Artikkelit

Neliöiden sijaan kannattaa pohtia tilojen toimivuutta

Montako neliötä? Kun yritys hakee uutta toimitilaa, tämä on lähes aina se ensimmäinen kysymys. Tilan koon pohtiminen on ymmärrettävää, sillä teknisen ja kaikkien ymmärtämän mittayksikön avulla tiloja on helppo vertailla.

Tilojen tehokkuutta on perinteisesti mitattu sillä, montako ihmistä sinne saadaan mahtumaan, vaikka oikean kysymyksen pitäisi olla: kuinka yrityksen toiminnot saadaan sopimaan tilaan?

– Hyvä ja viihtyisä toimitila on monen asian summa. Kun yritys valitsee toimitilaa, asiaa kannattaisikin pohtia useista eri näkökulmista – niiden neliöiden lisäksi, kiteyttää Ilmarisen työympäristöasiantuntija Heli Romppainen.

Sijainti, palvelut ja joustavuus

Toimitila on sijainniltaan hyvä, jos se on helposti saavutettavissa ja se on palveluiden lähellä.

– Saavutettavuus tarkoittaa käytännössä sitä, että toimistolle pääsee helposti mistä tahansa suunnasta ja millä tahansa liikennevälineellä; niin julkisilla, polkupyörällä kuin autolla. Tässä mielessä keskustasijainti on lyömätön vaihtoehto, Heli Romppainen sanoo.

Palvelut voidaan jakaa kahteen osaan: ympäristön ja kiinteistön palveluihin. Edelliset ovat keskustassa monipuoliset ja jalankulkumatkan päässä, jälkimmäiset voivat pitää sisällään mitä tahansa parkkipaikoista kuntosaliin.

– Yksinkertaistaen voidaan sanoa, että mitä enemmän palveluita, sen parempi viihtyvyys. Sijainti rakentaa myös yrityksen laatumielikuvaa; toimisto keskustan arvokiinteistössä antaa aivan erilaisen vaikutelman kuin toimisto teollisuusalueella. Hyvä sijainti on myös bonus työnantajamielikuvan kannalta sekä työntekijöille ylpeyden aihe, kertoo Romppainen.

Tilan joustavuus on kasvattanut merkitystään lisääntyneen etätyöskentelyn myötä.

 

Yhä useammalle yritykselle on tärkeää, että tilat elävät ja muuttuvat tarpeen mukaan. Romppainen kertoo myös toisenlaisia näkökulmia joustavuuteen:

– Joustavuus liittyy myös siihen, kuinka helposti vuokranantaja on tavoitettavissa ja kuinka helppo tämän kanssa on toimia muutosten yhteydessä – saako vuokranantajan esimerkiksi kiinni puhelinsoitolla? Kotimaisen vuokranantajan kaikki toiminnot ja päätöksentekijät sijaitsevat Suomessa, joten neuvotteluyhteys on usein suorempi kuin monikansallisella toimijalla.

Tiloissa käytetyt materiaalit ja rakentamisen taso ovat asia, joihin ei kiinnitetä riittävästi huomiota.

– Tähän olisi syytä kiinnittää enemmän huomiota, sillä laadukkaat materiaalit ja laadukas työn jälki eivät ainoastaan ole silmälle miellyttäviä, vaan lisäävät myös työturvallisuutta. Laatu konkretisoituu muun muassa hyvänä sisäilmana ja akustiikkana, sekä optimaalisena lämpötilana – niin lämmityksen kuin jäähdytyksenkin tulee toimia moitteettomasti, Romppainen sanoo.

Ihmiset haluvat kohdata toisiaan

Tilojen toiminnallisuutta voidaan mitata sillä, tukevatko tilat parhaalla mahdollisella tavalla yrityksen liiketoimintaa ja kunkin henkilön työpanosta. Hyvä toiminnallisuus takaa sen, että työ on mielekkäämpää ja tuottavampaa konttorilla kuin etätöissä.

– Kaiken kaikkiaan olisi hyvä miettiä, onko tila otollinen ja inspiroiva paikka kohtaamisille. Ihmisten tarve tavata ei ole kadonnut minnekään, päinvastoin – ajatusten vaihtaminen ja hiljaisen tiedon jakaminen onnistuu parhaiten samassa ja viihtyisässä tilassa, Romppainen sanoo.

Eikä pidä unohtaa rakentamisen vastuullisuutta. 

– Kun kiinteistöllä on LEED-ympäristöluokitus, tietää vuokralainen osallistuvansa yhteisiin talkoisiin puhtaamman ympäristön puolesta, jatkaa Romppainen.

LEED (Leadership in Energy and Environmental Design) on kiinteistöjen sertifiointijärjestelmä. Siinä arvioidaan muun muassa rakennuksen energian-, veden- ja materiaalien kulutusta koko elinkaaren aikana että rakennuksen sijaintipaikan kestävyyttä. LEED on laajimmin kansainvälisesti käytössä oleva kaupallisten rakennusten ympäristösertifikaatti.

Lisätietoja

Ilmarisen omistuksessa on noin 150 liike-, toimisto-, varasto- ja muuta kiinteistöä. Merkittävä osa yhtiön kiinteistöistä sijaitsee pääkaupunkiseudulla ja muiden kasvukeskusten keskeisillä paikoilla.

Lisää aiheesta

Artikkelit 21.2.2024

Uusi työ uudelta alalta – ammatillinen kuntoutus auttoi palaamaan työelämään

Lista kipeistä kohdista on pitkä: niska, selkä, olkapäät, kädet, polvet, nivelet ja nikamat. Pitkiä sairauslomia, useita leikkauksia. Terveysongelmat eivät kuopiolaista Jouni Räsästä kuitenkaan lannistaneet – päinvastoin. Ammatillisen kuntoutuksen avulla Räsänen opiskeli itselleen uuden ammatin, ja nyt työ nuorten parissa on vienyt mennessään.

Uusi työ uudelta alalta – ammatillinen kuntoutus auttoi palaamaan työelämään

Artikkelit 31.1.2024

Työhyvinvointilähetti pitää huolta ergonomiasta Apetitilla – 8 vinkkiä työpaikalle

Apetitin tehtaalla Säkylässä toimii työhyvinvointilähetti, joka opastaa työnsä ohessa muita työntekijöitä hyvään ergonomiaan. Oppinsa lähetti on saanut koulutusohjelmasta, jossa kouluttajana toimi muun muassa työfysioterapeutti. Hankkeen avulla tehtaalla pyritään vahvistamaan työhyvinvointia ja vähentämään tuki- ja liikuntaelinvaivoista johtuvia sairauspoissaoloja.

Työhyvinvointilähetti pitää huolta ergonomiasta Apetitilla – 8 vinkkiä työpaikalle

Artikkelit 29.1.2024

Milloin ja miten työtön pääsee eläkkeelle?

Oletko jo lähellä eläkeikääsi, mutta sait ikävän uutisen työsuhteesi päättymisestä, tai oletko ollut jo pidempään työttömänä? Kasasimme tietopaketin siitä, miten katkot työuralla tai työuran päättyminen odotettua aiemmin vaikuttavat eläkkeeseesi. Työttömänä voit jäädä eläkkeelle samoilla ehdoilla kuin työntekijänä eli kun eläkeikäsi tulee täyteen.

Milloin ja miten työtön pääsee eläkkeelle?
Lisää ajankohtaisia artikkeleita