Nuoret naiset ovat koronakriisin kärsijöitä
Ilmariseen tuli taannoin eräältä toimittajalta yhteydenotto, jossa hän kaipasi tietoja koronakriisin vaikutuksista ikääntyneiden työllisyyteen. Lomautus- ja irtisanomisuutiset olivat juuri silloin näkyvästi uutisotsikoissa. Työuransa loppupuolella olevien asemasta työmarkkinoilla on mediassa maalailtu aika ajoin negatiiviseen sävyyn, joten toimittajan kysymys tähän nähden vaikutti johdonmukaiselta. Ehkäpä säästökuureilla olevien yritysten ensimmäisinä poislähtijöinä ovat ikääntyneet?
Toimittajan kysely päätyi omalle työlistalleni ja sainkin koostettua raportin Ilmarisen datasta eri ikäisten palkka- ja työntekijämääristä. Toimittajan kyselyyn verrattuna asia oli kuitenkin toisin päin: 50-60 -vuotiaat olivat yksi vähiten koronan vaikutuksista kärsinyt ikäluokka, kun taas nuorimpien palkat olivat huomattavasti alhaisemmat verrattuna vuodentakaiseen.
Lopulta toimittajan juttu taisi kuivua kasaan, mutta asia jäi kaivamaan mieltäni. Nyt kun saatavilla oli tietoja koko vuodelta, päätin palata tarkastelemaan palkkatietoja ikäryhmittäin.
Korona on puraissut naisvaltaisia aloja
Miksi ikääntyneille on maksettu palkkoja enemmän kuin vuotta aiemmin? Suurin syy on palkkojen vuosikorotusten lisäksi eläkeiän nousu. Eläkeikä on sovittu nousevan asteittain 65 ikävuoteen asti, jonka jälkeen se muuttuu elinajan odotetta myötäileväksi. Näin palkkoja maksetaan enemmän koska työvuosienkin määrä kasvaa.
Entä miten on käynyt alle 30-vuotiaille nuorille? Ikäryhmittäisessä tarkastelussa etenkin nuorten naisten työttömyys on noussut ja palkat laskeneet verrattuna vuodentakaiseen. Syy löytyy tässäkin tarkastelemalla tilastoja tarkemmin. Nuoria naisia on selvä enemmistö koronan pahasti runtelemalla matkailu- ja ravintola-alalla sekä palvelualalla yleensäkin. Korona ei sen sijaan ole puraissut yhtä pahasti miesvaltaisia teollisuus- ja rakentamisaloja.
Nuorten luottamus tulevaan kaipaa vahvistusta
Nuorilla ei usein ole vakituista työtä, jolloin voidaan olettaa, että yritykset karsivat ensisijaisesti joustavammaksi koetusta työvoimastaan. Varsinkin opiskelijat ovat rahoittaneet elämistään tekemällä usein palvelualalla sivutoimisia töitä opintojen ohella.
Eläkeyhtiön edustajana on syytä muistuttaa, että jokainen palkaksi saatu euro kasvattaa nuoren tulevaa eläkettä, jota nykyisessä järjestelmässä kertyy tasaisesti koko työuran ajalta. Tai siis ei kerry koronasta kärsineillä aloilla ja ikäryhmissä.
Myös ahdistuksen ja mielenterveysongelmien on todettu lisääntyneen etenkin nuorilla koronakriisin aikana, ja työ on yksi tapa edistää heidän hyvinvointiaan ja työkykyään. Väitänkin, että koronakriisissä sivuosaan joutuneet nuoret ovatkin yksi koronakriisin pahimpia tragedioita. Onneksi nuoret ovat myös toivoakseni yksi nopeimmin taas ”normaaliin” rytmiin sopeutuvista ikäryhmistä siirtyessämme koronan jälkeiseen aikaan. Nuorten uskoa parempaan huomiseen on syytä tukea ja vahvistaa.
Miika Aromaa
suurasiakasvakuutuspäällikkö
Ilmarinen
Lisätietoja
Lisää aiheesta
Miksi yhä useampi mielenterveyssyistä kuntoutusta hakenut saa kielteisen päätöksen? – Tässä kolme syytä
Työkyvyttömyyseläkettä haetaan eniten mielenterveyden häiriöiden vuoksi. Erityisesti nuorten työkyvyttömyyden pitkittyminen on huolestuttavaa, koska heillä olisi paljon työvuosia jäljellä. Miksi kuitenkin yhä useampi mielenterveyssyistä ammatillista kuntoutusta hakenut saa kielteisen päätöksen?
Mistä puhutaan, kun keskustellaan eläkkeiden uudistamisesta ja leikkaamisesta?
Meiltä on viime aikoina kyselty, mitä hallituksen leikkauspuheet tarkoittavat. Lisäksi moni pohtii omalta kohdaltaan, pieneneekö oma eläke, pääseekö vielä osittaiselle vanhuuseläkkeelle tai tuleeko ensi vuonna indeksikorotusta. Kaikesta voi päätellä, että julkinen keskustelu on herättänyt huolta niin työelämässä yhä olevissa kuin eläkeläisissä.
Miten muokataan työtä konkarille sopivaksi?
Työuraa ei voi ainakaan koko matkalta painella maaliin asti täydellä vauhdilla ja itseään jatkuvasti ylittäen. Tulevaisuudessa on yhä tärkeämpää, että sovitamme ja muokkaamme työtä elämäntilanteeseen sopivaksi. Sekä työssä olevasta että työelämään tulevasta työvoimasta täytyy pitää hyvää huolta. Miten voisimme entistä paremmin huomioida työn vaatimusten lisäksi työntekijöiden perustarpeet, elämäntilanteen ja terveydentilan?