Yhtenä työyhteisönä polkien ilmastonmuutosta vastaan
Pyöräilyn Kilometrikisa sai taas ilmarislaiset liikkeelle yhtenä työyhteisönä, vähensi työmatkaliikenteestä aiheutuvia päästöjä sekä tuki Ketjureaktio-hyväntekeväisyyskampanjaa.
Pyöräilyn Kilometrikisa on tämän vuoden osalta rullailtu. Kilometrikisa on leikkimielinen kilpailu, jossa osallistujat kirjaavat pyöräilykilometrejään ylös ja kartuttavat oman joukkueen kilometrisaldoa. Ilmarinen on ollut mukana Kilometrikisassa vuodesta 2013. Samasta vuodesta asti olemme osallistuneet myös Suomen Punaisen Ristin hyväntekeväisyyskampanja Ketjureaktioon.
Kilometrikisasta on Ilmarisessa jo perinne. Kisa on leikkimielinen mutta sillä on meille vakava tavoite: Kilometrikisa tukee Ilmarisen strategista tavoitetta yhdessä menestymisestä. Pyöräily myös lisää kuntoa ja hyvällä kunnolla on keskeinen merkitys terveyden ja työkyvyn osalta.
Ilmarinen kerää Kilometrikisan kautta myös varoja Suomen Punaisen Ristin Ketjureaktiolle, jossa jokaisesta henkilöstön polkemasta 25 kilometristä lahjoitetaan yksi euro kampanjaan. Tänä vuonna Ketjureaktion kautta lahjoitetut varat auttavat taistelussa ilmastonmuutosta vastaan. Polkemalla kerätään avustusvaroja Tadzhikistanin vuoristoalueelle ja eSwatiniaan. Näille ilmastonmuutoksesta kärsiville alueille rakennetaan vesijärjestelmiä puhtaalle vedelle sekä viljelmiä paikallisen ruuan tuotannon varmistamiseksi.
Yritysvastuupäällikkö näyttää esimerkkiä
Tänä vuonna Ilmarisen joukkue kasasi noin 115 aktiivisen polkijan voimin yli 78 000 kilometriä. Joukkueen ykköspolkija oli jälleen eläkeasiantuntija Sinikka Parkkima, joka polki toukokuun alusta syyskuun 22. päivään mennessä yli 5 600 kilometriä! Myös Ilmarisen yritysvastuupäällikkö Joona Raudaskoski kelasi noin 2 000 kilometriä.
– Ympärivuotinen työmatkapyöräily mahdollistaa pikkulapsiperheen arjessa jatkuvan kuntoliikunnan. Kahdenkymmenen kilometrin päivittäisellä työmatkan polkemisella terveysliikuntasuositus ylittyy reilusti. Omalla kohdallani matka-aikakin on suurin piirtein sama, tulen sitten julkisilla tai polkupyörällä, Raudaskoski kertoo.
Mitä merkitystä on yksittäisen ihmisen työmatkalla, suorittaa sen sitten pyörällä, bussilla tai autolla, ilmastonmuutoksen kannalta?
– Liikenne on merkittävä tekijä ympäristökuormassa. Siihen liittyy päästöjen lisäksi maapinta-alan käyttö ja ylipäänsä infrastruktuurin tuotantoon tarvittavat resurssit. Polkupyörä tai julkinen liikenne vaatii huomattavasti vähemmän parkkitilaa ja valmistuksen resursseja kuin henkilöautot. Jokapäiväiseen valintaan liikkumismuodosta kuitenkin vaikuttavat usein arkisemmat syyt: onko julkinen liikenne tai pyöräilyn reitit siinä kunnossa, että ne ovat yksityisautoilua houkuttelevampia vaihtoehtoja? Kunnat ja työnantajat voivat merkittävissä määrin ohjata sitä, miten ihmiset liikkuvat. Esimerkiksi Ilmarisella on poikkeuksellisen hyvät tilat työmatkaliikkujille. Puku- ja suihkutilojen puute on monelle merkittävä este työmatkapyöräilyyn.
Onko Kilometrikisa sinulle leikkimielinen kisa, tavoitteellista urheilua vai työporukan yhteinen ponnistus?
– Riippuu tietenkin yksilöstä. Minulle se on elämäntilanteen huomioivaa tavoitteellista kuntoilua. Kisaahan siinä tietenkin tulee suurin piirtein samoja matkoja polkevien kollegoiden kesken. Ketjureaktio-keräykseen osallistuminen ja Ilmarisen sisäinen matka- ja polkijatavoite tekevät siitä yhteistä tekemistä, Raudaskoski pohtii.
Ympäristöystävällistä liikkumista
Ilmarisen joukkueen poljettujen kilometrien keskiarvo oli tänä vuonna noin 687 km per polkija. Pyöräily on myös ympäristöystävällistä: ilmarislaiset säästivät kisan kautta laskennallisesti polttoainetta noin 5 500 litraa ja hiilidioksidipäästöjä yli 13 000 kiloa.
Ilmarinen on halunnut jo vuosia tukea henkilöstön pyöräilyä mm. tilavilla ja laadukkailla sosiaalitiloilla, työpaikalla järjestetyillä pyörähuolloilla sekä yhteiskäytössä olevalla asiointipyörällä. Tänä vuonna tarjosimme työmatkapyöräilijöille elokuussa myös terveellisen aamupuuron Ilmarisen henkilöstöravintolassa. Nollapäästöpäivänä 21.9. tarjosimme lisäksi aamupuuron kaikille ympäristöystävällisellä tavalla töihin tulleille (pyöräily, kävely ja julkinen liikenne).
Lue lisää:
Lisää aiheesta
Canonilla arvostetaan konkareita – jatkuva oppiminen pitää työkykyä yllä
Canon on Japanissa vuonna 1937 perustettu globaali teknologiayritys. Suomessa Canon on toiminut 1980-luvun alusta lähtien. Lähes yhtä kauan yhtiössä työskennellyt Harry Heinonen on pysynyt mukana alan kehityksessä jatkuvan koulutuksen avulla. Canonilla suunnitelmallinen työkykyjohtaminen tukeekin työssä jatkamista. Hyvä työ näkyy myös yrityksen maksuluokassa.
Eläkeaikeet osaksi kahvipöytäkeskusteluja – näin se tehtiin BRP:llä
Eläkeikää lähestyviä on työpaikalla paljon, mutta eläkeaikeista keskustellaan vähän. Kuulostaako tutulta? Lue, miten eläköityminen saatiin BRP:llä osaksi arjen keskusteluja ja miten heillä tuetaan pitkiä työuria.
Vaikutamme yhdessä muiden sijoittajien kanssa
Aktiivisena omistajana vaikutamme sijoituskohteisiimme paitsi itsenäisesti, myös yhdessä muiden sijoittajien kanssa tai osana laajempaa sijoittajaryhmää.