Artikkelit

Hyvä saavutettavuus turvaa keskustan elinvoiman

Helsingin keskusta pysyy vetovoimaisena, kun sinne pääsee jatkossakin sujuvasti henkilöautolla, sanoo Ilmarisen kiinteistöjohtaja Tomi Aimonen.

Vetovoimainen keskusta on elinehto koko kaupungin menestymiselle. Tätä mieltä on Ilmarisen kiinteistöjohtaja Tomi Aimonen, jonka mielestä avainasia on keskustan hyvä saavutettavuus kaikilla kulkuvälineillä.

– Tämä tarkoittaa, että myös henkilöautolla on mahdollista päästä sujuvasti esimerkiksi keskustan pysäköintilaitoksiin. Yksityisautoilu säilyy jatkossakin tärkeänä liikkumismuotona, vaikka kulkuneuvojen käyttövoima saattaakin vaihtua sähköön, Aimonen perustelee.

Hänen mukaansa riskinä on, että yksityisautoilun rajoittaminen vaikeuttaisi huomattavasti kaupankäyntiä keskustassa. Seurauksena olisi asiakkaiden siirtyminen kehäteiden varsien kauppakeskuksiin.

Vahvuuksia kehitettävä edelleen

Ilmarinen on ydinkeskustan suurimpia kiinteistönomistajia, jolla on alueella suuri määrä liike-, toimisto- ja pysäköintitiloja. Omistuksiin kuuluvat muun muassa Pääpostitalo, Graniittitalo ja Kluuvin Antilooppi-kortteli.

Aimonen huomauttaa, että Helsingin keskusta on maan suurin työpaikkojen ja palveluiden keskittymä. Se on myös Suomen käyntikortti, jonka tuntevat hyvin ulkomaisetkin toimijat.

– Tämänkin vuoksi keskustan vahvuudet on pidettävä vähintään nykyisellä tasolla – ja mielellään vietävä niitä koko ajan parempaan suuntaan. Tärkeintä on varmistaa keskustan kilpailukyky ja elinvoimaisuus.

Aimosen mielestä perustekijät ovat nyt hyvällä mallilla. Tulevissa kehityssuunnitelmissa olisi kuitenkin tärkeää, että esimerkiksi kävelykatualueen laajentamisesta saadaan aitoa lisäarvoa.

– Kiinteistöjen omistajan näkökulmasta kävelykeskustaa ei voida laajentaa, jos keskustan saavutettavuutta ei samalla turvata myös yksityisautoilla.

Maan alla kulkeva kokoojakatu on hänestä yksi mahdollisuus, mutta muitakin ratkaisuja on hyvä selvittää.

– Kannattaa esimerkiksi katsoa, miten jo olemassa olevaa infrastruktuuria voitaisiin hyödyntää.
Yksi sellainen voisi Aimosen mielestä olla esimerkiksi ydinkeskustan alla jo kulkevan huoltotunnelin hyödyntäminen. Ruoholahdesta alkavaa tunnelia pitkin pääsee jo muutamiin keskustan pysäköintilaitoksiin. Se jatkuu edelleen huoltokäytössä Kaisaniemeen saakka.

Kävelykaduista kaikki hyöty irti

Aimonen arvioi, että pysäköintitilaa tarvitaan jatkossa todennäköisesti lisääkin, jos pysäköintipaikkoja poistuu katutilasta. Uusien pysäköintilaitosten taloudellinen kannattavuus on kuitenkin arvioitava aina tarkasti.

Hänen mielestään oleellista on myös pohtia, miten autoilta vapautuvaa tilaa voidaan käyttää tehokkaasti esimerkiksi lisärakentamiseen. Lisäksi kävelykatujen hyödyntämistä kaupalliseen toimintaan olisi syytä miettiä.

– Tämä pätee myös jo olemassa oleviin kävelykatuihin. Esimerkiksi Keskuskadun ympärivuotisen käytön parantamista voisi parantaa sääsuojilla.

Aimonen toivoo, että keskusta on jatkossakin kaupallisia palveluja, tapahtumia, viihtymistä ja kansalaistoimintaa kokoava vetovoimainen paikka. Parhaimmillaan keskustan elinvoimaisuutta kehitetään yhteistyössä kaupungin, elinkeinoelämän ja muiden toimijoiden kanssa.

– Kaupungilta toivon ennen kaikkea sitä, että kävelykeskustan laajentamissuunnitelmiin annettu palaute näkyy suunnitelmissa. Lisäksi on aidosti pohdittava muun muassa luvituksen helpottamista ja merkittäviä lisärakentamismahdollisuuksia houkuttelevuuden lisäämiseksi.

Lisää aiheesta

Artikkelit 29.9.2026

Tekoäly vie rutiinit – Jääkö ihmiselle vain vaikeat tehtävät?

Tekoäly muuttaa asiantuntijatyötä vauhdilla. Mitä muutoksesta seuraa työkyvylle? Ilmarisen asiantuntijapsykologi Simo Levanto keskusteli aiheesta EY:n HR Enablement Lead Mirjami Ojan kanssa. Teemoina olivat työn kuormittavuus, osaamisvaatimusten muutos ja tekoälyn tarjoamat mahdollisuudet.

Tekoäly vie rutiinit – Jääkö ihmiselle vain vaikeat tehtävät?

Artikkelit 25.9.2026

Sitoudumme YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin

YK:lla on kestävän kehityksen tavoitteet, joilla pyritään kestävään kehitykseen, joka ottaa tasavertaisesti huomioon ympäristön, talouden ja ihmiset. Me Ilmarisessa tuemme tätä työtä.

Sitoudumme YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin
Lisää ajankohtaisia artikkeleita
Sivu päivitetty viimeksi