Artikkelit

Työkokeilu – mitä, milloin ja kenelle?

Työssä jatkamista ja työhön paluuta voi tukea monin tavoin. Työkokeilu on hyvä vaihtoehto monessa tilanteessa. Mitä työkokeilu tarkoittaa ja mitä siitä pitäisi tietää? Milloin työkokeilua voi hyödyntää?

Pitkittyvä työkyvyttömyys on uhka paitsi yksilön kuntoutumiselle ja työpaikan toiminnalle, myös kallis vaihtoehto työnantajalle ja koko yhteiskunnalle. Joskus työstä poissaolo on lääketieteellisesti välttämätöntä sairauden vakavuuden tai vaikuttavan hoidon vuoksi. Usein kuitenkin työkyvyttömyys pitkittyy ensisijaisesti muista syistä. Näitä vähentämään on luotu erilaisia työhön paluuta ja työssä jatkamista helpottavia ratkaisuja.

Tunnetuin työhön paluun tukimuoto lienee osasairauspäiväraha sen jälkeen, kun työkyky on heikentynyt kahden viikon ajan. Lisäksi paljon puhutaan työkokeilusta, jolla työhön paluuta helpotetaan muokkaamalla työtä palaajalle sopivammaksi joko määräaikaisesti tai pysyvämminkin. Lue, miten ja milloin työkokeilu tukee työhön paluuta tai työssä jatkamista. Asiantuntijana artikkelissa on Ilmarisen työkykyriskien ennakointi ja tutkimus -osaston johtaja Kari-Pekka Martimo.

Mitä työkokeilu tarkoittaa?

Työkokeilu tarkoittaa siirtymistä työhön, jossa on huomioitu sairauden aiheuttamat rajoitteet. Näin työhön paluu sujuu turvallisesti ja palaajan näkökulmasta mielekkäästi. Työssä voidaan muokata työaikaa tai työn sisältöä tai molempia niin, että varmistetaan kokeilun onnistuminen. Paluu voi tapahtua työntekijän omaan, aikaisempaan työhön, jota muokataan. Toinen vaihtoehto on aivan uusi työ, johon siirtyminen voi vaatia myös osaamisen täydentämistä.

Milloin työkokeilu voidaan järjestää?

Työkokeilu voidaan järjestää monella eri tavalla. Varhaisessa vaiheessa, jo ennen tarvetta jäädä sairauspoissaololle, työterveyshuolto voi tehdä aloitteen työkokeilusta. Tässä tapauksessa työterveyslääkäri arvioi, että työntekijän työssä jatkaminen edellyttää työn merkittävää muokkaamista tai toisenlaiseen työhön siirtymistä. Työterveyshuollon päätöksellä tehtävän työkokeilun ajalta (korkeintaan noin 3 kk) Kela maksaa työnantajalle kuntoutusrahan, joka kattaa suuren osan palkkakustannuksista. Työkokeilun jälkeen työntekijä voi palata entiseen työhönsä tai jatkaa uudessa työssä riippuen siitä, mitä työpaikalla sovitaan.

Työkokeilu on vaihtoehto myös silloin, kun sairaus on jo pitkittynyt ja hoidosta ja kuntoutuksesta huolimatta näyttää todennäköiseltä, ettei työntekijä tule selviämään työssään pitemmän päälle. Tietyillä edellytyksillä näissä tilanteissa kyseeseen tulee työeläkeyhtiön ammatillinen kuntoutus, jonka yksi tavallisimmin hyödynnetty keino on työkokeilu. Kun työterveyshuollon työkokeilussa riittää työterveyshuollon päätös, ammatillisesta kuntoutuksesta päätetään työeläkeyhtiössä tietyillä kriteereillä. Ne liittyvät hakijan aikaisempaan koulutukseen ja työkokemukseen, työuran pituuteen ja ennen kaikkea hoidetun sairauden aiheuttamaan työkyvyttömyyseläkkeen uhkaan.

Pitkittyvä työkyvyttömyys on uhka paitsi yksilön kuntoutumiselle ja työpaikan toiminnalle, myös kallis vaihtoehto työnantajalle ja koko yhteiskunnalle. Työkokeilu on yksi työhön paluuta ja työssä jatkamista helpottava ratkaisu, jota kannattaa hyödyntää. On hienoa, että työssä jatkamista voidaan tukea niin monella tapaa.

Työeläkeyhtiön työkokeilu perustuu kuntoutussuunnitelmaan 

Vaikka työeläkekuntoutuksessakin puhutaan työkokeilusta, vaatii se kuntoutussuunnitelman. Kuntoutussuunnitelma tulee laatia niin, että se todennäköisesti auttaa työntekijän turvallisesti takaisin työhön. Kyse ei ole niinkään kokeilusta, mihin työkyky vielä riittää tai jolla tuetaan sairaudesta kuntoutumista. Sen sijaan kyse on siirtymisestä työhön, joka sopii jäljellä olevaan työkykyyn.

Jos työkyky on alentunut työtapaturman tai ammattitaudin seurauksena, ammatillisesta kuntoutuksesta, mukaan lukien työkokeilu, vastaa tapaturmavakuutusyhtiö. Siellä työkokeilu tarkoittaa täysin uuteen, paremmin toimintakyvylle sopivaan työhön siirtymistä. Sen sijaan omaan työhön palaamista, esimerkiksi työaikaa vähitellen lisäämällä, kutsutaan tuetuksi työhön paluuksi.

Eikä tässä vielä kaikki! Työkokeilua sopivaan uuteen työhön paluun tukena käyttää myös Kela omassa ammatillisessa kuntoutuksessaan. Siitä käytetään nimitystä työllistymistä edistävä ammatillinen kuntoutus (TEAK) (kela.fi). Kelan ammatillisen kuntoutuksen kriteerit eroavat työeläkejärjestelmän kriteereistä. Kelan kuntoutuksen piiriin kuuluvat nuoret, joilla ei vielä ole ammatillista kokemusta tai koulutusta, sekä henkilöt, joiden sairaus ei aiheuta työkyvyttömyyseläkkeen uhkaa.

Työ- ja elinkeinopalveluiden työkokeilu ei liity sairauteen 

Myös työ- ja elinkeinopalvelut (TE-toimistot) järjestävät työkokeilua (te-palvelut.fi), jossa henkilö voi selvittää ammatinvalinta- ja uravaihtoehtojaan tai mahdollisuuksiaan palata työmarkkinoille. Tällaisia tilanteita ovat mm. ne, kun henkilöltä puuttuu ammatillinen koulutus tai hän suunnittelee alan- tai ammatinvaihtoa. Silloin tavoitteena on selvittää, kiinnostaako jokin tietty ala tai ammatti tai onko se mahdollinen.

Sopiva työkokeilu vaatii suunnittelua 

Kun seuraavan kerran puhut työkokeilusta, selvyyden vuoksi kannattaa mainita, mitä yllä olevista tarkoitat. On hienoa, että työssä jatkamista voidaan tukea näin monelta eri suunnalta. Työterveyshuollossa erityisesti sosiaalialan asiantuntijat ovat niitä henkilöitä, joiden kanssa on hyvä keskustella, mikä työkokeilu milloinkin tukee kyseeseen. 

Lue lisää:

Lisää aiheesta

Artikkelit 29.11.2022

Tuemme yritystäsi työkykyjohtamisessa – Oma asiantuntija -palvelu on kaikkien yritysasiakkaidemme käytössä

Mietityttävätkö työpaikallasi työntekijöiden jaksaminen ja mielenterveys, varhainen tuki tai työhön paluun keinot? Entä työterveysyhteistyön toimivuus? Kun tarvitset tukea työkykyjohtamisen kehittämisessä, saat asiantuntijoiltamme käytännön neuvoja ja konkreettisia ratkaisuja yrityksesi arkeen. Päätät itse sinulle parhaiten sopivan sparrausajankohdan varaamalla ajan verkossa.

Tuemme yritystäsi työkykyjohtamisessa – Oma asiantuntija -palvelu on kaikkien yritysasiakkaidemme käytössä

Artikkelit 22.11.2022

Työkaluja yhteiseen työkykyyn – miten toimia, kun työntekijän etu on vastakkain tiimin edun kanssa?

Onko työyhteisön työkyky vain työntekijöiden hyvinvoinnin summa, vai ihan oma ilmiönsä? Entä jos yksittäisen työntekijän etu ja työyhteisön hyvinvointi ovat ristiriidassa keskenään? Tulevaisuuden laboratoriossa pohdittiin, kenen vastuulla työyhteisön työkyky on, ja miten siitä voidaan huolehtia.

Työkaluja yhteiseen työkykyyn – miten toimia, kun työntekijän etu on vastakkain tiimin edun kanssa?

Artikkelit 17.11.2022

Arkkitehdin työ on ongelmanratkaisua – siksi vakuuttamisen pitää olla helppoa

Arkkitehti Mikko Junturalla on yli 30 vuoden kokemus alalta. Juntura on opiskellut suomalaisten gurujen ohjauksessa ja kokenut suunnittelun muutoksen työtapojen digitalisoituessa. Suunnitteluhuoneen toimitusjohtaja näkee nykypäivän arkkitehdin työn ongelmanratkaisuna, ja toivoo myös eläkevakuuttajalta ketterää palvelua.

Arkkitehdin työ on ongelmanratkaisua – siksi vakuuttamisen pitää olla helppoa
Lisää ajankohtaisia artikkeleita