nousivat tuki- ja liikuntaelinsairaudet.