Suomeen työn perässä – F-Secure kisaa globaalisti osaajista

Syntyvyys on alhaisella tasolla, työikäisten määrä vähentynyt ja Suomi ikääntyy vauhdilla. Työperäisen maahanmuuton merkitys kasvaa. Miten osaajapula ja työperäinen maahanmuutto näkyvät F-Securella? Entä miten työeläkejärjestelmä kestää työikäisten määrän vähenemisen?

Suomen eläkejärjestelmä on tutkitusti hyvässä kunnossa, mutta silti väestökehitys ja nollakorkoympäristö aiheuttavat haasteita eläkejärjestelmän rahoitukseen. Osittain rahastoivassa eläkejärjestelmässämme valtaosa eläkkeistä maksetaan työssä käyvien eläkemaksuista. Kun aktiivisten työikäisten määrä vähenee, on työllisyyteen ja työkykyyn panostaminen entistäkin tärkeämpää.

– Syntyvyyden lasku lisää painetta nostaa eläkemaksuja pitkällä aikavälillä. Siksi työllisyyttä tulee parantaa ja samalla varmistaa, että nykyiset työntekijät pysyvät töissä ja työkykyisinä mahdollisimman pitkään, Ilmarisen toimitusjohtaja Jouko Pölönen sanoo.

– Hyvinvoinnin ja eläkkeiden rahoittaminen edellyttää, että meillä on tulevaisuudessakin kasvua tukevia investointeja ja ammattitaitoista työvoimaa. Tarvitsemme lisää työperäistä maahanmuuttoa Suomeen. Sitä tulisi helpottaa ja houkutella osaavaa työvoimaa sekä ulkomaisia opiskelijoita Suomeen, Pölönen jatkaa.

F-Secure kisaa osaajista – devaajia metsästetään kissojen ja koirien kanssa

Työperäinen maahanmuutto on tärkeä asia teknologiayritys F-Securelle, joka työllistää globaalisti noin 1 800 työntekijää. Osaajia tarvitaan, ja kisa heistä käy kovana.

– Kysyntä osaajista on vavisuttavaa, F-Securen Global Head of Talent Asko Kauppinen kuvailee.

F-Secure tarjoaa ratkaisujaan sekä kuluttajille että yrityksille. Suomessa se työllistää noin 700 työntekijää. Toimipisteitä ja henkilöstöä on myös mm. Englannissa, Puolassa, Etelä-Afrikassa, Japanissa ja Yhdysvalloissa.

– Olemme yksi Suomen suurimpia ohjelmistokehitystaloja. Suuri osa henkilöstöstämme koostuu teknisistä osaajista. Meillä on paljon tuotekehitystä ja ohjelmistokehittämiseen liittyviä työtehtäviä. Haemme devaajia ja muita teknisiä osaajia kissojen ja koirien kanssa jatkuvasti. Meitä helpottaisi, jos tämänkaltaisten ihmisten rekrytoiminen ulkomailta Suomeen olisi nykyistä nopeampaa ja helpompaa, Kauppinen sanoo.

F-Securen henkilöstö Suomessa on jo hyvin kansainvälistä, ja pääkonttorilla työskentelee valtava määrä eri kansallisuuksia.

– Osittain tämä kuvastaa F-Securen arvoja ja ajattelutapaa. Olemme ylpeitä siitä, että myös Suomessa olevissa toiminnoissamme työskentelee ihmisiä, jotka edustavat lukuisia eri kansallisuuksia ja monimuotoisuutta yleensä. Rekrytointivalintamme perustuvat aina ensisijaisesti osaamiseen. Edellytämme suomen kielen taitoa vain sellaisissa tehtävissä, joiden hoitaminen oikeasti edellyttää sitä, Kauppinen kuvailee.

Asko Kauppinen, F-Secure

Diversiteetti lisää diversiteettiä

F-Secure tarjoaa tukea Suomeen tuleville työntekijöilleen.

– Tarjoamme samat apukeinot kuin kaikki muutkin eli apua mm. veroneuvontaan, asunnon löytämiseen ja kielikoulutukseen. Yleensä ihmiset sujahtavat helposti kansainväliseen työyhteisöön.

Kauppinen toteaa, että vippaskonstit eivät ole olennaisia. Tärkeämpää on, että työntekijät tulevat monipuoliseen ja kansainväliseen työyhteisöön. Se helpottaa Suomeen tulevien työntekijöiden sopeutumista.

– Uskomme, että diversiteetti lisää diversiteettiä. Kun uusi ihminen liittyy tiimiin, jossa on jo ennestään romanialainen, italialainen, ranskalainen ja suomalainen, se helpottaa sopeutumista. Meille Suomeen töihin tulleet työntekijät ovat sopeutuneet hyvin.

Mitä pitäisi tehdä?

Korkeasti koulutettuja työntekijöitä tulee Suomeen työn perässä vähän.

– Tämäntyyppinen maahanmuutto on vähäistä, mikä haittaa meitä todella paljon. Myös keskustelua erityisasiantuntijoiden maahanmuutosta käydään aika vähän, lähinnä lupaprosessin näkökulmasta, Kauppinen sanoo.

Syinä huippuosaajien harvalukuiseen tulijajoukkoon Kauppinen näkee maahanmuuttopolitiikan, verotuksen, elinkustannukset ja kulttuurin.

– Lupa- ja byrokratia-asiat ovat vasta hygienia-asioita: niiden on pakko olla kunnossa. Sen jälkeen pitäisi keskittyä muiden asioiden kehittämiseen. Hollanti on hyvä siitä, miten sujuvaa työn perässä muuttaminen voi olla työntekijän näkökulmasta. Kun muutin itse Alankomaihin töihin, paperityö oli vähäistä, ja työhön sai keskittyä jo seuraavana päivänä. Myös Alankomaiden tarjoamat veroedut, hyvä ostovoima ja maahanmuuttajamyönteinen kulttuuri tekivät muuttamisesta helppoa, Kauppinen kertoo.

Kauppinen peräänkuuluttaa Suomelta terävää visiota työperäisen maahanmuuton lisäämiseksi. Hän mainitsee Kanadan ja Tanskan esimerkkeinä maista, joiden työperäinen maahanmuutto on hyvin strategista.

Verotus ja elinkustannukset painavat vaakakupissa, kun työntekijät pohtivat Suomeen töihin tuloa. Suomen kokonaisveroaste on EU- ja OECD-maiden keskiarvoa korkeampi, ja elinkustannukset ovat varsin korkeat. Yhä useampi työn perässä muuttava tähtää siihen, että myös puoliso löytäisi kohdemaasta työn, mikä on Suomessa tyypillisesti vaikeaa. Myös englanninkielisten päiväkotien ja koulujen saatavuudella on väliä.

Asialla on jo hoppu

Korkeakoulutettujen ihmisten työperäinen maahanmuutto on F-Securen Asko Kauppisen mukaan asia, jolla on valtava kiire.

– Asia on paljon kiireisempi kuin julkisesta keskustelusta voisi päätellä. Elämme Euroopassa ja globaalisti tässä asiassa murroskautta – nyt olisi meidänkin aikamme toimia.

Kauppisen mielestä tärkeintä olisi tehdä Suomesta entistä houkuttelevampi paikka ulkomailta tuleville työntekijöille.

– Kun asiantuntija on meihin yhteydessä jo ennakkoon, he eivät ole pakon edessä. Samalla kun työntekijät shoppailevat työpaikkoja, he shoppailevat myös maita. Olemme usein tilanteessa, jossa toisena vaihtoehtona on maa, joka tarjoaa paremman ostovoiman, kevyemmän ansiotuloverotuksen, jonne pääsee helpommin ja joka on jo entuudestaan tuttu, Kauppinen kuvailee.

Parhaiten pidetty salaisuus

Tarvitaan tunnettuuden ja maabrändin kehittämistä.

– Suomi on best kept secret. Täällä on väljää, turvallista ja siistiä ja korkeatasoinen, mutta edullinen koulutusjärjestelmä. Jos ulkomaalaiset osaajat olisivat tietoisempia näistä eduista, he tulisivat todennäköisemmin tänne, Kauppinen uskoo.

– Tuomme aina keskusteluissa esiin Suomen perinteisiä arvoja: luontoa, koulutusta, puhtautta ja turvallisuutta. Samat asiat nousevat esiin myös työntekijöidemme haastatteluissa Suomen vetovoimatekijöinä.

Kauppisen mielestä työperäistä maahanmuuttoa pitäisi katsoa hyvin kokonaisvaltaisesti.

– Julkisuudessa lupaprosessit ja koulutus korostuvat, mutta lisäksi on paljon muita asioita, jotka pitäisi laittaa kuntoon. Suomessa on paljon yrityksiä, joilla on vaikeuksia rekrytoida osaavia ammattilaisia. Näillä yrityksillä on nyt ainutlaatuinen tilaisuus brändätä itsensä maahanmuuttajamyönteisiksi yrityksiksi.