Maamme rakentajat: Nuorten yrittäjien Arctic SnowHotel nousi matkailijoiden suosioon

Yrittäjäpariskunta Heidi ja Ville Haavikko luotsaavat lumihotellia 3,5 miljoonan liikevaihdolla ja pitävät huolta 40 kausityöntekijän työyhteisöstä – näin päähänpistosta kasvoi Lapin matkailun jättihitti.

Se ei ollut mikään yhdentekevä luento.

Maanmittausinsinööriopintojaan viimeistelevä Ville Haavikko oli valinnut viimeiselle kouluvuodelleen kevyitä kursseja, joista opintopisteet ropisivat turhia stressaamatta. Päivän agendalla oli lumirakentamisen kurssi, joka ei juuri Villeä kiinnostanut. Vaimo Heidi kuitenkin patisti hommiin.

– Epäilin, että mies lähtee kavereiden kanssa iltaa istumaan, mutta luennolle hän sitten kuitenkin meni. Takaisin tullessa Ville ilmoitti saman tien, että nyt hänellä on meille bisnesidea, kertoo Heidi Haavikko.

Luennolla esiteltiin Jukkasjärven jäähotellia Ruotsissa. Länsinaapurissa oli tehty bisnestä lumesta ja jäästä – elementeistä, jotka ovat posiolaiselle Heidille ja Rovaniemen kupeessa kasvaneelle Villelle enemmän kuin tuttuja. Miksei sama toimisi myös Suomessa?

– Ennen lumihotellia olin K-marketissa töissä, ja ajattelin kyllä jo silloin, että voisihan näitä maitopurkkeja omassakin paikassa latoa. Mutta en olisi ikinä arvannut, kuinka nopeasti lopulta päädyimme yrittäjiksi.

Kun idea oli selvillä, asiat tosiaan tapahtuivat tehokkaaseen tahtiin: tiukkaa tutustumista alaan, tontti kaukaa kaupungin valoista, lumitykit ja niille vettä. Metsää täynnä oleva tontti muuttui alle vuodessa aukeaksi, jonka keskelle nousi viidensadan neliön hirsiravintola ja myöhemmin 51-paikkainen lumihotelli. Vuosi oli 2008, Heidi 23-vuotias ja Ville 24.

– Lainaa hakiessa pankinjohtaja totesi, että olettepa nuoria. Vastasimme, että eihän me tällaista hommaa vanhana enää jakseta tehdä.

Lainapäätös napsahti, ja Arctic SnowHotel sai alkunsa.

Lapin matkailuyrittäjät myötätuulessa

Ruokaa jäälautaselta tarjoiltuna ja saunomista lumesta tehdyssä saunassa – kymmenen vuotta perustamisensa jälkeen Arctic SnowHotel palvelee useita kymmeniä tuhansia Lapin matkailijoita ja työllistää yli neljäkymmentä ihmistä vuosittain. Tarjontakin on entistä laajempi, sillä lumihotellin ja hirsiravintolan lisäksi alueella toimii nykyään 200-paikkainen jääravintola, jääbaari, ryhmä panoramanäkymällä varustettuja, revontulien ihailuun sopivia lasi-igluja sekä kokonaan lumesta tehty sauna.

– Kun ennen hotellin rakentamista menimme papereiden kanssa kertomaan matkanjärjestäjille suunnitelmistamme, kukaan ei uskonut meitä. Kun he sitten seuraavana vuonna näkivät lopputuloksen ja joutuivat hämmästymään, alkoi myynti vetää.

Lapin matkailu on myötätuulessa, ja se näkyy myös Arctic SnowHotelilla. Nykyään suurin osa asiakkaista tulee Suomen ulkopuolelta. Kun yritys jokin aika sitten julkaisi työpaikkailmoituksen, jossa etsittiin talonmiestä hotellin revontulivahdiksi, sateli hakemuksia yhteensä yli 1500 joka puolelta maailmaa.

– Asiakkaistamme yksi prosentti on suomalaisia. Sosiaalisen median aikakaudella on paljon helpompi saada asiakas toiselta puolelta maapalloa kuin naapurista, Heidi sanoo.

Sesonkityö palkitsee

Ensimmäisenä vuonna Arctic SnowHotelin palkkalistoilla oli Heidin ja Villen lisäksi yksi työntekijä, joka ehti hyvin hoitaa yhtä aikaa sekä vastaanottovirkailijan että siivoojan hommat.

Nyt yritys työllistää nelisenkymmentä henkilöä, joista pääosa tekee töitä talvisesongin ajan loka–huhtikuussa. Ympärivuotisia työntekijöitä on vain kourallinen – hieman enemmän, jos kesäkaudella on tiedossa remontti- tai laajennustöitä.

Sesonkityö tuo mukanaan haasteita, mutta on myös omiaan hitsaamaan porukkaa yhteen. Kun lomakausi on käsillä, ovat päivät pitkiä ja kiireisiä, mutta piikkien ulkopuolella hiljenee.

– Tämä ei ole kasista neljään -työtä, vaan meillä hoidetaan kaikki hommat, jotka vastaan tulevat. Onhan se paikasta toiseen juoksemista, mutta sitä jaksaa, kun tietää että jossain vaiheessa helpottaa.

Huhtikuussa kauden päätyttyä Heidi ja Ville ovat ottaneet tavaksi palkita työporukkaa virkistymisen merkeissä, esimerkiksi yhteisellä reissulla Tallinnaan. Kiireisestä arjesta huolimatta Arctic SnowHotelilla on onnistuttu pitämään työntekijöistä hyvää huolta.

– Meillä on tosi hyvä työyhteisö. Sesongin jälkeinen jatkamisprosentti on noin kahdeksankympin luokkaa. Ainahan joku jää äitiyslomalle tai löytää vakityön, mutta kyllä se meistä jotain kertoo, että tänne halutaan jäädä töihin vuodesta toiseen, Heidi hymyilee.

Heidillä ja Villellä on selkeä työnjako: Heidi vastaa sisällä ja Ville ulkona tehtävistä töistä. Hallinnollisissa töissä apuna on ollut tilitoimisto. Se on auttanut yrittäjiä keskittymään omaan yritykseensä.

– Yrittäjyyden suurin haaste on luulo, että pitää olla aina tavoitettavissa. Tämän matkan suurin oppi on ollut, että itse ei voi tehdä kaikkea, vaan lankoja pitää luovuttaa muillekin, Heidi sanoo.

Lisätietoa

• Yrittäjä, tule Ilmarisen asiakkaaksi
• Tutustu Ilmarisen Parempaa työelämää -palveluihin 

Fakta: Kausityöntekijä tai kesäduunari – näin heidät eläkevakuutat

• Kausi- tai kesätyöntekijäkin eläkevakuutetaan, olipa heitä yksi tai useampia. Työnantajan koosta, maksetuista palkoista ja palkkojen säännöllisyydestä riippuu, mikä tapa tapa kannattaa.
• Jos yrityksellä on ennestään työntekijöitä ja heille TyEL-vakuutus, kausityöntekijät vakuutetaan myös samassa vakuutuksessa. Tämä on paras vaihtoehto, jos on olemassa ennestään TyEL-vakuutus tai palkat ylittävät 8 346 puolessa vuodessa.
• Pienten yritysten, joilla ei ole säännöllistä palkanmaksua tai palkat jäävät alle 8 346 euroa puolessa vuodessa, kannattaa yleensä valita tilapäisen työnantajan TyEL-vakuutus.
• Eläkevakuuttamisen palvelut voidaan myös ulkoistaa tilitoimistolle, jolloin tilitoimisto hoitaa koko asiakkaan eläkevakuuttamisen ja muut sovitut hallinnolliset rutiinit.