• Työllisyys ja työkyky Suomen tulevaisuuden tekijöinä


    Suomen työllisyysaste on viime vuosina parantunut, mutta ei näytä saavuttavan muiden Pohjoismaiden tasoa. Hallitus on asettanut tavoitteekseen 75 prosentin työllisyysasteen, mikä tarkoittaisi 60 000 uutta työllistä hallituskauden aikana. Mutta millä keinoilla nykyiset työntekijät pysyisivät töissä ja työkykyisinä mahdollisimman pitkään?

    Työllisyyskeskustelussa huomio keskittyy usein siihen, miten uusia työpaikkoja saadaan luotua ja miten työttömät työllistyisivät nykyistä paremmin. Samaan aikaan tulisi kuitenkin huolehtia myös siitä, että nykyiset työntekijät pysyvät töissä ja työkykyisinä mahdollisimman pitkään. Työuria tulisi voida pidentää niin alusta, keskeltä kuin myös loppupäästä. Siksi onkin erittäin huolestuttavaa, että työkyvyttömyys on viimeisen kahden vuoden aikana kääntynyt nousuun pitkään jatkuneen hyvän kehityksen jälkeen.

    Työkyvyttömyyseläkkeelle jäi vuonna 2018 Suomessa noin 20 000 ihmistä. Viime vuoden kokonaistilastoja ei ole vielä julkaistu, mutta tiedämme, että työkyvyttömyyden kasvu jatkui edelleen. Pelkästään Ilmariseen tulleet työkyvyttömyyseläkehakemusten määrä kasvoi viime vuonna seitsemän prosenttia edellisvuodesta. Jos kehitys jatkuu samanlaisena, hallituskauden aikana eli neljässä vuodessa työelämän ulkopuolelle jää jopa 80 000 ihmistä. Pelkästään työkyvyttömyyseläkkeelle jääviä korvaamaan tarvitaan siis kymmeniä tuhansia uusia työllisiä.

    Tarjotaan työkykyyn sopivaa työtä

    Työkyvyttömyys on aina inhimillinen tragedia, mutta lisäksi se aiheuttaa suuret kustannukset työntekijöille, työnantajille ja koko yhteiskunnalle. Pelkästään Ilmarinen maksoi viime vuonna työkyvyttömyyseläkkeitä puoli miljardia euroa, ja kaikkien työkyvyttömyyseläkkeiden kustannukset ovat vuositasolla noin 2,5 miljardia.

    Todelliset kustannukset yhteiskunnalle ovat vieläkin paljon suuremmat: jokainen työkyvyttömyyseläke paitsi kasvattaa eläkemenoja, myös pienentää verotuloja. Yksilön näkökulmasta toimeentulo työkyvyttömyyseläkkeellä jää usein kovin alhaiseksi, kun taas työuraa jatkamalla olisi mahdollista kasvattaa ansiotuloja ja kerryttää myös parempaa eläkettä tulevaisuutta varten. 

    Kustannuksia aiheuttaa myös se, ettei kaikkea ihmisten työkykyä osata riittävästi hyödyntää. Suomessa on noin 65 000 osatyökykyistä, jotka haluaisivat tehdä töitä. Tämä tarkoittaa noin 1,3 miljardin euron toteutumatonta työpanosta joka vuosi. Työkykyä ei tule nähdä mustavalkoisena asiana, jota joko on tai ei ole. Työkyvyssä voi tapahtua väliaikaisia tai pysyviä muutoksia ja tärkeää olisi löytää kunkin työkyvylle sopivaa työtä.

    Suomen väestö vanhenee. Viime vuonna Suomessa syntyi noin 45 000 lasta, mikä on vähemmän kuin kertaakaan sitten 1800-luvun nälkävuosien. Kokonaishedelmällisyysluku oli vain 1,35 lasta naista kohden. Työikäisten määrä on jo kääntynyt laskuun, ja lasku kiihtyy entisestään tulevina vuosikymmeninä. Eläkejärjestelmän kannalta tämä tarkoittaa sitä, että eläkkeiden maksajia on jatkossa entistä vähemmän. Syntyvyyden vaikutukset eläkkeiden rahoitukseen tuntuvat vasta pidemmällä aikavälillä. Jos nykyinen kehitys jatkuu, kohdistuu eläkemaksuihin merkittävä korotuspaine 2050-luvulla. Sitä ei kannata jäädä odottelemaan, vaan kehitykseen voidaan vaikuttaa jo nyt. Tämä voidaan tehdä esimerkiksi panostamalla perhepolitiikkaan, työperäiseen maahanmuuttoon, osaamisen uudistamiseen, työllisyyteen ja työkykyyn.

    Työhön paluun esteet on purettava

    Meillä ei kerta kaikkiaan ole varaa menettää joka vuosi 20 000 ihmistä työelämän ulkopuolelle. Meidän tulee yhdessä tehostaa toimenpiteitä, joilla edistetään työkykyä, ennaltaehkäistään työkyvyttömyyttä ja tarvittaessa autetaan työhön paluussa ja sopivan työn löytämisessä. Tarvitaan varhaista välittämistä ja nopeaa puuttumista silloin, kun työkyky horjuu.

    Tilausta on myös entistä tiiviimmälle yhteistyölle, johon tarvitaan työntekijöitä, työnantajia, työterveyshuoltoa ja muita terveydenhuollon toimijoita, Kelaa ja eläkelaitoksia. Meidän tulisi pystyä yhdessä tarkastelemaan ihmisen tilannetta hänen näkökulmastaan kokonaisuutena ja varmistaa, että hän saa juuri hänelle oikeat palvelut ja etuudet. Ihminen tarvitsee voimansa kuntoutumiseen ja työhönpaluuseen, ilman että hänen tarvitsee itse juosta luukulta toiselle ja toimia postitoimistona omassa asiassaan. Erilaiset hallinnolliset esteet tulisi purkaa ja tietojen vaihto mahdollistaa, jotta pystymme yhdessä edistämään ihmisten työhön paluuta mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

    Ilmarinen on mukana työkykytalkoissa

    Me Ilmarisessa lupaamme olla työkykytalkoissa mukana. Työeläkeyhtiöissä on paljon tietoa ja asiantuntemusta työkyvyttömyyden taustatekijöistä. Tätä tietoa, asiantuntemusta ja työkykyjohtamisen parhaita käytäntöjä me haluamme jakaa asiakkaillemme – ja sitä asiakasyritykset meiltä myös odottavat. Työeläkeyhtiöt tukevat asiakasyrityksiä työkyvyttömyysriskin hallinnassa ja tarjoavat ammatillista kuntoutusta työhön paluun tukemiseksi. Eläkeyhtiön näkökulmasta kyse on vakuutusriskin hallinnasta, mutta toiminnalla on myös paljon suurempi yhteiskunnallinen merkitys. Ja suuri merkitys niille ihmisille, joiden tilanne on vaikea. Tälle toiminnalle olisi hyvä luoda myös selkeät puitteet ja sääntelypohja.

    Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on maailman kärkeä osaamisessa, tasa-arvossa ja vakaudessa. Täällä asuu maailman onnellisin kansa, joka tuottaa kokoonsa nähden eniten hyvää ihmiskunnalle. Myös Suomen eläkejärjestelmä on toistuvasti arvioitu yhdeksi maailman parhaista, ja jo kuudetta vuotta peräkkäin kaikkein luotettavimmaksi ja läpinäkyvimmäksi. Nämä ovat hienoja saavutuksia ja niistä kannattaa olla ylpeä, mutta samalla muistaa, ettei hyvä kehitys ole itsestäänselvyys. Meillä on velvollisuus huolehtia hyvinvointiyhteiskunnastamme ja eläkejärjestelmämme kestävyydestä, siten että niistä saavat nauttia myös tulevat sukupolvet.

    Jouko Pölönen
    @JoukoPolonen
    Kirjoittaja on Ilmarisen toimitusjohtaja.


    5 kommenttia

    Juhlapuheiden aika

    Hyviä periaatteita! Yksi mainio keino työurien pidentämiseen on työkykyyn panostaminen vaihtoehtona irtisanomisiin johtaville yt-neuvotteluille, joissa etenkin vanheneva henkilöstö on heikoilla. Tässähän Ilmarisellakin taitaa olla hieman parantamisen varaa.

    Sanoista tekoihin

    Hyvin kirjoitettu juttu, mutta yksi tärkeä pointti on unohtunut. Työuria voitaisiin pidentää helposti, jos vanhemmat työntekijät pidettäisiin töissä ja vuosien saatossa kertynyttä asiantuntijuutta ja työkokemusta arvostettaisiin. Ilmarisessakin oli yt:t viime vuonna ja moni kokenut osaaja sai lähteä. Tämän vuoden vaihteessa Ilmarinen palkkasi tilalle rutkasti uusia työntekijöitä, mutta onko näitä vanhoja otettu takaisin? Ei tainnut olla kovin vastuuntuntoista toimintaa yhtiöltä, joka mainostaa itseään vastuulliseksi.

    Sonja Nurmi

    Työkyvyttömän edes osittaista työllistymistä tulisi tukea, mutta itse sain huomata että ainakin Kela siitä rankaisee ankarasti: https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/sonja-nurmi/syrjaytymisen-eh...la-mahdottomuus/ Työeläkelaitokset eivät onneksi näe asiaa niin mustavalkoisena kuin Kela, vaan myös osatyökyvyttömyyseläke on mahdollista. Se ei vain auta kaltaisiani nuoria ihmisiä. Halua olisi tehdä töitä edes sen verran mitä pystyy, mutta 3-4 tunnin työkyky tulkittiin Kelassa viime vuonna työkyvyn palautumiseksi. Tämä siitä huolimatta, että edellisenä vuonna se ei ollut sitä.

    Seppo vaari

    Myös kansa vanhenee ei yli 60vuotias löydä töitä varsinkin kun on kulunut ja kipeä

    J. I

    Työkyky ja sen ylläpito. Joitain vuosia sitten sanoin ystäväpiirissäni ääneen kun isot yritykset alkoivat irtisanoa työläisiään vaikka yritysten tilauskannat olisivat olleet hyvät, että jäljelle jäävät työläiset ajetaan loppuun kun irtisanottujen työt jäävät heidän harteille. Tämä jos joku on omiaan lisäämään myös työkyvyttömyyslukuja, varsinkin mielenterveydellisistä syistä irtisanottujen osalta, kuin työelämään jäävien kohdalla työn ylikuormittavuuteen liittyvistä syistä. Irtisanomisista tuli jossain määrin "muoti-ilmiö" ja yritysten paremman tuloksen tavoittelun väline, jonka satoa nyt niitetään. Työläinenkään ei ole kone, ihmisellä ja ihmisen elimistöllä on rajat joita terveenä elävänä ei tiedosta. On epäinhimillistä ja henkilötasolla jopa kohtalokasta yrittää sairailla korjata työkykykäyriä nousuun.

    Lisää kommentti