“Työkyky on kilpailutekijä - eläkeyhtiöiden asiantuntemus työkykyhaasteiden ratkaisemisessa täytyy hyödyntää”

Suomalaisten pitäisi kiinnostua enemmän työeläkejärjestelmästään, koska järjestelmä ei ole itsestäänselvyys, sanoo Keskon pääjohtaja Mikko Helander. Maailman parhaisiin kuuluvan järjestelmän jatkuvuus voidaan turvata parhaiten, jos sen toiminta ymmärretään riittävän hyvin.

Helander on seurannut suomalaisen työeläkejärjestelmän kehitystä Ilmarisen hallituksen jäsenenä vuodesta 2015 lähtien. Puheenjohtajan paikalle hän siirtyi vuonna 2016.

Helander on jättämässä paikkansa vuodenvaihteessa. Seuraajalleen hän haluaa jättää perinnöksi merkittävän tehtävän: kasvattaa suomalaisten ymmärrystä eläkejärjestelmästä. Hänen mukaansa ymmärrys on avain siihen, miten järjestelmä turvataan myös tuleville polville.

Läpinäkyvyyden puutteesta ymmärrys ei näyttäisi olevan kiinni. Helander kertoo iloitsevansa siitä, että suomalainen järjestelmä arvioidaan vuodesta toiseen maailman huipulle eläkejärjestelmien vertailuissa. Ja erityisen hyvät arvosanat ovat hallinnon läpinäkyvyydessä ja luotettavuudessa.

– Siitä on oikeasti syytä olla terveellä tavalla ylpeä. Tästä kaikesta huolimatta on yllättävää, miten huonosti eläkejärjestelmäämme tunnetaan. Meidän on mietittävä, miten voisimme kertoa entistä paremmin järjestelmän luotettavuudesta ja kaikista hyvistä puolista.

Helanderin mukaan kokemus Ilmarisen hallituksesta on ollut opettavainen.

– Olen ylpeä siitä, miten Ilmarinen on kehittynyt. Toteutimme onnistuneesti Ilmarisen ja Eteran yhdistymisen. Ilmarista on uudistettu ja kehitetään strategian mukaisesti. Ilmarisen palvelut työntekijöille, yrityksille ja eläkeläisille saavat tunnustusta eivätkä ansiotta. Sillä, miten hyvin ja tehokkaasti eläkkeisiin liittyviä velvoitteita hoidetaan, on suuri merkitys suomalaisten yritysten menestykseen ja kilpailukykyyn.

Työeläkejärjestelmällä on tiivis suhde talouden menestykseen

Helander painottaa, että työeläkejärjestelmä nähdään aivan liian usein itsestäänselvyytenä. Moni sekoittaa työeläkkeen valtion maksamiin etuuksiin. Eläkkeestä kiinnostutaan yleensä vasta siinä vaiheessa, kun eläkeikä lähestyy. Silloin kiinnostus koskee lähinnä oman eläkkeen tasoa, johon ei juuri enää voi vaikuttaa. Helanderin mukaan meidän olisi syytä kiinnostua asioista aiemmin: siitä, mistä raha eläkkeisiin saadaan ja miten.

Helander toivoo, että esimerkiksi eläkkeiden rahoitusta ymmärrettäisiin paremmin. Kun työntekijä saa palkkaa, siitä pidätetään pieni siivu eläkemaksua. Työnantaja maksaa päälle huomattavasti suuremman osan, joka ei näy työntekijälle mitenkään. Tämän osan työntekijä saa käyttöönsä eläkkeenä.

Suomen työeläkejärjestelmä perustuu kahteen rahan lähteeseen: ensinnäkin työeläkemaksuihin, jotka käytetään pääasiallisesti tämän päivän eläkkeiden maksamiseen. Lisäksi on kerrytetyt eläkerahastot. Niiden tuotoista maksetaan jo nyt kerättyjen eläkemaksujen ja maksettujen eläkkeiden välinen erotus.

Tämä sitoo eläkejärjestelmää ja Suomen taloudellista menestystä tiukasti yhteen. Merkittävä osa eläkkeisiin kerätyistä varoista on sijoitettu suomalaisiin yrityksiin.

–  Koko homma perustuu siihen, että suomalaisilla yrityksillä menee jatkossakin hyvin. Meillä on toivottavasti jatkossakin työssä käyviä ihmisiä, joiden palkoista kerätyillä maksuilla voidaan maksaa eläkkeitä. Meidän on tehtävä päätöksiä, joiden avulla yritykset voivat kasvaa ja kehittyä siten, että työpaikat lisääntyvät, Helander sanoo.

Yhdenkään työntekijän työkyvyn hukkaamiseen ei ole varaa

Helander sanoo olevansa optimisti sen suhteen, että Suomi on edelleen hyvässä kunnossa ratkaisemaan sen eteen tulevat haasteet. Niitä kuitenkin riittää. Helander mainitsee esimerkiksi kilpailijamaihin verrattuna korkean verotuksen ja työkyvyttömyyden kasvun.

– Kun väestö vanhenee ja ikäluokat pienenevät, meillä ei yhteiskuntana ole varaa menettää yhdenkään ihmisen työkykyä. Panostuksia työkyvyn ylläpitämiseen pitää lisätä, Helander sanoo.

– Haluan alleviivata työeläkeyhtiöiden merkitystä. Niihin kertyy valtavasti tietoa ja osaamista työkyvyn ongelmiin liittyen. On tärkeää hakea sellaisia ratkaisuja, että tätä tietoa ja taitoa saadaan jatkossa vielä nykyistä paremmin hyödynnettyä työkyvyn haasteiden ratkaisemisessa.

Helander muistuttaa, että työkyvyttömyys on aina myös henkilökohtainen tragedia. Se vaikuttaa ihmisen sosiaalisiin suhteisiin ja toimeentulon tasoon.

Työnantajan näkökulmasta henkilökunnan työkyky on keskeinen kilpailutekijä. Kun henkilökunta voi hyvin, yrityksellä on paremmat edellytykset tehdä hyvää taloudellista tulosta. Ja kun yritys tekee hyvää tulosta, sillä on paremmat edellytykset huolehtia työntekijöidensä työkyvystä.

Työkykyä ei koskaan kannata mitata kaksiportaisella mittarilla. Yksilön työkyky voi vaihdella merkittävästi sen mukaan, mikä hänen työtehtävänsä on. Siksi vastuullinen työnantaja hakee ratkaisuja huomioida erilaiset työkyvyn tasot.

– K-Ryhmässä tarjotaan paljon työmahdollisuuksia kaikenlaisille työntekijöille. K-kaupat ovat edelleen monelle nuorelle ensimmäinen paikka, jossa pääsee kokeilemaan työn tekemistä. Kokeilemme koko ajan asioita, joilla voisimme tarjota laajemmin erilaisia mahdollisuuksia työn tekemiseen ja kantaa siten vastuuta yhteiskunnassa, Helander sanoo.

Hän viittaa ylpeänä myös Keskon uuteen K-kampukseen Helsingin Kalasatamassa.

– Koko rakennus itsessään on sitä, että panostetaan työntekijöihin. Pääsimme rakentamaan meille puhtaalta pöydältä toimitaloa, johon on tullut ihmisiä kahdeksasta eri paikasta. Työntekijät on otettu mukaan suunnittelemaan rakennusta, jotta se toteuttaisi niitä ajatuksia, joita meillä nykyään on hyvästä työn tekemisestä ja ihmisten kohtaamisesta. On tärkeää, että työskentelytilat itsessään ovat innostavat ja inspiroivat: työn tekemisen pitää tuntua hyvältä.

Lue myös:

• Ilmarisen hallituksen kokoonpanoon muutoksia, puheenjohtaja vaihtuu