Artikkelit

Kokeneesta jalkapalloilijasta työelämän moniosaajaksi – Miten löytää uusi ura?

Suhteellisen nuoresta iästään huolimatta Sebastian Sorsa (38 v) on jo eläkeläinen - siis futiseläkeläinen. HJK:n ex-kapteeni ei ole jäänyt paikoilleen ihmettelemään, vaan on jalkapallouransa jälkeen hyppinyt toimialasta toiseen. Kuinka vaikeata ammattiurheilijan on aktiiviuran jälkeen etsiä uusi suunta työelämässä?

Helsingin Jalkapalloklubin entinen pelaaja, kesäkuussa HJK:n Hall Of Fameen nimetty Sebastian ”Seba” Sorsa oli viime vuosina tuttu näky Klubifaneille myös HJK:n toimiston puolelta. HJK:n mediatiimissä sekä HJK Storessa työskennellyt Sorsa on sittemmin siirtynyt uusiin haasteisiin.

– Nykyisissä töissä on näin syksyllä kiireinen aika: paljon palavereja ja ensi vuoden suunnittelua. Kotona menee hyvin. Perhe on palannut kesän jälkeen arkeen, ja lapset ovat koulussa ja päiväkodissa. Jalkapallon osalta tietysti kiinnostaa, miten Klubi pärjää kotimaassa ja Euroopan kentillä. Myös omat harrastefutikset ovat loppusuoralla, Sebastian Sorsa kertoo kuulumisiaan.

Eurooppa-liigassa kaudella 2014 HJK:n kapteenistossa ollut Sorsa on seurannut Klubin ensimmäiset lohkovaiheen ottelut tarkasti.

– Kyllä niitä vuoden 2014 pelejä on kiva muistella. Meillä oli kova joukkue, ja niiden pelien pelaaminen oli oman urani tähtihetkiä. On siistiä katsoa, mitä Klubissa tapahtuu tällä hetkellä – siellä on hyvä meininki.

Sebastian Sorsa toimii nykyään yrittäjänä terveystuotteita markkinoivassa Solave-yhtiössä sekä Padel Club Finlandilla operatiivisena johtajana. Jalkapallouran päätyttyä kauteen 2017 ex-laitapakki on ehtinyt kokeilla siipiään usealla eri alalla.

– Ensimmäisen vuoden tein töitä finanssialalla myyjänä. Sen jälkeen olin eräässä tuotantoyhtiössä tekemässä TV-ohjelmaa. Näin, millainen se maailma on myös siellä kameroiden takana. Kuvaamista, leikkaamista, ohjaamista ja esiintyjien kanssa työskentelemistä, Sorsa sanoo.

Ensi kaikki oli hankalaa, sitten työelämä tuntuikin seikkailulta

Erilaisten työkokeilujen myötä myös haasteita on riittänyt. Sorsa kertoo, ettei hän ole missään vaiheessa ollut varma siitä, mikä työ olisi juuri häntä varten.

– Kun urheilija alkaa tekemään jotain määrätietoisesti, niin se yleensä on tosi systemaattista. En ollut luonteeltani täysin myyjä, mutta en myöskään koe olevani somepersoona, vaikka siitä tykkäänkin. Tuotantotöissäkään en ihastunut siihen kokonaisuuteen missään vaiheessa.

– Yleensähän urheilijoilla tulee heti uran päätyttyä niin sanottu “välikuolema”. Tiedän, että monilla uran päättyminen on tosi kovakin kriisi, ja oli se tavallaan itsellekin. Ensin yritin tajuta, etten ole enää urheilija. Yllättävän helposti voi ajatella, ettei minusta ole enää mitään hyötyä. Kun pääsin siitä yli, niin työelämä alkoikin tuntumaan ajatuksena aika siistiltä, sillä se on kokonaan uusi seikkailu.

Vahvuudet löytyivät työkokeilujen kautta

Lopettamista jo ennen peliuran lopullista päättymistä pohtinut helsinkiläinen pitää itseään hieman epätyypillisenä jalkapalloilijana. Sorsa kokeili erilaisia sivutoimisia töitä jo uransa aikana. Myös opiskelu tuli tutuksi.

– Olin Haaga-Heliassa opiskelemassa liiketaloutta, mutta se jäi kesken. Suoritin kuitenkin Kuopiossa pelatessani urheilujohtamisen kandidaatin tutkinnon. Tarjosin itseäni Viaplaylle, kun halusin kokeilla asiantuntijan tehtäviä TV-lähetyksissä.

– Kirjoitin myös blogia Image-lehteen, ja pidän edelleen kirjoittamisesta. Laitoin itseni ihan täysillä siihen mukaan, ja sain teksteistä myös paljon hyvää palautetta. Erilaisten työkokeilujen avulla olen oppinut tuntemaan, missä vahvuuteni ovat, Sorsa kertoo.

Tulevaisuuden suunnitelmista Sorsalla ei ole vielä tarkempaa näkymää. Urheilun maailma kiehtoo, ja liike-elämän yhdistäminen siihen on intresseissä.

Työelämä tarvitsee joukkuepelaajia

Ilmarisen henkilöstöjohtaja Sami Ärilä näkee paljon hyvää ammattijalkapalloilijan taustassa.

– Ammattiurheilussa ja etenkin jalkapallojoukkueessa sitoudutaan yhteiseen tekemiseen, jatkuvaan parantamiseen ja harjoitteluun. Tiimikaverit auttavat toisiaan saavuttamaan joukkueen päämäärään. Yhdessä menestyminen on myös Ilmarisen strateginen tavoite, ja hyvät joukkuepelaajat sopivat myös meidän tiimiimme, Sami Ärilä pohtii.

Myös sopivan työelämän suunnan löytyminen kokeilujen kautta kuulostaa Sami Ärilästä hyvältä.

– Ehdottomasti kannatta kokeilla erilaisia työtehtäviä ja kasvattaa näin omaa osaamistaan sekä löytää vahvuuksia. Kenestäkään meistä ei ole kaikkiin töihin, mutta kaikista on johonkin työhön. Työuran aikana voi henkilöllä olla useita, toisistaan poikkeavia työpolkuja. Ja tulevaisuudessa näin varmasti on meistä yhä useammalla.

Jossain vaiheessa työuraa saatta oma terveydentila ja samalla työkyky heikentyä niin, että ihminen ei pysty enää tekemään omaa työtään kunnolla.

– Me työeläkeyhtiössä voimme tarjota tällaisissa tilanteissa ammatillista kuntoutusta asiakkaillemme. Kuntoutuksen yksi tärkeä keino on työkokeilu. Työkokeilun ideana on löytää asiakkaan työkykyyn sopiva tehtävä. Henkilön tilanne ja työkyky voikin vaihdella uran varrella, mutta uskon, että jokaiselle aina löytyy sopiva tehtävä, Ärilä sanoo.

Eläkeaikaan kannattaa valmistautua, kuten myös uran loppumiseen

Mitä ajatuksia eläke herättää ex-jalkapalloilijassa?

– Rehellisesti en sitä asiaa hirveästi vielä mieti. Varmaan kuvittelen typerästi, että painan saappaat jalassa loppuun asti, Sorsa toteaa leveästi hymyillen.

Urheilua ei Suomessa vakuuteta TyEL:n tai YEL:n mukaan. Urheilijan tapaturma- ja eläketurva on järjestetty työeläkelaeista erillisellä urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta annetulla lailla.

– Oma eläkekertymäni oli jalkapallouran jälkeen todella pieni. Pitkään oli niin, että kotimaassa pelaavana huippu-urheilijana työvoimatoimistot eivät edes tunteneet ammattia “urheilija”. Olen kuitenkin maksanut yrittäjänä YEL-maksuja, joten tiedän, miten se systeemi toimii. Lähtökohtaisesti eläkettä olisi hyvä ajatella hyvissä ajoin, muuten siinä voi käydä samalla tavalla kuin urheilu-uran jälkeen: voit jäädä täysin tyhjän päälle, Sorsa pohtii.

Lue lisää

Lisää aiheesta

Artikkelit 4.6.2024

Työnantaja, tiedätkö mihin maahan vakuutat työntekijäsi?

Oletko palkkaamassa ulkomaalaisen työntekijän Suomeen tai lähettämässä työntekijäsi Suomesta töihin ulkomaille? Työnantajana sinun on huolehdittava työntekijöittesi työeläkevakuuttamisesta riippumatta siitä, missä maassa he työskentelevät tai kauanko työsuhde kestää.

Työnantaja, tiedätkö mihin maahan vakuutat työntekijäsi?

Artikkelit 3.6.2024

Psykologinen turvallisuus – miten sitä voi vahvistaa?

Psykologinen turvallisuus tarkoittaa luottamukseen perustuvaa työyhteisön ja organisaation toimintakulttuuria, jossa jokainen työntekijä kokee itsensä arvostetuksi ja tervetulleeksi. Se tarkoittaa myös keskusteluilmapiiriä, jossa eriäviä mielipiteitä osataan käsitellä rakentavasti ja henkilökohtaisuuksiin menemättä. Miten psykologisesti turvallinen ilmapiiri rakennetaan työpaikalle? Entä mitä se vaatii johdolta, esihenkilöiltä ja työntekijöiltä?

Psykologinen turvallisuus – miten sitä voi vahvistaa?

Artikkelit 29.5.2024

Vähemmän jätettä, vähemmän raaka-aineita, vähemmän päästöjä

Kiertotalouden periaate on selkeä ja hyödyt kiistattomat, mutta usealla toimialalla sen toteuttaminen on jäänyt vähäiseksi. Rakennusalakaan ei välttämättä tule ensimmäisenä mieleen, kun puhutaan kiertotaloutta hyödyntävistä toimialoista. Helsingistä löytyy kuitenkin työmaa, jossa kierrätyksen toteuttaminen on herättänyt jopa kansainvälistä huomiota.

Vähemmän jätettä, vähemmän raaka-aineita, vähemmän päästöjä
Lisää ajankohtaisia artikkeleita