Järkyttikö pandemia maailman onnellisinta kansaa?

Kansallista mielenterveysstrategian työryhmää vetänyttä Sami Pirkolaa huolestuttaa pandemian jättämä jälki nuorten elämään. Toisaalta nuoret osaavat sopeutua erilaisiin tilainteisiin ja ovat valmiimpia entistä monimuotoisempaan työelämään. Maailman onnellisimman kansan mielenterveyden eteen pitää kuitenkin tehdä jatkuvasti töitä.

Ilmarisen asiantuntijalääkäri Sami Pirkolalla on pitkä kokemus mielenterveyden hoidosta ja tutkimisesta. Sami Pirkola on mm. toiminut ylilääkärinä yliopistollisissa sairaaloissa ja on nyt Tampereen yliopiston sosiaalipsykiatrian professori. Pirkola veti kansallisen mielenterveysstrategian työryhmää, jonka mietinnön perusteella sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi strategian mielenterveyspalveluiden kehittämiseksi vuosille 2020–2030.

– Strategiatyön ajatuksena oli tuottaa pitkän aikavälin periaatteet tulevaa mielenterveyspoliittista päätöksentekoa varten. Kantava periaate oli mielenterveyden suuri merkitys paitsi hyvinvoinnillemme, myös kilpailukyvyllemme ja menestykselle – muistaen myös haavoittuvien ryhmien tarpeet, Sami Pirkola kertoo.

Tavoitteena on jatkossa hoitaa mielenterveyshäiriöitä ketterämmin jo perusterveydenhuollossa eli terveyskeskuksissa.

– Tähän nimenomaan on jo suunniteltu malleja, joissa nykyisen erikoissairaanhoidon palveluita jalkautetaan perustason palveluiden tueksi, mikä on hyvin kustannustehokasta toimintaa. Näiden niin sanotusti yhteistoiminnallisten ja integratiivisten toimintamallien pitäisi sopia erinomaisesti tulevaan sote-maailmaan.

Työryhmä näki pohdinnassaan ihmisen kasvuvaiheen olosuhteiden vaikuttavan ratkaisevalla tavalla mielenterveyteen ja siitä kasvavaan hyvinvointiin.

– Näitä olosuhteita pitää tukea ja vaalia paitsi kotona, myös kaikissa oppimis- ja kasvatusympäristöissä. Varhainen tuki lapsille ja nuorille heidän omassa elinympäristössään on tärkeää. Niinpä koulujen mielenterveyttä tukeviin työntekijöihin ja perheiden tukeen ohjattiin jo ensimmäisessä strategian toimeenpanovaiheessa voimavaroja rahoitettavien hankkeiden kautta.

Pandemian pitkä jälki

Työntekijät uupuvat ja jäävä mielenterveyssyistä ennenaikaiselle eläkkeelle. Nuorten mieli järkkyy pandemian keskellä, ja vanhempi ikäpolvi on yksinäinen ja masentuu. Mielenterveyshäiriöiden yleistymisestä on puhuttu jo vuosia – on ilmiö myytti vai totta?

– Ainakin häiriöistä puhuttaessa kyseessä on osittainen myytti. Kotimaiset ja kansainväliset tutkimukset eivät viittaa varsinaisten mielenterveyshäiriöiden lisääntymiseen, vaikka meillä tuntuu olevan jonkinlainen taipumus niin olettaa. Oiremittauksissa nuorilla ja erityisesti naisilla kuormittuneisuus sekä ahdistuneisuus- ja masennusoireet näyttävä kyllä korostuneen. Näin oli jo ennen pandemiaa, mutta erityisesti sen alettua.

Pandemia on vaikeuttanut monien ihmisten tilannetta esimerkiksi työttömyyden lisääntymisen ja erilaisten harrastusten rajoitusten kautta.

– Pandemian vaikutukset jakaantuvat kirjoon myönteisiä ja kielteisiä seuraamuksia. Myönteisiä voivat olla työelämän erilaiset joustot, toimintakäytäntöjen monipuolistuminen ja uudenlaiset yhteydenpidon tavat. Kielteisiä vaikutuksia ovat taas ihmisten eristäytyminen, sosiaalisen tuen ja luovuuden katoaminen ja taloudellisen ahdingon seuraamukset, Sami Pirkola pohtii.

Lasten ja nuorten hyvinvointiin epidemia on vaikuttanut esimerkiksi koulu- ja harrastusrajoitusten sekä talousvaikutusten kautta. Voiko pandemia jättää pysyviä jälkiä nuoriin?

– Tämä on suuri huolenaihe, jota välillä hirvittää ajatella. Itsenäistymisen ja oman identiteetin rakentamisen sekä sosiaalistumisen kannalta kallisarvoisten nuoruusvuosien menetyksen lasku voi tulla vielä maksettavaksi. Nuoruuden aikahorisontti on sellainen, että menetettyjen mahdollisuuksien tai kasvunpaikkojen vaikutus voi kertautua moneen otteeseen, mutta mieluummin ajattelisi, että nuoruus pitää sisällään myös valtavaa sopeutumispotentiaalia.  

– Toisaalta työelämään mukaan tulevat nuoret ovat kasvaneet joustavuuden ehdoilla ja valmistautuneet paremmin muun muassa entistä lyhytjänteisempään ja moninaisempaan työelämään. Eriarvoistumisen ehkäisyyn pitää kuitenkin kiinnittää huomiota.

Lisää mielenterveysosaamista työpaikoille

Työelämässä tapahtuneiden muutosten suhdetta mielenterveyden häiriöihin pohditaan paljon. Työelämän kehittyminen vuosikymmenten tasolla tarkasteltuna onkin ollut valtava: muutos alkutuotantoon keskittyvästä maasta palvelu- ja tietotyöyhteiskunnaksi on ollut tavattoman jyrkkä.

–Tähän muutokseen olemme sopeutuneet melko hyvin järjestäytyneen yhteiskuntamme ja koulutusjärjestelmän ansiosta, mutta ei varmasti kitkatta. Joillekin nykyaikainen, alati muuttuva työelämä sopeutumis-, oppimis- ja itseohjautumisvaateineen on jopa myönteinen seikka, mutta osa ihmisistä tarvitsisi enemmän ohjausta ja turvaa tuovaa perinteistä johtamista. Tiedolliset ja sosiaaliset haasteet voivat kuormittaa tavalla, joka vaatii kunnon palautumista.

Selvää on, että mielenterveyden häiriöt aiheuttavat poissaoloja ja työkyvyttömyyttä. Työpaikoilla osataan onneksi käsitellä koko ajan paremmin mielenterveyskysymyksiä. Mielenterveyteen liittyvät asenteet muovautuvat yhä myönteisemmiksi ja paremmin tietoon perustuviksi.

– Työpaikkojen mielenterveysosaaminen on myös yksi mielenterveysstrategian painottamista asioista. Lisäksi hyvin kehittyneet työterveyshuollon ja ammatillisen kuntoutuksen käytännöt tukevat työpaikkojen mielenterveystyötä. Mielenterveystaitojen kuulumista johtamiseen ymmärretään myös yhä paremmin.

Ilmarisen tilastojen mukaan työkyvyttömyyseläkkeelle hakeuduttiin vuonna 2021 edellisvuotta vähemmän. Useimmiten työkyvyttömyyseläkkeelle vievät edelleen kuitenkin mielenterveyden häiriöt. Hahmotetaanko Suomessa ja työpaikoilla vieläkään kuinka kalliiksi mielenterveyden häiriöt ja niistä aiheutuva ennenaikainen eläköityminen tulee?

– On hyvä muistaa, että osa mielenterveyshäiriöistä on sellaisia, ettei niiden aiheuttamaa työkykymenetystä oikein voi estää. Mutta onneksi ehkäistävissä olevan työkyvyttömyyden eteen on opittu tekemään jo paljon. Hoitamattomien mielenterveyshäiriöiden hintalappu on selvästi tiedostettu niin mielenterveysstrategiassa kuin työeläkeyhtiöiden ja työnantajien toiminnassakin. Ajankohtaisia kysymyksiä ovat erilaisten tarvittavien joustojen, ammatillisen kuntoutuksen ja töiden mukauttamisten kustannusvastuut ja niihin mahdollisesti tarvittavat kannustimet, joihin voi liittyä myös poliittisen päätöksentekoa.

Mitkä ovat työpaikan keinot ja vastuut puuttua työntekijöiden mielenterveysongelmiin?

– Tämä on kaikkien tahojen yhteistyöasia, eikä helppoja konsteja ole. Tärkeintä on ihmisen herkkä kuuntelu ja tilanteen mukainen puheeksi otto. Ikävä kyllä jotkut ongelmat voivat kehittyä sellaisiksi, ettei rajoittavilta puuttumisiltakaan vältytä, mutta tärkeintä on etsiä yhdessä kaikkia hyödyttäviä ratkaisuja.

Onnellisuutta ei saa pitää itsestäänselvyytenä

Etätyö yleistyi pandemian myötä ja on varmasti tullut jäädäkseen. Ihmissuhteiden siirtyminen ruutujen välityksellä hoidettavaksi herättää kuitenkin kysymyksiä.

– Ihmissuhteiden hoitaminen etänä voi olla vaikeaa, mutta varmasti IT-välineisiin ja vaikka sosiaaliseen mediaan voi liittyä myös paljon yhteisöllistä hyvää. Meillä on jo paljon etäyhteyksin toimivia mielenterveyden apuvälineitä, kuten itsehoito-oppaita, nettiterapioita ja videopsykoterapioita, joista on paljon hyviä kokemuksia ja tutkimustietoa, Sami Pirkola sanoo.

Suomalaisia on sanottu maailman onnellisemmaksi kansaksi. Olemmeko sitä psykiatrin näkökulmasta?

– Tämähän on jo monena vuonna julkaistu ja varsin laadukkaan tahon tuottama tutkimustulos, jolle on kyllä perusteitakin. Tämän mitatun onnellisuuden aineksia ovat suhteellisen turvallinen yhteiskunta, hyvä koulutusjärjestelmä, toimivat julkiset palvelu ja melko tasaisesti jakautunut hyvinvointi. Ei siis sen ihmeellisempiä asioita, mutta niistä täytyy tietenkin pitää huolta, eli itsestäänselvyytenä tätä onnellisuutta ei voi jäädä pitämään. Tutkimus ja terveydenhuollon osaaminen ovat meillä kansainvälistä tasoa.

Miten itse pidät omasta hyvinvoinnistasi ja työkyvystäsi huolta?

– Ajattelen, että omaa mieltään pitää kuunnella: kannattaa miettiä, mikä minua elvyttää ja mikä taas kuormittaa. Minulle hyvinvointia ja työkykyä tuovat kiinnosta työ, perhe, läheiset ihmiset sekä harrastukset, kuten musiikki, ympäristö ja mielenkiinto menneeseen sekä tulevaan. Iän myötä liikkumiseen ja harrastamiseen on yhä helpompi motivoitua.

Lue lisää

• Lue lisää mielesterveydestä ja työkyvystä
• Löydä TyökykyAreenasta tutkittua tietoa ja arjen työkaluja.
• Lue, miten voit tukea mielenterveyttä työpaikalla.
• Lue Veera Pohjolaisen blogi Onko kukaan toipunut masennuksesta?