Blogit

Nuoret naiset ovat koronakriisin kärsijöitä

Ilmariseen tuli taannoin eräältä toimittajalta yhteydenotto, jossa hän kaipasi tietoja koronakriisin vaikutuksista ikääntyneiden työllisyyteen. Lomautus- ja irtisanomisuutiset olivat juuri silloin näkyvästi uutisotsikoissa. Työuransa loppupuolella olevien asemasta työmarkkinoilla on mediassa maalailtu aika ajoin negatiiviseen sävyyn, joten toimittajan kysymys tähän nähden vaikutti johdonmukaiselta. Ehkäpä säästökuureilla olevien yritysten ensimmäisinä poislähtijöinä ovat ikääntyneet?

Toimittajan kysely päätyi omalle työlistalleni ja sainkin koostettua raportin Ilmarisen datasta eri ikäisten palkka- ja työntekijämääristä. Toimittajan kyselyyn verrattuna asia oli kuitenkin toisin päin: 50-60 -vuotiaat olivat yksi vähiten koronan vaikutuksista kärsinyt ikäluokka, kun taas nuorimpien palkat olivat huomattavasti alhaisemmat verrattuna vuodentakaiseen.

Lopulta toimittajan juttu taisi kuivua kasaan, mutta asia jäi kaivamaan mieltäni. Nyt kun saatavilla oli tietoja koko vuodelta, päätin palata tarkastelemaan palkkatietoja ikäryhmittäin.

Korona on puraissut naisvaltaisia aloja

Miksi ikääntyneille on maksettu palkkoja enemmän kuin vuotta aiemmin? Suurin syy on palkkojen vuosikorotusten lisäksi eläkeiän nousu. Eläkeikä on sovittu nousevan asteittain 65 ikävuoteen asti, jonka jälkeen se muuttuu elinajan odotetta myötäileväksi. Näin palkkoja maksetaan enemmän koska työvuosienkin määrä kasvaa.

Entä miten on käynyt alle 30-vuotiaille nuorille? Ikäryhmittäisessä tarkastelussa etenkin nuorten naisten työttömyys on noussut ja palkat laskeneet verrattuna vuodentakaiseen. Syy löytyy tässäkin tarkastelemalla tilastoja tarkemmin. Nuoria naisia on selvä enemmistö koronan pahasti runtelemalla matkailu- ja ravintola-alalla sekä palvelualalla yleensäkin. Korona ei sen sijaan ole puraissut yhtä pahasti miesvaltaisia teollisuus- ja rakentamisaloja.

Nuorten luottamus tulevaan kaipaa vahvistusta

Nuorilla ei usein ole vakituista työtä, jolloin voidaan olettaa, että yritykset karsivat ensisijaisesti joustavammaksi koetusta työvoimastaan. Varsinkin opiskelijat ovat rahoittaneet elämistään tekemällä usein palvelualalla sivutoimisia töitä opintojen ohella.

Eläkeyhtiön edustajana on syytä muistuttaa, että jokainen palkaksi saatu euro kasvattaa nuoren tulevaa eläkettä, jota nykyisessä järjestelmässä kertyy tasaisesti koko työuran ajalta. Tai siis ei kerry koronasta kärsineillä aloilla ja ikäryhmissä.

Myös ahdistuksen ja mielenterveysongelmien on todettu lisääntyneen etenkin nuorilla koronakriisin aikana, ja työ on yksi tapa edistää heidän hyvinvointiaan ja työkykyään. Väitänkin, että koronakriisissä sivuosaan joutuneet nuoret ovatkin yksi koronakriisin pahimpia tragedioita. Onneksi nuoret ovat myös toivoakseni yksi nopeimmin taas ”normaaliin” rytmiin sopeutuvista ikäryhmistä siirtyessämme koronan jälkeiseen aikaan. Nuorten uskoa parempaan huomiseen on syytä tukea ja vahvistaa.

Miika Aromaa
suurasiakasvakuutuspäällikkö
Ilmarinen

Lisätietoja

Lisää uusi kommentti

0/4000
Viesti on pakollinen
Nimi on pakollinen
Sähköpostiosoite on pakollinen

Lisää aiheesta

Blogit 21.7.2021

Hei liikkuja – onko mittalaitteesi renki vai isäntä?

Monelle meistä kunto- ja terveysliikkujista kesä on kestävyysliikunnan kulta-aikaa. Löydämme liikkumisen iloa muun muassa luonnosta nautiskellen kävelylenkin lomassa, lenkkipolkuja pinkoen tai pyörän selässä kiitäen. Monet hurahtavat laskemaan omia kilometrejään ja tähtäävät täysillä kohti omia tavoitteitaan tai kisailevat esimerkiksi pyöräkilometreistä Kilometrikisassa. Ranteeseen puetaan tietenkin suoritusta mittaava älylaite. Eihän sitä muuten tiedä liikkuneensa.

Hei liikkuja – onko mittalaitteesi renki vai isäntä?

Blogit 24.6.2021

Yrittäjät ansaitsevat yhtä hyvän eläketurvan kuin palkansaajatkin

Yrittäjien luottamus eläkejärjestelmään on vaatimaton Suomen Yrittäjien tuoreen tutkimuksen perusteella, alivakuuttaminen on yleistä ja valtion rahoitus on kasvussa. Vuoroin arvostellaan yrittäjiä ja eläkevakuuttajia alivakuuttamisesta. Mistä tässä on oikein kyse?

Yrittäjät ansaitsevat yhtä hyvän eläketurvan kuin palkansaajatkin

Blogit 17.6.2021

Digitaalinen alusta on hyvä renki, mutta huono isäntä

Vuodesta 2007, eli ensimmäisen iPhonen julkaisusta lähtien, voimistunut alustatalous on kovaa vauhtia laajenemassa perinteiseen, digitalisaation ulkopuolella olleeseen palveluliiketoimintaan. Korona-aika on vauhdittanut ilmiötä, josta osoituksena on esimerkiksi valtavasti kasvaneet algoritmijohtoiset ruuan kotiinkuljetuspalvelut. Painettujen puhelinluetteloiden jäätyä historiaan, perinteiset palvelualan pienyritykset joutuvat nykyään olemaan aktiivisesti läsnä somessa, Google-hauissa, kuluttaja-arvioissa ja kilpailutuksia tekevissä palveluissa ollakseen asiakkaiden näkökulmasta olemassa.

Digitaalinen alusta on hyvä renki, mutta huono isäntä
Lisää ajankohtaisia artikkeleita