Opiskelijahelppari tukee mielenterveyttä ja vahvistaa työkykyä

Tamperelaisen opiskelijan ei enää tarvitse jäädä yksin murehtimaan ongelmiaan. Opiskelijahelppari tarjoaa apua matalalla kynnyksellä siellä, missä opiskelijatkin ovat. Tavoitteena on, että opiskelijat pysyvät kiinni opinnoissaan ja valmistuvat työkykyisinä kohti työelämän haasteita.

Kun nuori lähtee jatko-opiskelemaan, muuttaa hän todennäköisesti ensimmäisen kerran omilleen. Vieraalle paikkakunnalle muuttaessa on opiskelijan sosiaalinen verkosto usein ohut. Opintojen tuomat paineet, arjen raskaus tai ongelmat sosiaalisissa suhteissa voivat tuntua ylitsepääsemättömiltä ja johtaa ongelmiin. Tamperelainen sosiaalialan yritys Treili Oy on kehittänyt opiskelijoiden avuksi Opiskelijahelpparin.

– Asiakkainamme on ollut aina opiskelijoita, mutta palveluita käyttääkseen heidän piti asua palveluasunnossamme. Tämä oli mielestämme hölmö tilanne, johon ideoimme Opiskelijahelpparin ratkaisuksi. Palvelun tavoitteena on auttaa opiskelijoita ketterästi ongelmissa, jotta he pystyvät pitämään opiskelija-asuntonsa, jatkamaan opinnoissa ja pysymään osana opiskelijayhteisöä, Treili Oy:n toimitusjohtaja Leena Lehtonen kertoo.

Mielenterveyden häiriöt ovat opiskelijoiden tavallisimpia terveysongelmia, ja eri arvioiden mukaan noin 20–25 prosenttia nuorista kärsii jostain mielenterveyden häiriöstä. Erikoissairaanhoitoon lähetetään mielenterveyshäiriöiden vuoksi yhä enemmän nuoria. Esimerkiksi Helsingissä lähetteet nuorisopsykiatriaan (hs.fi) ovat vuosina 2009–2018 lisääntyneet yli 40 prosenttia. Myös jonot nuorten mielenterveyshoitoon ovat pitkiä.

– Mielenterveysongelmat näkyvät niin oppilaitoksissa kuin työelämässäkin. Opiskelijahelpparin tavoitteena on tukea opiskelijoita vaikeuksissa mahdollisimman nopeasti ja helposti, ennen kuin ongelmat pahenevat. Haluamme auttaa opiskelijoita kohti työelämää hyvinvoivina ja työelämän paineita paremmin kestävinä ihmisinä, Leena Lehtonen sanoo.

Apua matalalla kynnyksellä

Opiskelijahelpparissa mielenterveystyön ammattilaiset ovat tavattavissa pop up -mallilla. Palvelu tarjotaan yhteistyössä Tampereen opiskelija-asuntosäätiön (TOAS) ja Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS) kanssa TOASin opiskelija-asunnossa Hervannassa.

– Ideana on tuoda mielenterveyspalvelut suoraan opiskelijoiden luo. Arvion mukaan Opiskelijahelpparin pop up -pisteen ympärillä on noin 3 000 opiskelija-asuntoa. Opiskelija voi lähestyä meitä esimerkiksi WhatsAppin kautta tai tulla suoraan soittamaan ovikelloa. Kanssamme voi keskustella myös nimettömänä, kertoo Treilin työhyvinvointipalveluiden johtaja Sanna Miettinen.

Leena Lehtonen ja Sanna Miettinen Opiskelijahelpparin pop up - asunnon terassilla Hervannassa.

Mitä Opiskelijahelpparissa tehdään?

– Opiskelijalle maksuton Opiskelijahelppari tarjoaa keskusteluapua ja jaksamisen työkaluja. Lähdemme ensimmäisellä käynnillä yhdessä opiskelijan kanssa kartoittamaan ongelmia. Haasteet voivat liittyä esimerkiksi perhesuhteisiin, arjen pyörittämiseen tai taloudellisiin murheisiin. Opiskelijalla on alkukartoituksen jälkeen mahdollisuus lähteä 5-10 kerran valmennusjaksolle, jossa etsitään työkaluja oman mielen hyvinvointiin.

Mielenterveyden häiriöt voivat kertautua ja myös uusiutua, joten niihin kannattaa puuttua varhain.

– Yksilövalmennuksen kautta opiskelija voi löytää uudelleen iloa arkeen ja saada apua jaksamisen haasteisiin jo varhaisessa vaiheessa. Ennaltaehkäisemällä mielenterveysongelmia tuemme opintojen etenemistä ja ehkäisemme syrjäytymistä. Kyse ei ole terapiasta, vaan yksilöllisiin, jaksamiseen vaikuttaviin haasteisiin pureutumisesta valmennuksen avulla, Sanna Miettinen sanoo.

Joustavaa palvelua tilanteen mukaan

Opiskelijahelppari on toimintatavaltaan joustava.

– Valmennus räätälöidään opiskelijan omien tarpeiden mukaan. Tapaamisia voi olla Opiskelijahelpparin toimipisteessä tai vaikka kahvilassa. Liikkuvuus on yksi meidät muista palveluntarjoajista erottava tekijä, Sanna Miettinen kertoo.

– Mielenterveysongelmista ja omasta jaksamisesta on kokemukseni mukaan entistä helpompi puhua. Hyvin pienikin kohtaaminen voi auttaa helpottamaan pahaa oloa. Meillä kynnystä puhua madaltaa se, että emme ole viranomainen. Jos yksilövalmennuksessa huomataan opiskelijan kaipaavan lisää apua tai esimerkiksi terapiaa, hänet ohjataan eteenpäin YTHS:n tai Treilin verkoston palveluihin.

Treilin tavoitteena on, että Opiskelijahelppari jatkaa myös ensimmäisen puolen vuoden kokeilujakson jälkeen.

– Tavoitteenamme on tehdä pitkäkestoista sosiaalipalveluiden kehitystyötä. Näemme tämän kokeilun sote-uudistuksen kontekstissa keinona tarjota nuorille palvelua kustannustehokkaasti, joustavasti ja mahdollisimman pienellä byrokratialla. Tällaisia toimintamalleja kaivataan, jotta työelämä saa opiskelijoista työkykyisiä työntekijöitä, sanoo Leena Lehtonen.

Yhteys työelämään on tärkeä

Nuorten viime vuosina kasvaneiden työkyvyttömyyseläkkeiden määrän takana ovat mielenterveyden häiriöt. ETK:n vuoden 2017 tutkimuksen (julkari.fi) mukaan mielenterveyden ongelmat ovat taustalla neljällä viidestä työkyvyttömyyseläkettä saavalla 20–34-vuotiaalla. Myös alle 20-vuotiaiden työkyvyttömyyseläkeläisten määrä on viidentoista vuoden aikana moninkertaistunut.

– Nuoren henkilön työkyvyttömyys tulee kalliiksi paitsi henkilölle itselleen pienen eläkkeen muodossa myös koko yhteiskunnalle. Laskevan syntyvyyden aikana meillä ei ole varaa menettää ihmisiä työelämän ulkopuolelle. Henkilökohtaisella tasolla inhimillisen tuskan määrä ei ole euroissa mitattavaa, sanoo palvelujohtaja Kati Huoponen Ilmarisen työkykyjohtamisen palveluista

Kati Huoponen pitää Opiskelijahelpparin työtä erittäin tärkeänä.

 – Työelämässä käytetään entistä enemmän matalan kynnyksen mielenterveyspalveluita, joiden tavoitteena on puuttua varhain ongelmiin. Pidän erittäin hyödyllisenä, että myös opiskelijoille on tarjolla varhaisen välittämisen mielenterveyspalveluja. Samalla madalletaan kynnystä puhua avoimesti mielenterveysongelmista ja tehdään avun hakemisesta helpompaa.

Kati Huoposen mukaan nuorten työelämä- ja elämänhallintataidoissa on kehitettävää.

– Monella paikkakunnalla kesätöitä on entistä vaikeampaa saada. Jos nuori saa ensimmäisen kosketuksen työelämään vasta vanhemmalla iällä, ollaan helposti tilanteessa, missä työnantaja joutuu opettamaan työelämän perusteita nuorelle. Työelämään valmistautuessa sosiaaliset taidot, verkostoituminen ja kyky empatiaa ovat tärkeitä taitoja, jotka samalla ehkäisevät syrjäytymistä.

Missä nuori voi oppia työelämätaitoja?

– Työharjoittelu on keskeinen työelämätaitojen opettamismuoto. Osassa oppilaitoksissa yhteys työelämään on toimiva, kun taas joissain opiskelupaikoissa keskitytään enemmän teoriaan ja linkki työelämään jää valitettavan kaukaiseksi. Meillä Ilmarisessa on hyviä kokemuksia harjoittelusta: nuori saa arvokasta työkokemusta ja me uusia ideoita työhän. Harjoittelupaikka voi myös hyvässä tilanteessa johtaa nuoren työllistymiseen, kertoo Kati Huoponen.

Lue myös

• Tutustu työkykyjohtamisen ratkaisuihimme
• Lue lisää ammatillisesta kuntoutuksesta

Treili Oy

• Tamperelainen sosiaalialan yritys.
• Tarjoaa mielenterveys- ja päihdepalveluita, ikäihmisten ja perhetyön palveluita sekä työhyvinvointipalveluita.
• Työllistää noin 200 sosiaalialan ammattilaista.
• Treili Oy:n omistaa Sopimusvuorisäätiö sr.