Artikkelit

Mikä ihmeen vakuutuspalkka?

Vakuutuspalkka tarkoittaa palkkaa, joka määritellään ulkomailla työskentelevälle työntekijälle. Se takaa, että työntekijä saa Suomen tasoa vastaavan työeläkkeen, vaikka työskentelisi maailman toisella puolella.

Kun työntekijä lähetetään työkomennukselle ulkomaille, työnantajan tulee huolehtia lukuisista asioista. Yksi näistä on lakisääteinen vakuutuspalkan määrittäminen yhdessä työntekijän kanssa, mielellään kirjallisesti.

Lue lisää ulkomaantyön vakuuttamisesta

Ennen vanhaan tyypillinen ulkomaankomennukselle lähtevä työntekijä oli tehtaan insinööri, joka lähetettiin Saksaan saman yrityksen palvelukseen kahdeksi vuodeksi. Prosessi oli selkeä, suoraviivainen ja palkka oli pääsääntöisesti parempi kuin Suomessa. Palkka ei ollut suurempi työn vaativuuden vuoksi, vaan työnantaja usein halusi varmistaa, ettei työntekijälle tullut ulkomaantyöstä mahdollisia lisäkuluja ja halusi huomioida myös työntekijän perheen tarpeet.

Lisäkulut usein johtuivat eroista arjessa; ruoka ja asuminen saattoivat olla kalliimpaa tai työnantaja halusi tarjota työntekijälleen mahdollisuuden käydä aika ajoin Suomessa. Tehtiin hintavertailuja, laskettiin keskihintoja ja tarkasteltiin, paljonko työnantajan pitäisi maksaa enemmän palkkaa, jotta työntekijä saisi Suomen palkan tasoisen eläkekarttuman eikä ulkomaankomennus aiheuttaisi työntekijälle ylimääräisiä kuluja ja olisi kaikin puolin onnistunut kokemus - molemmille osapuolille. Vakuutuspalkan perusteella lasketaan myös työntekijän sairaus- ja vanhempainpäiväraha.

Ulkomaille töihin yhä useammin työntekijän aloitteesta

Tänä päivänä elintasoeroja ei tarvitse enää samalla tavalla pohtia, varsinkin jos kyseessä on työntekijän aloitteesta tapahtunut ulkomaanetätyö. Nykyisin työnantajan puolelta riittää, että palkanlaskija tietää, miten palkkojen ilmoittaminen tulorekisteriin eroaa kotimaassa tehdyn työn ilmoittamisesta. Palkka tulee ilmoittaa omana tulolajinaan, vakuutuspalkkana aikapalkan sijaan.

Vakuutuspalkan soveltaminen tämän päivän käytäntöihin voi olla haastava hahmottaa, sillä ulkomaan komennukselle lähdetään useimmiten työntekijän aloitteesta. Kansainvälistyvät perheet haluavat viettää yhdessä aikaa tai seikkailunnälkäiset matkustaa pakettiautolla etätöihin Espanjaan. Työnantaja ei välttämättä maksa tästä ajasta korkeampaa palkkaa, vaan monesti ansiot pysyvät samana kuin Suomessa. Silti ansiot ilmoitetaan kuukausittain tulorekisteriin vakuutuspalkkana, jos ulkomailla ollaan yli kuusi kuukautta.

- Meillä on edelleen paljon asiakkaita, jotka kokevat tulorekisteri-ilmoitusten laatimisen haastavana. Autamme mielellämme varmistamaan, että tulorekisteri-ilmoitus on tehty oikein, toteaa ulkomaantyön asiantuntija Milla Karvinen.

-
Jos työhistoriaansa alkaa tarkastella työeläkeotteelta vasta eläkkeelle jäämisen yhteydessä, mahdollisesta puuttuvaa dokumentaatiota on hankala selvittää, eivätkä asiaan liittyvät henkilöt ole välttämättä enää käytettävissä tai silloista työnantajayritystä edes olemassa. Siksi on erityisen tärkeä selvittää ja oikaista virheelliset ilmoitukset reaaliajassa, Karvinen jatkaa. - Me autamme asiakkaitamme ratkomaan arvoituksia jo ennen kuin ne pääsevät syntymään.

Muista A1-todistus!

Kun työntekijä on lähdössä etätöihin tai vastaavasti esimerkiksi kokous- tai koulutusmatkalle ulkomaille, työnantajan on muistettava hakea A1-todistusta huolimatta ulkomailla työskentelyn pituudesta.

Lue lisää A1-todistuksesta (etk.fi)

Jos yrityksen palkanlaskenta on ulkoistettu, työnantajan olisi hyvä lähettää työntekijän A1-todistus tilitoimiston palkanlaskentaan heti, kun todistus on myönnetty. Näin tieto työntekijän ulkomaankokemuksesta menee palkanlaskennalle välittömästi ja tulorekisteri-ilmoitukset ovat linjassa jatkossakin.

Haluaisitko kuulla lisää?

Järjestämme webinaarin artikkelin aiheista 24.4.2025. klo 9–10.30. Sisältö on suunnattu erityisesti yritysten henkilöstöhallinnolle, tilitoimistoille ja palkkahallinnon asiantuntijoille.

Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan

Lue myös

Suomesta ulkomaille lähtevän työntekijän vakuuttaminen

Vakuutuspalkka eläkkeen perusteena olevana työansiona (telp.fi)

Lisää aiheesta

Artikkelit 6.5.2025

Lepakkoluolasta moderniksi toimitaloksi

Ilmarisen toimitilat sijaitsevat Ruoholahdessa osoitteessa Porkkalankatu 1. Toimitalo tunnetaan myös nimellä Lepakko. Tontilla aiemmin sijannut kiinteistö, eli alkuperäinen Lepakkoluola, valmistui varastoksi vuonna 1940. Nykypäivän Lepakko tarjoaa joustavat ja innovatiivisuutta tukevat toimitilat usealla yrityksille, joista yksi on Sofigate.

Lepakkoluolasta moderniksi toimitaloksi

Artikkelit 28.4.2025

Neuromoninaisuuden huomioiminen lisää hyvinvointia ja tuottavuutta

Neuromoninaisuus kuvaa ihmisten erilaisia kognitiivisia toimintatapoja. Koko väestömme sijoittuu neurodiversiteetin spektrille, jossa noin 70–80 prosenttia on neurotyypillisiä ja noin 20 prosenttia kuuluu neuroepätyypilliseen vähemmistöön. Tähän ryhmään kuuluvat esimerkiksi ADHD- ja autismikirjon henkilöt, dyslektikot ja muut erityispiirteitä omaavat yksilöt. Neuromoninaisuudella on oma vaikutuksensa myös työntekoomme, ja siihen miten osaamme toimia erilaisten ihmisten kanssa.

Neuromoninaisuuden huomioiminen lisää hyvinvointia ja tuottavuutta
Lisää ajankohtaisia artikkeleita