Tiedote 5.6.2018

Länsi-Suomen nuoret uskovat saavansa oman alan töitä

88 prosenttia ammattiin valmistuvista länsisuomalaisista nuorista uskoo omalle alalle työllistymiseen. Alueella ollaan myös muuta Suomea valmiimpia kouluttautumaan uudelleen, jos oman alan töitä ei löydykään.

82 prosenttia alle 30-vuotiaista ammattiin valmistuvista nuorista uskoo löytävänsä oman alan töitä Suomessa. Ero vuotta aiempaan on merkittävä, sillä tuolloin vastaava luku oli 74 prosenttia. Kaikista luottavaisimpia oman alan töiden löytämisen suhteen ollaan Länsi-Suomessa, jossa oman alan töitä uskoo löytävänsä 88 prosenttia vastaajista. Luvut selviävät Ilmarisen Taloustutkimuksella teettämästä nuorten työelämätutkimuksesta.

Asennemuutoksessa näkyy se tapa, jolla opintoja yhä useammin lähestytään, uskoo Ilmarisen tutkimusjohtaja Tomi Hussi.

– Opinnoissa onnistumisen edellytys on, että uskoo työllistymiseen. Substanssiosaaminen on edelleen tärkeää, vaikka koulutusalan voi myös nähdä välineenä tiedonkäsittelyvalmiuksien kerryttämiseen. Näin oman alan töitä ei nähdä enää niin kapeasta näkökulmasta.

Valmius uudelleen kouluttautumiseen on korkea

Länsi-Suomessa ollaan muuta Suomea valmiimpia kouluttautumaan uudelleen. Vastaajista 87 prosenttia olisi valmiita kouluttautumaan uudelleen toiseen ammattiin, jos koulutusta vastaavaa työtä ei olisi tarjolla. Ero Itä-, Pohjois- ja Etelä-Suomeen on noin 10 prosenttiyksikköä.  

– Ammattiin opiskelevat ovat työelämän suhteen realisteja. Työelämä muuttuu nopeammin kuin aiemmin. Nuoret haluavat säilyttää työmarkkinakelpoisuutensa ja olla kiinnostavia toimijoita työmarkkinoilla. He ymmärtävät uudet mahdollisuudet paljon paremmin kuin keski-ikäiset, Hussi sanoo.

Kansainväliset markkinat kiinnostavat

Länsi-Suomessa 43 prosenttia ammattiin valmistuvista ovat kiinnostuneita kansainvälisestä yrittäjyydestä, kun muualla Suomessa kiinnostuneiden määrä on vain 16–30 prosenttia. Länsi- ja Pohjois-Suomessa yrittäjyydessä kiinnostaa myös hieman muita alueita enemmän työnantajana toimiminen vain itsensä elättämisen sijaan.

– Isot asiat muokkaavat mielikuvaa siitä, millaisia työelämän merkityksiä rakennetaan. Länsi-Suomen työmarkkinoilla on ollut myllerrystä esimerkiksi Salossa, mutta nuoret uskovat yrittäjyyteen. Kasvuhakuisuus kulkee käsi kädessä kansainvälistymisen kanssa, Hussi sanoo.

Työn tekeminen – tärkeä osa hyvää elämää

80 prosenttia länsisuomalaisista vastaajista kävisi mieluummin töissä kuin nostaisi yhteiskunnan tukia, vaikka palkka olisi pienempi kuin maksettavat tuet yhteensä. Valtakunnallinen luku on hieman pienempi, 76 prosenttia. Tutkimustulosten valossa nuorten suhtautuminen tulevaan työelämään on erittäin positiivinen, arvioi Tomi Hussi.

Työntekoon kannustavat eniten työilmapiiri ja työn sisältö, vähiten asema. Myös työssä jaksamisessa uskotaan avoimeen ja kannustavaan ilmapiiriin. Hyvää esimiestä puolestaan kuvaillaan sanoilla kannustava ja kuunteleva.

– Vastauksista kuultaa läpi työn merkityksen muuttuminen. Nuoret näkevät työn tärkeänä osana hyvää elämää. Koulutuksella, uralla ja työllä on iso painoarvo koko elämän merkityksellisyyden rakentamisessa. Työn tekeminen on arvo sinänsä, Hussi sanoo.

Ammattiin opiskelevat ovat tätä mieltä Länsi-Suomessa

  • 88 % uskoo löytävänsä oman alan töitä. Koko Suomen vastaava luku on 82 %.  
  • Jos oman alan töitä ei löydy, 92 % on valmiita tekemään muita kuin oman alan töitä, 87 % on valmiita kouluttautumaan uudelleen uuteen ammattiin ja 85 % jatkokouluttautumaan omalla alallaan. Vastaajista 76 % on valmiita muuttamaan toiselle paikkakunnalle työn perässä.
  • Noin 80 % kävisi mieluummin töissä, vaikka työttömyyskorvausta, toimeentulotukea tai muita tukia saisi enemmän kuin palkkaa. Viime vuonna vastaava luku oli 67 %.
  • 47 % on harkinnut yrittäjyyttä, kun taas 56 % uskoisi pystyvänsä elättämään itsensä yrittäjänä.
  • Työntekoon kannustavat eniten työilmapiiri ja työn sisältö, vähiten asema. 
  • Työssä jaksamisen kannalta merkittävimpiä asioita ovat avoin ja kannustava työilmapiiri, hyvä esimies ja työn sisältö.

Ilmarinen teetti nuorten työelämätutkimuksen Taloustutkimuksella. Puhelinhaastatteluna toteutettuun tutkimukseen vastasi 400 ammattioppilaitoksessa tai ammattikorkeakoulussa opiskelevaa 17–29-vuotiasta nuorta ympäri Suomen. Länsi-Suomesta kyselyyn vastasi 100 henkilöä. Tutkimus on toteutettu vuosittain vuodesta 2015 alkaen (vuosina 2015–2017 tutkimuksen teetti Etera, joka yhdistyi vuodenvaihteessa Ilmariseen). 


Miten eri alueet eroavat toisistaan, mitä mieltä nuoret ovat valtakunnallisesti?

Tutustu tuloksiin osoitteessa ilmarinen.fi/uutishuone.  

Lisätiedot

Tomi Hussi, tutkimusjohtaja, p. 050 517 9209, tomi.hussi@ilmarinen.fi

Ajankohtaista

Tiedote 15.9.2021

Ilmarisen suhdanneindeksi: Työntekijämäärä nousi jo neljättä kuukautta peräkkäin

Työntekijämäärä nousi elokuussa Ilmarisen suhdanneindeksiin kuuluvissa yrityksissä 0,6 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna. Elokuu oli jo neljäs peräkkäinen kuukausi, jolloin työntekijämäärä jatkoi kasvuaan. Positiivinen kehitys näkyi erityisesti henkilöstövuokrauksen sekä viestinnän ja tietotekniikan aloilla, joilla työntekijämäärä nousi noin neljä prosenttia. Alueellisessa vertailussa vahvin kehitys oli Etelä-Suomessa, jossa työntekijöiden määrä lisääntyi yli puolitoista prosenttia.

Ilmarisen suhdanneindeksi: Työntekijämäärä nousi jo neljättä kuukautta peräkkäin
Lisää uutisia ja tiedotteita